tag:blogger.com,1999:blog-85010330925849507862024-03-19T13:25:13.482+02:00Kolmen tähden arkeaMaijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.comBlogger147125tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-62203676549084488072018-01-19T15:35:00.005+02:002018-01-19T15:35:50.128+02:00Viikkokatsaus nro 52<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">25.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTWBjZrVnmWRwaWCCXHumWoz3rz5BVVBWL-LxJJ9RQUGMteTRnFoGowjW-NkYUnNTdYK_klDjM_INhywBYdBbQcfTRaxE6I2reNxYPFvzFj_XYzP5ExonLx3tgFxpFJOJMf-m8pcwP_Bey/s1600/20171225_155939.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="915" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTWBjZrVnmWRwaWCCXHumWoz3rz5BVVBWL-LxJJ9RQUGMteTRnFoGowjW-NkYUnNTdYK_klDjM_INhywBYdBbQcfTRaxE6I2reNxYPFvzFj_XYzP5ExonLx3tgFxpFJOJMf-m8pcwP_Bey/s640/20171225_155939.jpg" width="364" /></a></div>
Joulupäivänä ajelimme miehen lapsuudenkotiin, jossa oli jo paikalla kaksi hänen sisaruksistaaan lapsineen. Sisarussarjan viimeinenkin perhe saapui illansuussa ja pääsimme viettämään joulua koko porukalla. Anoppilassa oli upea kuusi keskellä pirttiä ja muutenkin lämpimän tunnelmallista perinteisellä tavalla. Omassa lapsuudenkodissani ei ole vaalittu niinkään mitään perinteisiä joulutapoja. Joulu on kyllä ollut juhlava, mutta siihen ei välttämättä ole lahjojen lisäksi liittynyt niitä yleisimpiä joulun tunnusmerkkejä. Miehen lapsuudenkodissa joulua taas on vietetty hyvinkin perinteisesti ja aina samalla kaavalla. On riisipuurot, tonttukoristeet, kuusi omasta metsästä, on rosollit, kinkut ja laatikot. Onkin aikamoinen rikkaus, että olen päässyt jo kahdeksantoista vuoden ajan viettämään kahta erilaista, mutta yhtä mukavaa joulua. Tai tämä oli meidän yhdeksästoista yhteinen joulu, mutta sinä ihan ensimmäisenä en tainnut vielä kyläillä miehen kotikotona varsinaisina joulunpyhinä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>26.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU4W_bgfuZ9_SOYS6IayaF3YmJ8QZSZUnl9A87QdL7zUFLgJnDjJOAiM3PhYd5Y7WYan06CMzyRpHAaobR08fWPcjXry3wM2OPCkGlvUNlTX1TuRvaKFEatQqLC9FXKYTgdTWSobyhyphenhyphenIzp/s1600/PC260317.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU4W_bgfuZ9_SOYS6IayaF3YmJ8QZSZUnl9A87QdL7zUFLgJnDjJOAiM3PhYd5Y7WYan06CMzyRpHAaobR08fWPcjXry3wM2OPCkGlvUNlTX1TuRvaKFEatQqLC9FXKYTgdTWSobyhyphenhyphenIzp/s640/PC260317.JPG" width="640" /></a></div>
Olemme viime vuosina tehneet miehen kanssa perinteisen joulukävelyn joulupäivänä tai tapanina, riippuen vähän siitä miten aikataulut ovat antaneet myöten. Nyt kävimme kärryttelemässä ihanan valkoisessa maisemassa tapaninpäivänä ja minä otin oikein kameran mukaan, että sain ikuistettua edes yhdet lumiset kuvat tältä talvelta. Muistan muuten muutama vuosi takaperin kuvanneeni tapanina pajunkissoja, sen verran lämmintä oli. Lähdimme illalla piipahtamaan isäni luona, sillä hän täytti vuosia. Ohjelmassa oli jouluaattona syömättä jääneiden juustojen tuhoaminen otsikolla "Tapsan tapakset". Tämäkin taisi olla muuten jo toinen tai kolmas vuosi peräkkäin kun toimimme näin. Kuinkahan monta vuotta menee ennen kuin opimme, ettemme koskaan ehdi aattona juustoihin asti ja niitä on siten turha varata tarjolle? Samalla saimme myös syötyä jouluaatoksi leipomani suklaakakunkin, sillä aaton ruokaöverien kruunaamiseksi riitti kyllä yksikin kakku. Vai lasketaanko pavlova edes kakuksi...? Yöksi ajelimme vielä takaisin anoppilaan, eli pääsimme tähän "kyläpaikasta ja ruokapöydästä toiseen"-moodiinkin, vaikka siitä olemme parhaamme mukaan yrittäneet pyrkiä pois.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>27.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQemu4IjUuyd9eWD3Vvki8_4Op8cuoU_unltq-Z0XAbaJTTlA-RjsP1_6QxK-sG1hBWoQwg8IWpWR10pkGHAFafoZtixNny0k9RpitOPGLeWGqcJVqWp4ACGkDH_U47j810F5dthCcKKoB/s1600/PC270361.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1197" data-original-width="1600" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQemu4IjUuyd9eWD3Vvki8_4Op8cuoU_unltq-Z0XAbaJTTlA-RjsP1_6QxK-sG1hBWoQwg8IWpWR10pkGHAFafoZtixNny0k9RpitOPGLeWGqcJVqWp4ACGkDH_U47j810F5dthCcKKoB/s640/PC270361.JPG" width="640" /></a></div>
Päätimme jäädä maalle lopulta kolmeksi yöksi, sillä siellä oli serkkuseuraa ja hyvät ulkoilusäät. Täytyy kyllä antaa pisteet näille isommille serkuille, jotka jaksoivat hämmästyttävän hyvin pitää meidän lapsia mukana touhuissaan, vaikka ikäeroa onkin ihan reilusti. Serkussarjan vanhin on jo kuudesluokkalainen, eli luulisi ettei vajaa neljävuotiaan seura enää ole kovin haluttua. Hyvin nuo kuitenkin tuntuivat huolivan meidän esikoisen vielä mukaan. Yhdessä pelattiin Junior Aliasta, katseltiin elokuvia, touhuttiin pihalla, saunottiin ja tanssittiin Risto Räppääjä-cd:n tahdissa. Tuntuu, etten viettänyt esikoisen kanssa aikaa juuri ollenkaan joulunpyhinä, kun hän oli koko ajan muissa puuhissa serkkujen kanssa. Aamu- ja iltatoimetkin hoituivat lähes omalla painollaan isompien vanavedessä. Sellaista se kai on, kun lapset kasvavat. Haikeaa, mutta oikeastaan aika helpottavaakin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">28.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisSwDBJZ1uWzv9XIlK__xRqNmgN3AZwtrYth3zT2rVqaG_GqKZ68MsyjjcxCjjHcY71tFkZ_afnog4s1kOtVIPRStMROn5H0hiHuVc9BisdxSI4hR-E7BirLCggaTCsBkT05XOGx9ogZxb/s1600/20171228_185334.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="966" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisSwDBJZ1uWzv9XIlK__xRqNmgN3AZwtrYth3zT2rVqaG_GqKZ68MsyjjcxCjjHcY71tFkZ_afnog4s1kOtVIPRStMROn5H0hiHuVc9BisdxSI4hR-E7BirLCggaTCsBkT05XOGx9ogZxb/s640/20171228_185334.jpg" width="386" /></a></div>
Torstaina meidät oli kutsuttu kylään pikkusiskon kummien luo ja pääsimme siellä maistelemaan heidän joulupöydästään jääneitä herkkuja. En esimerkiksi itse ole suuri kinkun ystävä, mutta kylläpä se vaan maistuikin hyvältä Lamminpään Lumoukseksi muokattuna. Me olimme myös esikoisen kanssa aika innoissamme tästä herkkutarjottimesta, joka oli täynnä erilaisia pikkuleipiä ja muita leivonnaisia. Todellakin teimme parhaamme tuon tyhjentämisessä, mutta ihan kaikkea emme saaneet syötyä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">29.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbD9k7BsSXK8cKAjIrXVjgr4yczTTZA5ezg_3wtvRRdobtB13tKO1Unu4ZR7NzurIS_hlYLiuw-dm316d5uOipwCVPiJFwiwbsqb2Jk4m28Hj6a3E21m1EgjOxGH9MB8Lh-tj6Rmv5PwCp/s1600/20171229_215332.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1023" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbD9k7BsSXK8cKAjIrXVjgr4yczTTZA5ezg_3wtvRRdobtB13tKO1Unu4ZR7NzurIS_hlYLiuw-dm316d5uOipwCVPiJFwiwbsqb2Jk4m28Hj6a3E21m1EgjOxGH9MB8Lh-tj6Rmv5PwCp/s640/20171229_215332.jpg" width="408" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Perjantaina vauva oli ensimmäistä kertaa hoidossa, kun veimme lapset äidilleni ja menimme miehen kanssa elokuviin. Yrityksenä oli mennä katsomaan Tuntematonta sotilasta, mutta välipäivinä joku muukin oli ajatellut samaa. Emme siis saaneet lippuja, vaikka yritimme varata niitä jo edellisenä iltana, mikä on meille ihan poikkeuksellista ennakointia. Kävimme sitten katsomassa Solsidanin, mikä oli ihan hyvä vaihtoehto, saipahan ainakin nauraa. Vauva oli nukkunut koko elokuvan ajan parvekkeella vaunuissa, joten siltäkin osin kaikki sujui hyvin. Illalla lähdin vielä ex tempore istumaan iltaa ystävien kanssa, vaikka vähän mietinkin voinko olla pois vauvan luota kahteen otteeseen saman päivän aikana. Järkeilin kuitenkin, että vauva ei edes tiennyt minun olleen poissa nukkuessaan leffakäyntimme ajan, ja isänsä kanssa hän kyllä varmasti pärjää. Meidän piti lähteä likkaporukalla ravintolaan syömään, mutta päädyimmekin tilaamaan ruuat Woltista. Kävimme kyllä sitten istumassa hetken aikaa illan päätteeksi Ukko Nooassa, mistä jouduin lähtemään kotiin siinä vaiheessa kun sekä paita että housut olivat kastuneet maidosta. Jep, kroppa pitää kyllä huolen siitä, että vauvasta ei olla liian pitkiä aikoja erossa. Lainasin illan emännältä autoa ja hurautin sillä kotiin tismalleen oikeaan aikaan, kun pikkuneiti oli juuri herännyt unilta ja alkoi olla nälissään.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>30.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBeh_tHXzaysIxKWG8A0pDAMP58bIFBYj2UCBG-II3UmC4-fmsqNiqcZU9Nvfgmo39Q0Hhpj1QPBxmFHl_HFi3U4No30VMI8w3mLKtHiTR3BRj1FcDPw-vQWLQY5Jo62zm70kvcTHDqrSv/s1600/PC310387.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBeh_tHXzaysIxKWG8A0pDAMP58bIFBYj2UCBG-II3UmC4-fmsqNiqcZU9Nvfgmo39Q0Hhpj1QPBxmFHl_HFi3U4No30VMI8w3mLKtHiTR3BRj1FcDPw-vQWLQY5Jo62zm70kvcTHDqrSv/s640/PC310387.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tämä kuva taitaa olla oikeasti otettu jo sunnuntain puolella, mutta menköön nyt lauantain kuvasta. Meidän pikkuneiti on siis melkoinen ilta- ja yökukkuja ja hän menee monesti nukkumaan vasta sitten kun mekin. Tässä vauva oli nukkunut jo yhden pätkän, mutta heräsi vielä ihan virkkuna. Mies laittoi epäonnistuneen nukutusyrityksen jälkeen hänet tuijottelemaan jouluvaloa, mikä on ollut varma viihdyttäjä yön pimeinä tunteina. Välillä tuota tähteä on tultu tuijottelemaan myös aamuyöstä, kun vauva on ollut sitä mieltä, ettei häntä kerta kaikkiaan nukuta sillä hetkellä. Vaikka tämä rytmittömyys useimmilla kuuluukin pikkuvauva-aikaan, niin kyllä se vaan väsyttää meitä vanhempia. Huoh, vielä tulee sekin päivä, kun kaikki meillä nukkuvat yönsä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>31.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg19wlwTk8Q8-zdWPhyphenhyphenrh4twq4-PXGSKLMOIC5HMYCi4Qr_-QjZ04ukRay4FOj3uSuvEovgdAVOXOf2zt1iMpISqVQwFLHRtdOdqMfvhGIio6i5fZ2QXpjw9YZhy1T81a8DKxrHZJETgB_Y/s1600/P1010421.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1088" data-original-width="1600" height="434" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg19wlwTk8Q8-zdWPhyphenhyphenrh4twq4-PXGSKLMOIC5HMYCi4Qr_-QjZ04ukRay4FOj3uSuvEovgdAVOXOf2zt1iMpISqVQwFLHRtdOdqMfvhGIio6i5fZ2QXpjw9YZhy1T81a8DKxrHZJETgB_Y/s640/P1010421.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sunnuntaina se sitten koitti, vuoden viimeinen päivä. Samalla tuli päätökseensä myös tämä 365-projekti. Toteutin tämän nyt toisen kerran ja ainakin yhdessä mielessä vuodet olivat samanlaisia. Molempiin vuosiin sisältyi nimittäin vauva. Edellinen kuvaprojekti oli vuonna 2013, jolloin aloin odottaa esikoista. Otin vuoden viimeisenä päivänä tällaisen samanlaisen valomaalauskuvan (eri vuosiluvulla toki, hah) ja siitä muutaman tunnin päästä lähdinkin synnyttämään. Nyt vauva ehti syntyä jo lokakuussa, että ihan samassa rytmissä ei menty, mutta läheltä liippasi. Ehkä en enää kolmatta kertaa uskalla lähteä tätä toteuttamaan... Vuosi oli siis varsin mieleenpainuva erityisesti siksi, että perheemme kasvoi kolmihenkisestä nelihenkiseksi. Enää emme elä <i>kolmen tähden arkea</i>, jonka vuoksi blogin kohtalokin on vähän auki. Vaikka kirjoittamisesta ja kuvaamisesta pidänkin, mietiskelen nyt vähän miten ja millä otsikolla jatkan bloggaamista, vai jatkanko lainkaan. Kiitos siis tässä vaiheessa kaikille teille, jotka olette kulkeneet matkassa ja seuranneet eloamme! Toivon, että tämä alkanut vuosi tuo meille tullessaan hyvää ja perusonnellista perhearkea. Toistaiseksi ainakin vaikuttaa oikein lupaavalta. <3</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-24893174090863181912018-01-19T15:29:00.001+02:002018-01-19T15:29:42.098+02:00Viikkokatsaus nro 51<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">18.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj6_tqB_dxm5qHCvfOoMRicOvY5qQmJDf_b7W3ykYQGZyuDROAJOymPD4uMd_FIsJt_ftM6mVVRFhMhQZ_cGGWwBe-17e8crp1rPomj9kiUp_1Du8V39iqrChUAndfmnyM-lbUYxay2iLV/s1600/20171218_152301.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj6_tqB_dxm5qHCvfOoMRicOvY5qQmJDf_b7W3ykYQGZyuDROAJOymPD4uMd_FIsJt_ftM6mVVRFhMhQZ_cGGWwBe-17e8crp1rPomj9kiUp_1Du8V39iqrChUAndfmnyM-lbUYxay2iLV/s640/20171218_152301.jpg" width="360" /></a></div>
Jouluviikko startattiin siis Jyväskylässä. Hotelliaamiaisen jälkeen kävimme vielä pötköttelemässä huoneessa ja katsomassa pari joulukalenterijaksoa, jonka jälkeen lähdimme bussilla kohti Leon Leikkimaata. Pian seuraamme liittyi myös kummityttömme pikkusiskoineen ja meidän neiti oli taas haljeta innosta saadessaan leikkikavereita. Mieskin liittyi jossain kohtaa iltapäivää seuraan töistä päästyään ja vietimme leikkipaikassa lopulta viitisen tuntia. Päivän päätteeksi kävimme vielä porukalla viereisessä kauppakeskuksessa sushilla ennen kuin lähdimme takaisin hotellille. Kuvassa näkyy muuten tyttöjen ihanat hilejuomasekoitukset. Joka sorttia sekaisin, kuinkas muuten. Ai että, itselleni tulee brain freeze pelkästä kuvan katsomisesta.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">19.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6iwLDCDSE6lGDBbtEMfDt59wjtY03Ea-jkeeuujzX5ByGnO0xzS87CCzt_XecJ6nJ5hPKqrXRu73nzcOYvkPNHhbaNuGeMMKFFAx36UDDl-xlJ_fMxRNbrNbsQZZG_MzvlbrdHx4VyiXA/s1600/PC190027.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1185" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6iwLDCDSE6lGDBbtEMfDt59wjtY03Ea-jkeeuujzX5ByGnO0xzS87CCzt_XecJ6nJ5hPKqrXRu73nzcOYvkPNHhbaNuGeMMKFFAx36UDDl-xlJ_fMxRNbrNbsQZZG_MzvlbrdHx4VyiXA/s640/PC190027.jpg" width="472" /></a></div>
Tiistaina heräsimme jälleen hotellin valkeissa lakanoissa, tällä kertaa hieman paremmin nukutun yön jälkeen. Mieskin oli viisastunut edellisestä yöstä ja hankkinut itselleen korvatulpat. Hänellä oli sen verran aikainen herätys ja pitkä ajomatka edessä, että yöunet tulivat tarpeeseen. Me tytöt sen sijaan saimme nukkua myöhään, mitä nyt piti ehtiä taas aamiaiselle ennen kymmentä. Olin ennen reissuun lähtöä kaivanut vauvalle mukaan isosiskon vanhoja vaatteita koossa 62, sillä siihen asti käytössä olleet kamppeet olivat käyneet pieneksi. Olin pakannut mukaan myös tämän Marimekon yöpuvun, joka aiheutti flashbackin eräästä esikoisen vauva-aikana tehdystä Jyväskylän hotellireissusta sekä siellä otetusta valokuvasta. Kaivelin hetken aikaa tietokoneen kuvatiedostoja ja löysinkin sieltä etsimäni kuvan. Pitihän siitä sitten tehdä toisinto. Pikkusisko on tosin tässä kuvassa reilu parikuinen, kun taas esikoinen oli jo lähemmäs neljää kuukautta kuvaa otettaessa, mutta muuten täsmäsivät niin yöpuku, kuvausmiljöö, kuvakulma kuin tuonne taustalle aseteltu tuttikin. Tuttinauha ei tosin ole sama, vaikka sekin kyllä olisi ollut edelleen tallessa. Pikkusiskon tapauksessa tutti on tosin puhtaasti rekvisiittaa, sillä hän ei syö tuttia käytännössä lainkaan. Esikoinen sentään kelpuutti tutin edes välillä pikkuvauvavaiheessa, mutta tämä nuorempi ei sitäkään vähää. Kuvaussessioiden jälkeen luovutimme hotellihuoneen ja lähdimme tyttöjen kanssa bussilla kohti kauppakeskusta, jossa treffasimme taas ystäväperheen naiset isien ollessa töissä. Suunnitelmissa oli tehdä jouluostoksia, mutta lapset olivat sen verran energisellä tuulella, että kaupoissa pyöriminen ei tuntunut oikein hyvältä vaihtoehdolta. Seppälän Prisman yhteydessä on kuitenkin aivan huippu leikkipaikka, joka on todella laaja, monipuolinen, siisti ja mikä parasta - maksuton! Suosittelen <a href="https://www.s-kanava.fi/web/keskimaa/puuhapaikka" target="_blank">Puuhapaikkaa</a> lämpimästi jos Jyväskylän seudulla liikutte. Tampereen alueen Prismoissa olisi varmasti myös kysyntää vastaavalle.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>20.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAM4w8aeMU9RKG8z1epdrB-VETVsBvwRSq2ySn1RTDCAVQpwqPSoIdm4D-2cKCbfvSHhKzpY7Ee-2IKNdppkpk3WYwwINQbhpMSo60vj6iYtsLA78exFG-rfCX9_qbH22yr-ycwNvMjtM-/s1600/PC200039.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAM4w8aeMU9RKG8z1epdrB-VETVsBvwRSq2ySn1RTDCAVQpwqPSoIdm4D-2cKCbfvSHhKzpY7Ee-2IKNdppkpk3WYwwINQbhpMSo60vj6iYtsLA78exFG-rfCX9_qbH22yr-ycwNvMjtM-/s640/PC200039.JPG" width="640" /></a></div>
Reissusta kotiuduttamme kävin jännityksellä postilaatikolla katsomassa, olivatko tilaamani joulukortit vihdoin saapuneet ja olivathan ne, juuri parahiksi viimeisenä mahdollisena ajankohtana. Viime vuonnahan meillä jäi kortit lähettämättä, kun Smartphoton tilaus saapui vasta välipäivinä. Välillä se viime tippaan jättäminen kostautuu... Tänäkin vuonna joulukorttiprojekti oli täynnä vastoinkäymisiä, vaikka olinkin muka ajoissa liikkeellä. Ensinnäkin, yritin ottaa itse joulukorttikuvaa tytöistä, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Muistaako joku postauksen <a href="http://kolmentahdenarkea.blogspot.fi/2014/12/diy-joulukorttikuvaus-helppoa-kun-sen.html" target="_blank">DIY-joulukorttikuvauksesta</a> esikoisen vauva-ajalta? Sen perusteella osasin odottaa, että kahden lapsen saaminen samaan kuvaan on vielä monin verroin haastavampaa kuin yhden lapsen kuvaaminen. Tavallaan en siis edes yllättynyt, kun korttikuvaus oli ihan fiasko, mutta yrittänyttä ei tosiaan laiteta. Onneksi tällä kertaa oli takataskussa <a href="https://www.lottapolviander.com/" target="_blank">ammattilaisen</a> ottamat kuvat, eli päädyin plan B:hen ja hyödynsin pikkusiskon newborn-kuvauksen yhteydessä otettua sisaruskuvaa. Aloin sitten illalla tilata kortteja Ifolorilta (tietysti viimeisenä tilauspäivänä), mutta jostain syystä ohjelma kaatui koko ajan enkä saanut tilausta läpi. Kahden tunnin yrittämisen jälkeen oli pakko luovuttaa ja todeta, että ei lähde meiltä tänäkään vuonna kortteja edullisemmalla joulupostimerkillä. Ensimmäisen deadlinen mentyä sivu suun olikin taas hyvää aikaa lykätä asian hoitamista, kunnes viimein sain tehtyä tilauksen. Ifolorilta vastattiin asiakaspalautteeseeni sen verran ympäripyöreästi, että päätin laittaa tilaukseni mieluummin Smartphoton kautta silläkin riskillä, että korttien tulo kestäisi kauemmin. No, kortit olivat kyllä lähteneet heti tilausta seuraavana päivänä Smartphotolta, mutta toimituksessa kesti silti puolitoista viikkoa. Onneksi kortit lopulta kuitenkin saapuivat viime tipassa ja pääsin rustailemaan osoitteita kuoriin. Joku fiksumpi olisi ottanut parin vuoden aikana muuttuneista osoitteista selvää jo etukäteen, mutta itse lähdin kaivelemaan niitä siinä vaiheessa, kun paikallisen postin jättöaikaan oli kaksi tuntia. Kurvasin Postin pihaan kymmentä minuuttia ennen kuin postit noudetaan ja lopulta liimailin postimerkkejä kuoriin kädet täristen yhdessä virkailijan kanssa, jotta korttimme ehtivät kuormaan. Että näin. Ensi kerralla hoidan tämän kyllä oikeasti ajoissa (kuka uskoo?).<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>21.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKRjOEsPDiQp6ES0BjD_bOwhqz2EC_QoxPYwZFrHPcIwUWrkc8SmQVykvJqFBCZ4ylbN7cl6mBjrS7yzWbty_oKUgVfeACnpfPA9SSFMDKUnt49h9TvSTTeaHarRDAi9wYLVNIDON67pI4/s1600/20171221_181225.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKRjOEsPDiQp6ES0BjD_bOwhqz2EC_QoxPYwZFrHPcIwUWrkc8SmQVykvJqFBCZ4ylbN7cl6mBjrS7yzWbty_oKUgVfeACnpfPA9SSFMDKUnt49h9TvSTTeaHarRDAi9wYLVNIDON67pI4/s640/20171221_181225.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Torstaina pyörähdimme Tallipihalla katsomassa, millainen joulutunnelma sinne oli laitettu. Vakiona on myös ostaa jouluksi <a href="https://www.suklaapuoti.fi/" target="_blank">Suklaapuodissa</a> myytäviä maailman parhaita La Praline -tryffeleitä, joita nytkin hankimme muutaman rasian. Kävimme myös Tallipihan kahvilassa joulupuurolla vielä parahiksi ennen kuin paikka sulkeutui. Puuro oli jo ehkä parhaat päivänsä nähnyt, mutta tunnelma ja palvelu kahvilassa olivat kohdallaan. Tallipihalla oli yllättävän vähän myyjiä pihakojujen ollessa tyhjillään eikä muutakaan aktiviteettia oikein ollut, mutta ehkä myöhäinen vierailuajankohta vaikutti asiaan. Tai sitten kauppa keskittyy vahvemmin Keskustorin joulutorille ja Tallipihalla käydään muuten vain tunnelmoimassa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>22.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUwwA1kuJoZDgpbAJ9Ufdze1mrqRmdfQEItJy9w0J8RZm2ixHUaYjE7k_uyBIs6AcfzT3EuY0mpJfwTUuD570JnShybODg6q7W63bPBUSAUVSErMSqkhOFvB8JHb0gC16qKWDbHbDgLjtb/s1600/20171222_181226.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="358" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUwwA1kuJoZDgpbAJ9Ufdze1mrqRmdfQEItJy9w0J8RZm2ixHUaYjE7k_uyBIs6AcfzT3EuY0mpJfwTUuD570JnShybODg6q7W63bPBUSAUVSErMSqkhOFvB8JHb0gC16qKWDbHbDgLjtb/s640/20171222_181226.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Perjantaina kävimme katsomassa Tampereen Joulutorin meiningit Keskustorilla. Jälleen kerran olimme liikenteessä viime tipassa, sillä tori oli perjantaina viimeistä päivää auki. Tämä Keskustorin joulutori on kyllä todella tunnelmallinen ja tarjontaa on runsaasti. Kävimme joulupuurolla, moikkasimme joulupukkia, lapsi pyöri karusellissa ja sattuipa vierailumme ajankohtaan myös Tampereen joulurauhan julistus ja torvisoittomusiikkia. Joulutorin leppoisasta tunnelmasta olikin sitten mukava suunnata Prismaan ruokaostoksille (not). Tuolloin jos koskaan olisi kyllä kannattanut kokeilla sitä kauppakassipalvelua, mutta jostain syystä en ole saanut sitä vielä testattua, vaikka mies on asiaa moneen kertaan ehdottanut. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">23.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisCnQ15CkKLJQKy5NchUHiwQrHwNj0dG_ngJQnurAy-WIJ47L-stETajMwJkD8mnn-dZQ6Z4dmR7-hR-lnHMV8SgZxqPq3gHUAYi8HZuerunEDL1Tt5ejyh8OCYX8kLEadV7VNdVOzY-4v/s1600/PC240041_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisCnQ15CkKLJQKy5NchUHiwQrHwNj0dG_ngJQnurAy-WIJ47L-stETajMwJkD8mnn-dZQ6Z4dmR7-hR-lnHMV8SgZxqPq3gHUAYi8HZuerunEDL1Tt5ejyh8OCYX8kLEadV7VNdVOzY-4v/s640/PC240041_2.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Olin vakaasti päättänyt, että en jätä juurikaan ruuanlaittoa jouluaatolle, vaan esivalmistelen kaiken mahdollisen etukäteen. Olin myös päättänyt, että kaikki lahjat on pakattuna ennen aattoa, jotta en perinteiseen tapaan joudu paniikissa teippaamaan ihmeellisiä ryttymyttyjä kasaan hetkeä ennen kuin pukki koputtaa oveen. No, arvaatte varmaan miten kävi? Päivä meni kokkaillessa ja säätäessä kaikenlaista ja iltapäivästä lähdimme vielä ajelemaan maalle hakemaan kuusta sekä viemään muutamia jouluruokia anoppilaan. Tulimme lopulta kotiin vasta kymmenen maissa illalla, jolloin alkoi todellinen tehokokkailu. Kaikki aikataulut heittivät häränpyllyä ja puoli kahden aikaan totesin, että nyt on varmaan parempi mennä nukkumaan. Tekemistä olisi ollut vielä vaikka kuinka (mm. se samperin lahjojen paketointi), mutta uni voitti. Ja näin oli taas varmistettu, että seuraavana päivänä on kiire.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">24.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimyU284KrpfMRu8jG9bGHhUnYlNXTInhbU2iJzG688xiHZpPxtMUQEASe-3C6b5vAS4v5nFKsc3F3xgruIgSThFh3GteTNhHnwNq7PaTKx_nPji5rT3xJ_hQx2xerW1i6wN1SVtDAmQQyN/s1600/PC240162.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimyU284KrpfMRu8jG9bGHhUnYlNXTInhbU2iJzG688xiHZpPxtMUQEASe-3C6b5vAS4v5nFKsc3F3xgruIgSThFh3GteTNhHnwNq7PaTKx_nPji5rT3xJ_hQx2xerW1i6wN1SVtDAmQQyN/s640/PC240162.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Jouluaattoa vietettiin meillä kotona nyt kolmannen kerran peräkkäin. Lapsuudenperheeni saapui paikalle kokonaisuudessaan, eli pöydän ääreen piti saada mahtumaan yksitoista aikuista ja viisi lasta. Virittelimme terassin pöydästä jatkeen ruokapöydälle ja saimme kuin saimmekin koko porukan istutettua saman pöydän ympärille. Ruoat teimme nyyttäriperiaatteella ja ruoka oli perinteiseen tapaan erinomaisen hyvää, mutta sitä oli aivan liikaa. Pukkikin löysi jälleen perille ja hyvä pukki olikin. Harmi vaan ettei nuorempi pikkuveljeni taaskaan päässyt näkemään pukkia, kun hän lähti juuri parahiksi ulos asioille hiukan ennen pukin tuloa. Halusin siskoksista kuvan pukin kanssa, mutta hiukan haasteellista se taas oli. Ei ehkä ihan yhtä paha rasti kuin joulukorttikuvaus, mutta vauva ei taaskaan ollut oikein kuvaustuulella. Lisämaustetta kuviin toi taustalla hiippaileva äitini, joka tottakai käveli tahallisen hidastetusti, jotta pääsi photobombaamaan mahdollisimman monta kuvaa. Saa nähdä miten ensi jouluna saadaan taiottua vielä yksi paikka lisää pöytään, sillä tuo meidän nuorempi neiti tarvitsee silloin tietysti oman paikkansa. Tai no mistä sitä tietää kuinka monta lautasta ensi kerralla katetaan - vuoden aikana ehtii tapahtua yllättävän paljon!</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-3689322837887325842018-01-19T15:24:00.001+02:002018-01-19T15:24:04.379+02:00Viikkokatsaus nro 50<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">11.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhG0RgJcb_JVpRk3wbBoMk5zD8lyMZfYlMVXXi0zRLsZp-f_PVP-_mwyo8qaslZrqdgXYT4CQ5UXWqONNwWzVxTgfubV2H6zoTSsd0y6i9IHJq8MNx231DHgY4v8IxK_7VEkNM81VF5pSwg/s1600/PC110355.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhG0RgJcb_JVpRk3wbBoMk5zD8lyMZfYlMVXXi0zRLsZp-f_PVP-_mwyo8qaslZrqdgXYT4CQ5UXWqONNwWzVxTgfubV2H6zoTSsd0y6i9IHJq8MNx231DHgY4v8IxK_7VEkNM81VF5pSwg/s640/PC110355.JPG" width="640" /></a></div>
Lasten ennakkoluulottomuus ruuan suhteen pääsee välillä yllättämään. Tai ei ehkä niinkään ennakkoluulottomuus, vaan se, ettei syöminen ole vielä kaavoihin kangistunutta tyyliin "kinkku alle, juusto päälle, mitään muuta ei voi edes harkita". Tässä siis esikoisen maanantain aamupala, satsumaleipä. Eipä ole itselle koskaan tullut mieleen, että perusvoikkarin päälle voisi laittaa perinteisten tomaatin tai kurkun sijaan hedelmiä. Hyvin tuo näytti kuitenkin maistuvan.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>12.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWGgriV4UCeuum6oIQUZCAQPVhukbKjoc1fh3kguSP8Gwx68vLZlm8pTcpYeWbc5uDmKKqRQzW9k0cd7NAESKABKvwhL8PGyhXOrlNBAri9FOMLoAzGaqUZWlx04QOJ4oHTMBicn2kfDhP/s1600/20171212_132613.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="997" data-original-width="1600" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWGgriV4UCeuum6oIQUZCAQPVhukbKjoc1fh3kguSP8Gwx68vLZlm8pTcpYeWbc5uDmKKqRQzW9k0cd7NAESKABKvwhL8PGyhXOrlNBAri9FOMLoAzGaqUZWlx04QOJ4oHTMBicn2kfDhP/s640/20171212_132613.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Esikoisella oli poikkeuksellisesti päiväkotipäivä tiistaina, joten lähdin itse vauvan kanssa Ideaparkiin jouluostoksille. Vakaa aikomukseni oli, että lahjat hankitaan tänä vuonna ajoissa. Liki kaksi viikkoa ennen aattoa on omalla kohdallani todella ajoissa, sillä normaalisti olen kiertänyt kauppoja tuskanhiki ohimoilla vasta kaksi päivää ennen joulua. Lahjalista on kohtalaisen pitkä, sillä tytöillämme on paljon serkkuja ja siihen vielä meidän kummilapset päälle. Nyt pääsin kuitenkin vauhdikkaaseen alkuun, sillä serkkusarjojen isommat olivat toivoneet lelujen sijasta lahjakortteja. On muuten huomattavasti helpompaa käydä urheilukaupassa hakemassa neljä lahjakorttia, kuin metsästää tiettyä hittilelua viidestä eri kaupasta vain todetakseen sen olevan joka paikasta loppu. Eikä pidä tulkita väärin, on mukava antaa lahjoja ja ilahduttaa lapsia, mutta on siinä silti vaan oma hommansa. Ostosten lomassa piti välillä käydä tankkaamassa ja päädyin tällä kertaa Arnoldsin bageliin. Pastrami on ilmeisesti uutuus valikoimassa ja se iski omaan makuhermooni kyllä kunnolla. Tuo jouludonitsi ei sen sijaan ollut häävi, mutta tulipahan kokeiltua. </div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">13.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit40BZvLcXi9cYrhSOjHPrSjTmZy-QHOkHCCV26slK8h39OVdnIWDfJkYvNNax3y8_yC25UYzogAtlhCcxJP_ZJcGF6zAHK6t05ieWsd0QXJBo2WX5EixlBqV6Xpvb47mPM8G6vsac0wc0/s1600/PC130456.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit40BZvLcXi9cYrhSOjHPrSjTmZy-QHOkHCCV26slK8h39OVdnIWDfJkYvNNax3y8_yC25UYzogAtlhCcxJP_ZJcGF6zAHK6t05ieWsd0QXJBo2WX5EixlBqV6Xpvb47mPM8G6vsac0wc0/s640/PC130456.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkona oli esikoisen päiväkodin joulujuhla. Sitä ennen kävimme HopLopissa käyttämässä vanhaksi menevän pääsylipun sekä viime tingassa hakemassa influenssarokotteet terveyskeskuksessa, jonka seurauksena myöhästyimme kymmenisen minuuttia. Onneksi juhla alkoi piparien ja glögin merkeissä ja varsinaiseen ohjelmaosuuteen ehdimme hyvin. Mieheltä tuli kuitenkin hieman kuittia, sillä olin vannottanut häntä olemaan myöhästymättä, mutta lopulta hän ehti paikalle työreissustaan ennen meitä. Enpä ollut huomioinut esim. sitä, että influenssarokotteen jälkeen ei saa lähteä suorilta kotiin, vaan paikan päälle pitää jäädä odottelemaan mahdollisten sivuvaikutusten ilmaantumista. Siinä neuvolan käytävällä odotellessa oli sitten hyvää aikaa letittää tytön hiukset juhlakuntoon, ennen kuin kurvasimme vielä kodin kautta vaihtamassa juhlatamineet päälle. Tämä ajanhallinta on kyllä ikuinen ongelma meikäläisellä ja vaikka kuinka yritän tsempata, olemme aina myöhässä. Mikä siinä voikin olla niin vaikeaa suunnitella aikataulut vähän väljemmiksi ja lähteä ajoissa liikkelle?</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>14.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcyDnwBO1umgz6lBpd4LaxqOTbrmnCREeuLgdarXCsvOghtqhuES18qBwxzs8qvhEQhE_yPwLRfXj_C0sukQ_57DhlBnMcM_hZO9jf9-QqThw6ol76J4st-ZHq9gAPARUxoZUrG36wfE8P/s1600/PC140483.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1383" data-original-width="1600" height="552" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcyDnwBO1umgz6lBpd4LaxqOTbrmnCREeuLgdarXCsvOghtqhuES18qBwxzs8qvhEQhE_yPwLRfXj_C0sukQ_57DhlBnMcM_hZO9jf9-QqThw6ol76J4st-ZHq9gAPARUxoZUrG36wfE8P/s640/PC140483.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Torstaina leivoimme pipareita. Edellisvuonna tein itse taikinan, mutta koska sitä tuli niin suuri annos, jäi osa valmiista pipareista syömättä ja loput taikinastakin meni roskiin kun kesällä perkasin pakastinta. Tästä viisastuneena ostin vain yhden paketin valmista taikinaa, mutta valitettavasti piti todeta, etteivät valmistaikinasta leivotut piparit ole kyllä mistään kotoisin verrattuna omatekoiseen taikinaan. Josko ensi jouluna tekisi taas taikinan itse, mutta vain puolikkaan annoksen. Esikoista ei paljon haitannut, vaikka taikina olikin kaupan pakastealtaasta, vaan piparit hävisivät parempiin suihin alta aikayksikön. Parempi näin, kuin heittää pääsiäisenä pölyiset piparkakut pois kaapin perukoilta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b><br /></b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>15.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqNy1P8RYP8pqAYs7SC45lPu4ZEUY9SVP6xSa7nxDXJcBCUJuAPMyvsZQdSFmSKN1tR2EOH0KLxge41Lke6kJK4I7VmfRP8q6l8hVts68KCgsjEr0RkkfZS46H8siOGSTKUvrJblXNBQyi/s1600/20171215_204505.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="918" data-original-width="1600" height="366" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqNy1P8RYP8pqAYs7SC45lPu4ZEUY9SVP6xSa7nxDXJcBCUJuAPMyvsZQdSFmSKN1tR2EOH0KLxge41Lke6kJK4I7VmfRP8q6l8hVts68KCgsjEr0RkkfZS46H8siOGSTKUvrJblXNBQyi/s640/20171215_204505.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Perjantaina oli minun tämän vuoden ainoat pikkujoulut. Istuimme iltaa ystäväporukalla työkaverini luona. Menin alkuillasta paikalle vauvan kanssa, mutta mies ja isompi neiti kävivät sitten hakemassa pikkusiskon kotiin joskus kahdeksan maissa, jotta sain oltua hieman pidempään. Iltaan kuului paitsi hyvää seuraa ja ruokaa, myös pelailua. Perinteisesti olemme pelanneet lautapelejä ja ohjelmassa olikin tuttuun tapaan aina naurut irrottava pantomiimi-Alias, mutta sen lisäksi myös vähän modernimmin toteutettu tietovisa. <a href="https://kahoot.com/" target="_blank">Kahoot</a> oli itselleni ihan uusi tuttavuus, mutta todella hauska sellainen. Illan emäntä oli kerännyt jokaiseen meihin liittyen muutamia kysymyksiä vaihtoehtoineen, joihin jokainen sitten vastasi parhaan tietonsa mukaan kännykän avulla. Pelissä ratkaisi paitsi oikeiden vastausten määrä, myös vastaamisnopeus. Olen yleensä aika vahvoilla erilaisissa tietovisoissa, mutta nyt oli sen verran kinkkiset kysymykset ja vahva vastustaja, että jäin hopealle. Hiukan huvitti tämä kysymys blogini nimestä, tai oikeammin nuo muut vastausvaihtoehdot. Olen tässä vähän miettinyt, että pitäisikö blogin nimeä päivittää, kun meitä on nykyään neljä. Mitä olette mieltä, löytyisikö tuolta joku varteenotettava vaihtoehto?</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">16.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_iEVgB8wQixPX9DXXNLUW3ySW3QCH8LnFxjOlP_zWMozUBldNfzzlO1mP4eITZTExBm-5ZDA9HuP3E2aI1PptYcXnY30YOcqLCKcXqNS-SjHYIuKCmVi3Nk2VJ02Wg2V2JJfQgNwHqfYs/s1600/PC160006_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_iEVgB8wQixPX9DXXNLUW3ySW3QCH8LnFxjOlP_zWMozUBldNfzzlO1mP4eITZTExBm-5ZDA9HuP3E2aI1PptYcXnY30YOcqLCKcXqNS-SjHYIuKCmVi3Nk2VJ02Wg2V2JJfQgNwHqfYs/s640/PC160006_2.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Lauantaina olin kutsunut meille ystäviä lapsineen pikkujoulubrunssille. Todella fiksu veto ottaen huomioon, että edellisiltana meni kohtuullisen myöhään. Taisin päästä nukkumaan vasta lähempänä neljää, kun kotiin päästyäni piti vielä alkaa pumpata maitoa. Olin toivonut, että vauva heräisi sopivasti syömään siinä kohtaa kun kotiudun, mutta hän oli juuri silloin nukkumassa enkä tietenkään viitsinyt herättää toista syömään kesken unien. Noin viiden tunnin yöunet parilla herätyksellä eivät ihan riitä, mutta väsymyksenkin uhalla en halunnut tinkiä ystävien näkemisestä kumpanakaan päivänä. Olimme onneksi sopineet brunssitarjottavien hoituvan nyyttärimeiningillä, joten itse hoidin pöytään vain makeat. Nuo minijoulutortut olivat hauska kokeilu ja ne sopivat erityisesti sellaiseen kahvipöytään, jossa on tarjolla useampaa sorttia. Jonkinmoiseksi some-hitiksi nousseet piparikupit eivät mielestäni olleet ihan hypetyksen arvoisia. Nämä kupit tein jo torstaina siitä valmistaikinasta, jonka maku ei ollut mieleeni. Täytteeksi laitoin luumu-kanelivaahtoa, joka oli sellaisenaan ihan hyvää, mutta piparin kanssa aika raskas makuyhdistelmä. Ehkäpä joku kirpsakka puolukkarahka olisi toiminut paremmin. Yritimme myös laittaa kalenteriin taas seuraavaa brunssia, mutta yllättävän haasteellista se tuntuu olevan, vaikka katsottaisiin kuukausi tai parikin eteenpäin. Oma kalenterini on tällä hetkellä koko lailla tyhjä (tai siellä on enemmänkin miehen menoja), mutta se on ihan hyväkin näin pienen vauvan kanssa. Lähteminen ilman vauvaa on aina sellainen projekti maidon pumppauksineen ja muine järjestelyineen, ettei sitä viitsikään kovin usein harrastaa. Mutta jos nyt kuitenkin saataisiin alkuvuoteen edes se yksi brunssi sovittua, että pysyy edes jonkinlainen sosiaalinen elämä, etten vallan mammaudu tänne kotiin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>17.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAM1YdNifPW6Gzk2AoqgiwYS5JMfF9RrqzIgIe30F5Ax9atX79g3xMkK1qvK6eO5_w-yaON3IX6hIQ9ar88eGlQNwvYaYH0bCX15SPB_dNJKhlp7d2I_I-ESnXIB9md7AfqdbyXIll7Ivq/s1600/20171217_211219.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1047" data-original-width="1600" height="418" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAM1YdNifPW6Gzk2AoqgiwYS5JMfF9RrqzIgIe30F5Ax9atX79g3xMkK1qvK6eO5_w-yaON3IX6hIQ9ar88eGlQNwvYaYH0bCX15SPB_dNJKhlp7d2I_I-ESnXIB9md7AfqdbyXIll7Ivq/s640/20171217_211219.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sunnuntaina meillä kävi ystäväperhe kylässä ja alkuillasta lähdimme vielä ajelemaan kohti Jyväskylää. Miehellä oli sovittu sinne suunnalle alkuviikkon asiakaskäyntejä ja hän otti meidät matkaan. Lapsi oli aivan into piukassa päästessään hotelliin ja nähdessään ystäväperhettämme, jota emme välimatkan vuoksi kovin usein pääse tapaamaan. Pelkkä hotellin sänkykin herätti sen verran iloiset hihkumiset ja hyppelyt, ettemme voineet miehen kanssa olla hymyilemättä toisen riemulle. Tosin innostuksen kääntöpuoli oli se, että kierrokset nousivat iltaa kohden sille tasolle, että uni tuli vasta pitkälti puolen yön jälkeen. Vauvakaan ei oikein malttanut nukkua, joten mies sai lähteä aamulla asiakaskäynnilleen todella "hyvin" levänneenä. Mahtoikohan häntä kaduttaa, että otti perheen mukaan...?</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-74809450113097908332017-12-31T16:27:00.002+02:002017-12-31T16:27:23.054+02:00Viikkokatsaus nro 49<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">4.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkaXmUnCNFfENaAiSSnw1DgiyMTMtIYc7y1qYT3qHglx-ueyDUpM8G8yZahXm0erwT7PSiHqcufa3kWIYkQcWmrYNiEv4368b-G9U0kKaA1bcBFd5c3bKzmXS_Gsr5U-gHTqCJ9HZoxxDb/s1600/20171204_134903.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkaXmUnCNFfENaAiSSnw1DgiyMTMtIYc7y1qYT3qHglx-ueyDUpM8G8yZahXm0erwT7PSiHqcufa3kWIYkQcWmrYNiEv4368b-G9U0kKaA1bcBFd5c3bKzmXS_Gsr5U-gHTqCJ9HZoxxDb/s640/20171204_134903.jpg" width="360" /></a></div>
Viikon alkajaisiksi teimme lounastreffit pikkusiskon kummitädin ja hänen vauvansa kanssa Ravintola Tampellaan. Paikka on kertakaikkisen hieno, mutta lounas ei ainakaan tällä kertaa ollut mitenkään erityinen. Salaattini oli vähän pliisu, sillä mozzarellan kanssa yhdistetty mieto jogurttikastike ei oikein toiminut, vaan kokonaisuus oli mauton. Sen sijaan tytölle tilattu lehtipihvi yllätti paitsi koollaan myös sillä, ettei annosta oltu mitenkään säädetty lasten makuun. Suolaa ja rasvaa ei ollut säästelty ja maustevoin pippuri poltteli isommankin suuta. Tytön lemppari olikin tuo lähinnä koristeena ollut juurespyree ja minä sain syödä salaattini lisäksi myös pihvin. Äidin osa on joskus rankka.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">5.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6Xfgu7e2z4miZ0UvY3pR6gdUzvHxNFAbGM5BbMWBE9C5uKwl0qeI9eTOFKCyKZzKejSX2adHUlMIEzU-AAzVNKnZATxhgyvH3XpQvsv5ucLW7GEqP0-eahwr1H5XaHFTv1Z9cjGDfqiF8/s1600/20171205_180602.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="954" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6Xfgu7e2z4miZ0UvY3pR6gdUzvHxNFAbGM5BbMWBE9C5uKwl0qeI9eTOFKCyKZzKejSX2adHUlMIEzU-AAzVNKnZATxhgyvH3XpQvsv5ucLW7GEqP0-eahwr1H5XaHFTv1Z9cjGDfqiF8/s640/20171205_180602.jpg" width="380" /></a></div>
Tiistaina koko maisema peittyi valkoiseen lumivaippaan juuri sopivasti Suomen satavuotisjuhlaa varten. Tämän kuvan tullessa vastaan jouduin hetken miettimään, että missä ihmeessä tämä on otettu, koska maisema ei näyttänyt tutulta. Sijaintitiedot osoittivat Lintulammille, eli pikkusiskon kummien luo, jossa kävimme hakemassa vauvalle kokeiluun kapalopussin. Toiveena siis oli, että vauva oppisi nukahtamaan omaan sänkyynsä. Kokeilu ei ole vielä tuottanut toivottua lopputulosta, mutta ainakaan tällä hetkellä ei tunnu hyvältä aloittaa mitään varsinaista unikoulua. Palataan ensi vuonna asiaan, toistaiseksi vauva saa nukkua (tai olla nukkumatta) meidän vieressä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>6.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtKRXZbovZwWAfkwaSaqZgmU2K760oBtY5ZMt88Ta8LLF0oHfk4JFzYnD3WND3AHDLG-31APkBtKif_5ogfVv2eRFoROxK9Labeo7c3zHvI1tNmA2Ej6xAWOLGOY7681LVdG_CBEXTPqAj/s1600/20171206_180541.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="895" data-original-width="1600" height="358" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtKRXZbovZwWAfkwaSaqZgmU2K760oBtY5ZMt88Ta8LLF0oHfk4JFzYnD3WND3AHDLG-31APkBtKif_5ogfVv2eRFoROxK9Labeo7c3zHvI1tNmA2Ej6xAWOLGOY7681LVdG_CBEXTPqAj/s640/20171206_180541.jpg" width="640" /></a></div>
Keskiviikkona oli suuri juhlapäivä, kotimaamme satavuotissynttärit. Vietimme itsenäisyyspäivää ystäväperheen luona herkutellen ja kävimme myös kaupungilla katsomassa ilotulituksen. Keskusta näytti juhlavalaistuksessaan todella hienolta ja Tampereen kaupungin lisäksi myös yritykset olivat kantaneet kortensa kekoon. Näin näyttävä oli Takon kartonkitehdas. Illalla bongailtiin television välityksellä tuttuja itsenäisyyspäivän vastaanotolta ja yötä myöten katsottiin vielä Laineen Tuntematon sotilas, jota en ole aiemmin katsonut alusta loppuun. Nyt on sitten vertailupohjaa lähteä katsomaan uusinta Tuntematon-versiointia, kunhan saamme lastenvahdin hommattua ja liput varattua. Ei sinne elokuviin enää tuosta noin vaan lähdetäkään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"> </span></b><b><span style="font-size: large;">7.12.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjp8a1iI5l1gYuECeJivSOF96KKdf9fWdVQ7MqCOw5Y0TwucPe2rrEWVWv3UrkFRKzTl0lu7DMXpuGx_z_EJgj4LNEBIU5TwePC_0vhpX_9TxhflU6IhyPFnW0CBJryWS1dlLkDXRmH-tMD/s1600/PC070022.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1276" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjp8a1iI5l1gYuECeJivSOF96KKdf9fWdVQ7MqCOw5Y0TwucPe2rrEWVWv3UrkFRKzTl0lu7DMXpuGx_z_EJgj4LNEBIU5TwePC_0vhpX_9TxhflU6IhyPFnW0CBJryWS1dlLkDXRmH-tMD/s640/PC070022.jpg" width="510" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Torstaina oli esikoisen syksyn viimeinen tanssikerta ja samalla esitys. Pukeutumisteemaksi oli ilmoitettu "ruskea cowboy-asu", joka aiheutti hieman harmaita hiuksia. Meidän taloudesta ei löydy yhtään ruskeaa vaatekappaletta, eikä pikaisen kyselykierroksen jälkeen myöskään keneltäkään lähipiirin lapselta. Kävin jopa parilla kirpputorilla katsomassa jotain teemaan sopivaa, mutta päädyin lopulta ostamaan Punanaamiosta sheriffin hatun ja kangaskaupasta palan ruskeaa kangasta, josta solmittiin huivi. Tämäkin panostus oli suoraan sanottuna vähän ylimitoitettu verrattuna ryhmän muihin lapsiin, mutta tulipahan nyt hankittua. Ehkä tuolle hatulle on käyttöä myöhemmin muissa leikeissä. Itse esitys kesti vajaa kaksi minuuttia ja siitäkin mies missasi puolet, sillä ohjaaja oli infonnut esityksen olevan tunnin lopussa, mutta aikataulu muuttuikin lennossa. 3-4 -vuotiaiden ryhmän esitys oli muutenkin melkoista sekoilua. Puolet lapsista juoksivat vanhempiensa syliin kesken kaiken ja loput yrittivät seurata koreografiaa opettajan perässä, kukin taitojensa mukaan. Liikutuksen kyynelten sijaan tuli silmäkulmasta pyyhittyä enemmänkin naurun kyyneleitä, mutta olivathan he nyt toki hellyyttäviä. Oma tyttömme silminnähden nautti esiintymisestä ja onkin nyt lomalla kysellyt, koska tanssi taas jatkuu. Kiva, että on löytynyt mieluisa harrastus. Kuva on muuten otettu kotoa ennen esitystä ja poseeraus oli tytön oma idea. Ihmettelin hieman tuota kädet puuskassa -asentoa, mutta sehän olikin esityksen alkuasento.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>8.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifFeAC28kx2e0zbZsf2MJvoOaub-u4apCz5FppiLndNqPhe1yWI_fpFrtic74enh9TXPxoGhubhb6D1AqANa1f2jZkgbRTeSL4gbGzRWETbgmYpcnjlgJi1unB5B81uEpbaNaAt8hh9YYE/s1600/PC080073.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1120" data-original-width="1600" height="448" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifFeAC28kx2e0zbZsf2MJvoOaub-u4apCz5FppiLndNqPhe1yWI_fpFrtic74enh9TXPxoGhubhb6D1AqANa1f2jZkgbRTeSL4gbGzRWETbgmYpcnjlgJi1unB5B81uEpbaNaAt8hh9YYE/s640/PC080073.JPG" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
Perjantaina pidettiin pizzapäivä. Meillä oli sulana pari kiloa jauhelihaa, joten teimme sitten muutaman pellillisen jauhelihapizzaa. Tilaamme lihaa suoraan tuottajalta miehen kotitilan naapurista ja suunnilleen joka kerran kun syömme Pohjan nautaa, päivittelemme kuinka hyvää se on. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Taisimme syödä kolmeen pekkaan ainakin puolitoista pellillistä pizzaa, eli hyvää tosiaan oli. Kuka muu muuten leikkaa pizzaa saksilla? Meillä ei tarvita pizzaleikkuria, sillä sakset ajavat saman asian vähintään yhtä hyvin.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>9.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqX_KtfknrMseHOvVwTWQcE_NEjamf_7yqpRiHBhq2Tg8kPKxojq9v2u0D0OTwnCWcJEQC9zwGDAcCST-wpMgVSRnyw7jQ6hzqw8-tJlBZvIXmg7LHFMtJUkNPlAQSUrEv10F3Wmqg4Azs/s1600/20171209_142550.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="965" data-original-width="1600" height="384" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqX_KtfknrMseHOvVwTWQcE_NEjamf_7yqpRiHBhq2Tg8kPKxojq9v2u0D0OTwnCWcJEQC9zwGDAcCST-wpMgVSRnyw7jQ6hzqw8-tJlBZvIXmg7LHFMtJUkNPlAQSUrEv10F3Wmqg4Azs/s640/20171209_142550.jpg" width="640" /></a></div>
Lauantaina kävimme Ahlmanin joulutorilla. Viime vuonna söimme tapahtumassa maistuvan joululounaan ja nytkin olin haaveillut laatikoista sekä muista perinteisistä jouluherkuista. Konseptia olikin hieman muutettu edellisvuodesta ja noutopöydän sijaan joululounas tarjoiltiin lautasannoksina, joissa jouluruokaan tyypillisesti kuuluvista raaka-aineista oli loihdittu uudenlaisia versioita. Hyvää tuokin oli, mutta ei ihan sitä mitä odotin. Ilmeisesti Ahlmannilla tuo perinteinen joululounas oli tarjolla vasta seuraavalla viikolla, mutta sinne emme valitettavasti ehtineet. Tänä vuonna söinkin jouluruokia ensimmäistä kertaa vasta jouluaattona, kun työpaikan joululounaskin jäi väliin. Ei ainakaan ehtinyt kyllästyä laatikoihin ennen aikojaan.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>10.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpFt__jzIQKalIBrpGgeDClMPI1QW4Mvq46ZUwzgjURGwIG_38JaX9VvjAeqxxXn_WDEQNYFT1ZpZtbR-8tws2_28C2oeDGe_Y5N4DYga_FGD6d0A0DUhqumcSWGchzPzi0MK_qIUUrpqz/s1600/PC100300.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1290" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpFt__jzIQKalIBrpGgeDClMPI1QW4Mvq46ZUwzgjURGwIG_38JaX9VvjAeqxxXn_WDEQNYFT1ZpZtbR-8tws2_28C2oeDGe_Y5N4DYga_FGD6d0A0DUhqumcSWGchzPzi0MK_qIUUrpqz/s640/PC100300.jpg" width="516" /></a></div>
Pizzaperjantain jäljiltä kaapissa oli vielä reilusti jauhelihakastiketta, jonka ajattelimme upottaa lasagneen. Meillä ei ollut riittävästi lasagnelevyjä, joten herra päätti sitten lähteä vääntämään itse levyt tuorepastasta. Kaapissamme ainakin kymmenen vuotta pölyttynyt pastakone pääsi siis vihdoin ja viimein käyttöön. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin tehnyt tuorepastaa, mutta hyvinhän tuo onnistui. Tai no minä en niinkään osallistunut pastan tekoon, vaan keskityin ruuan maustamiseen ja lasagnen kokoamiseen. Seuraavalla kerralla pitää vain muistaa, ettei kastiketta voi laittaa tuorepastan kanssa yhtä reilusti kuin normaalisti. Melkoisen liemevä lasagne nimittäin tuli. En muuten ole ihan varma kumpi on vanhempi, tuo pastakone vai miehen t-paita. Taitavat olla ysäriltä molemmat, heh.<br /><br />Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-77865720460226431412017-12-10T15:13:00.001+02:002017-12-10T15:13:46.460+02:00Viikkokatsaus nro 48<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>27.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKUAuFd6leJR_cjvXQ6pk3Q126tWzn-RoQae1J2BGimvUoTRYoCHQQ15h_5d0tVdjOptG4dU3x8ZrsQS_kFUfOFVz5MFN4D2NwfmMRSYeUx0-BJ5xu67YYIS9pPote2qdRPYQqTrpb_yxJ/s1600/20171127_192326.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="955" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKUAuFd6leJR_cjvXQ6pk3Q126tWzn-RoQae1J2BGimvUoTRYoCHQQ15h_5d0tVdjOptG4dU3x8ZrsQS_kFUfOFVz5MFN4D2NwfmMRSYeUx0-BJ5xu67YYIS9pPote2qdRPYQqTrpb_yxJ/s640/20171127_192326.jpg" width="382" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Maanantaina kävimme pitkästä aikaa kirjastossa. Lainaan lähti paitsi lastenkirjoja, myös muutama dekkari itselleni. Olen pitkään jonottanut Paula Hawkinsin Tummiin vesiin -kirjaa, mutta nyt bongasin sen hyllystä ja nappasin tietysti mukaan. Nuo "Vain viikon laina-aika"-tarralla varustetut kirjat ovat aina pienoinen haaste, mutta uskoin ehtiväni lukea sen. Parhaat kirjat imaisevat kyllä mukaansa niin, ettei lukemiselle ole vaikeaa löytää aikaa. Nipistää sitten vaikka yöunista, jos ei muusta.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>28.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoVO88WfkOnX5dAM-YSt7l-KZVcU0DFdI4GnzKX_sP8dnxJOpSCZD5p5qRzSTOwOy15LGYvYqWGkyXYFJwaxTWrj3hLyx9qYplJ-vWUopJ-hIITDEXA-B9G-pIahpsnZEAWVbxCR0vvd5P/s1600/20171128_174243.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1170" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoVO88WfkOnX5dAM-YSt7l-KZVcU0DFdI4GnzKX_sP8dnxJOpSCZD5p5qRzSTOwOy15LGYvYqWGkyXYFJwaxTWrj3hLyx9qYplJ-vWUopJ-hIITDEXA-B9G-pIahpsnZEAWVbxCR0vvd5P/s640/20171128_174243.jpg" width="468" /></a></div>
Tiistaina käytimme FunParkin ilmaislipukkeen ja kävimme siellä hurvittelemassa ennen puiston lopullista sulkeutumista. Tyttö oli aivan innoissaan ja kehui, kuinka tämä oli "paras päivä ikinä". Vaikka huvipuistossa oli jos jonkinmoista härveliä, olivat pomppulinna ja trampoliini silti isoimmat vetonaulat. Kieltämättä itsekin teki mieli hyppimään, mutta ehkä täytyy vielä hetki palautua synnytyksestä ennen kuin uskaltaudun trampoliinille.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>29.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIBfvk_7eMR1hZAH91jypoEx2vEDi_tLQepM8sdJEDlh6nYLB3jWBlO65ID7B1i6gJcjnMPKOFafG1L5j4Ecq_hyNT-wrIGI2BDaZ6SfzmxQ8BPXgJqG1yWBx1KBXvctT2YBtshi55Vi2D/s1600/PB290055.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1600" height="450" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIBfvk_7eMR1hZAH91jypoEx2vEDi_tLQepM8sdJEDlh6nYLB3jWBlO65ID7B1i6gJcjnMPKOFafG1L5j4Ecq_hyNT-wrIGI2BDaZ6SfzmxQ8BPXgJqG1yWBx1KBXvctT2YBtshi55Vi2D/s640/PB290055.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Keskiviikon kuva-arvoitus: Mikä ei kuulu joukkoon? Mies järjestää aina silloin tällöin tällaisen aarteenetsinnän siirtelemällä yön aikana ruokatuotteita jännittäviin paikkoihin. Viime aikoina olen löytänyt xylitol-pastillit astiakaapista, leikkelepaketin viinikaapista ja voipaketin leipähyllyltä. Tällä kertaa leikkelepaketti oli ilmestynyt kuivatavarakaappiin. Unissakävelijöistä olen kuullut, mutta unissasyöjiä en tiedä kuin tämän yhden. Kerrankin mies oli kaatanut jogurttia Oivariinin sekaan ja lusikoinut yöpalansa tyytyväisenä voipurkista. Jopa homeiset leivät ovat kadonneet kaapista yön aikana. Toiminnanohjauksen lisäksi myös makuaisti taitaa hieman häiriintyä puoliunessa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>30.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdv2SetqLMVLdPenh9sin4BK_D2xmMBJClL5qCBd_4XGGY2U9ldd9t78eBLaz0PU-FGX7Jl-k3jOMUZVj62l5NsQf6NCV611b04pnxbnCEz2gyad_zX8pONT8JtFp2hdHFrV0PuMMG4JtA/s1600/PB300067.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1395" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdv2SetqLMVLdPenh9sin4BK_D2xmMBJClL5qCBd_4XGGY2U9ldd9t78eBLaz0PU-FGX7Jl-k3jOMUZVj62l5NsQf6NCV611b04pnxbnCEz2gyad_zX8pONT8JtFp2hdHFrV0PuMMG4JtA/s640/PB300067.jpg" width="558" /></a></div>
Usein väitetään, että blogeissa ja somessa annetaan liian ruusuinen ja kaunisteltu kuva arjesta. Eihän kenenkään elämä ole vain huolella mätsättyjä asukokonaisuuksia, kauniita kukka-asetelmia ja herkullisia sunnuntaibrunsseja ystävien kanssa. Itse en pyri (ainakaan tietoisesti) rakentamaan mitään idylliä elostamme, mutta toki sitä tulee jaettua enemmän positiivisia kuin negatiivisia juttuja. Liian kauniista ja siloitelluista kuvista minua ei kaiketi ole päässyt ennenkään moittimaan, mutta ihan tälle tasolle en ole aiemmin mennyt. Siinä on siis vauva-arkea parhaimmillaan, joka paikka täynnä sitä itseään. Sillä välin kun hain kameran, ehti pikkusisko myös sekä puklata että pissata hoitoalustalle. Tämän eriteshown olin jo osittain päässyt unohtamaan esikoisen jäljiltä, huoh. Tuohon vielä kun lisätään maidossa uitetut paidat ja lakanat, niin ei tarvitse huolehtia, että uusi pesukone jäisi toimettomaksi.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>1.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_bVLYLoaKf0AHlVlNVXiGSAK0EWb2XbDLXQyDDnqPMUc_V0JGdOMcZnNMatijocM_BKbvIqCa0dsfhPGnXAT_tF1vPBQ1NErwbFswfHqaDsxJyhz-pfhqcy_SnIcabX3-6bLPsc0gTJeb/s1600/PC010069.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_bVLYLoaKf0AHlVlNVXiGSAK0EWb2XbDLXQyDDnqPMUc_V0JGdOMcZnNMatijocM_BKbvIqCa0dsfhPGnXAT_tF1vPBQ1NErwbFswfHqaDsxJyhz-pfhqcy_SnIcabX3-6bLPsc0gTJeb/s640/PC010069.jpg" width="480" /></a></div>
Perjantaina päästiin vihdoin avaamaan joulukalenterin ensimmäinen luukku. Tai oikeastaan kaksi, sillä hankkimani partiolaisten joulukalenterin lisäksi esikoinen sai kummeiltaan suklaakalenterin. Tonttulakkikin kaivettiin esille päiväkodin puurohetkeä varten ja näin päästiin kunnolla joulutunnelmaan heti kuun ensimmäisenä päivänä. Illemmalla kävimme Koiramäen Joulussa sekä katsoimme kaksi eri joulukalenteria televisiosta, eli joulukuumetta lähdettiin nostattamaan toden teolla. Hyvin huomaa, kuinka lasten myötä joulu on saanut uuden merkityksen ja siihen on halua panostaa eri tavalla kuin aiemmin. Olen kyllä aina ollut jouluihmisiä, mutta kuitenkin melko maltillisella otteella. Stressiä ja pakkopullaa pyrin välttämään, mutta esimerkiksi lahjojen hankinta on kyllä joka vuosi oma koitoksensa. Joulun alla kaupoissa pyöriminen ei ole varsinaisesti mitään rentouttavaa puuhaa. Tänä vuonna vakaa aikomukseni on hankkia lahjat ajoissa, mutta katsotaan vaan kuinka olen taas aatonaattona paniikkiostoksilla. Onneksi joulun vietto on paljon muutakin kuin lahjoja ja siihen kaikkeen muuhun pyrin keskittymään. Hyvä ruoka, yhdessäolo ja rento tunnelma, niistä on paras joulu tehty.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>2.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1IwVB35ZlW274lCdhKYeRQP1bPmN6WI_L7jlzCu7Ca3C3ci35-eRkM9QuzwxUAwzi50G9d0TL5RZ3skk2wtenlYLvWaqPmJzcmKysuqwepTgPVGzd2_MF5k1bwi2TuqrKG0F1tg-T3GYU/s1600/20171202_172205.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="930" data-original-width="1600" height="372" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1IwVB35ZlW274lCdhKYeRQP1bPmN6WI_L7jlzCu7Ca3C3ci35-eRkM9QuzwxUAwzi50G9d0TL5RZ3skk2wtenlYLvWaqPmJzcmKysuqwepTgPVGzd2_MF5k1bwi2TuqrKG0F1tg-T3GYU/s640/20171202_172205.jpg" width="640" /></a><b style="font-size: x-large; text-align: left;"></b></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Lauantaina löysimme itsemme Koiramäen Joulusta jo toisena päivänä peräkkäin. <a href="http://optimismiajaenergiaa.bellablogit.fi/2017/12/04/koiramaen-ihastuttava-joulu/" target="_blank">Perjantain vierailu</a> yhdessä Katjan perheen kanssa oli sovittu hyvissä ajoin, mutta lauantain keikka tuli vähän ex tempore. Miehen veljenpojat tulivat meille hoitoon ja heillä oli vapaalippuja, joten menimme sitten . Virittäydyimme ensin lasten kanssa tunnelmaan leipomalla joulutorttuja, jonka jälkeen suuntasimme kohti Särkänniemeä. Lauantaina oli selvästi enemmän väkeä liikkeellä kuin edellisiltana, minkä vuoksi tunnelma oli vähän erilainen. Nyt esimerkiksi joulupukin pakeille joutui jonottamaan, mutta tokihan siellä piti käydä lahjatoivelistaa päivittämässä. Mies keksi videoida joulupukin kanssa käydyn keskustelun, jotta saimme napattua lahjatoiveet talteen. Kävimme myös mm. joulukorttipajassa, jossa esikoinen askarteli kirjeen joulupukille. Kirje taitaa olla muuten vieläkin postittamatta, mahtaakohan se ehtiä enää ajoissa Korvatunturille...?</div>
<span style="font-size: large;"><b>3.12.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLQVdbsMNeE3QUquzbbtuDU3RolMsuekXbvbB0OrWOFE30qL6lY_rA7sqt_4HmJ3p3xxItSbIG5tRhrIEm2TCHuckA6vNqVcyjotSHbLdA8x_vzTemSO5jSrnx_GqQqlpK6Aa6PIpQgaYS/s1600/PC030197.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLQVdbsMNeE3QUquzbbtuDU3RolMsuekXbvbB0OrWOFE30qL6lY_rA7sqt_4HmJ3p3xxItSbIG5tRhrIEm2TCHuckA6vNqVcyjotSHbLdA8x_vzTemSO5jSrnx_GqQqlpK6Aa6PIpQgaYS/s640/PC030197.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sunnuntaina oli ensimmäinen adventti. Kahtena edellisenä päivänä satanut lumi oli enää muisto vain, mutta vesisateesta huolimatta jatkoimme joulufiilistelyä ja kutsuimme väkeä iltapäiväkahville. Samalla sytytimme ikkunaan joulutähden ja totesinkin, että tämä voisi olla meidän uusi jouluperinne, tähdensytytysjuhlat. Pöydästä löytyi joulutorttuja, kermavaahdolla ja luumuhillolla täytettyjä sarvia, saaristolaisleipää metwurstitäytteellä, juustoja, hedelmiä, piparkakkuja ja suklaata. Niin ja juustonaksuja, tietysti. Siskoni myös piilotti joulutikkareita pitkin asuntoa ja lapset saivat sitten etsiä niitä samaan tapaan kuin pääsiäisenä suklaamunia. Hauskat juhlat saatiin kasaan muutaman tunnin varoitusajalla. Ensi vuonna uudestaan!</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-6330029373724045142017-12-10T13:33:00.000+02:002017-12-10T13:33:10.638+02:00Viikkokatsaus nro 47<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>20.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgStfdyGvSCEKW6zNZbSbwqniKXcBvQJEZCSiX3M6LkpywSBXp_pk1Z5y1HnjApHEoXagJcYZcojpBfBbzFmD1wiBbOF1aGL4SUDC96yhqv8rdrGMCjfWAX9FMirimv7_WHaUxNYPiMZ0Hv/s1600/20171120_103247.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1004" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgStfdyGvSCEKW6zNZbSbwqniKXcBvQJEZCSiX3M6LkpywSBXp_pk1Z5y1HnjApHEoXagJcYZcojpBfBbzFmD1wiBbOF1aGL4SUDC96yhqv8rdrGMCjfWAX9FMirimv7_WHaUxNYPiMZ0Hv/s640/20171120_103247.jpg" width="400" /></a></div>
Maanantaiaamuna pyörähdimme päiväkodissa valokuvauksessa. Tyttö pääsi ensimmäisten joukossa kuvaan, sillä hänellä ei ollut hoitopäivää. Neiti ei olisi kuitenkaan millään malttanut lähteä pois, sillä päikkykaverien kuvausten seuraaminen oli niin mielenkiintoista. Kuvaaja teki kyllä tosissaan töitä saadakseen lapset katsomaan kameraan oikeaan aikaan, rentoutumaan ja hymyilemään. Pehmonalle heilui ahkerasti toisessa kädessä samalla kun kamera räpsyi toisessa. Ei ihmekään, että olemme saaneet kahtena aiempana vuonna niin onnistuneet kuvat pienestä päikkyläisestä. Tänä vuonna kuvat tulivat ennätysnopeasti jo parin päivän päästä kuvauksesta. Ilmeet eivät olleet tällä kertaa ihan yhtä onnistuneita ja joissain kuvissa asento oli vähän hassu, näytti siltä kuin tyttö olisi pidätellyt pissaa. Mutta saatiin me kuitenkin ne pakolliset jääkaappimagneetit tilattua isovanhemmille ja tietysti kotiinkin. Aika hyvissä hinnoissa nuo kuvat muuten ovat, seitsemänkymppiä meni että humpsahti pariin hassuun kuvaan ja jääkaappimagneettiin! Ihan hyvä bisnes, etten sanoisi.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>21.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhChXNcrMO5elBzsnaaLhUAVMqXkKyWsn4R1qqouuwCqGpm5VL5Pvl7r1bz3W8nhPeUYeqk_BRjyH6TrIdRYm8hgnK5fewcWoV77AiiDd3tcACkKDHToswWjsjhz0XrklY1h3BBLS0N4A63/s1600/20171121_140737.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="940" data-original-width="1600" height="376" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhChXNcrMO5elBzsnaaLhUAVMqXkKyWsn4R1qqouuwCqGpm5VL5Pvl7r1bz3W8nhPeUYeqk_BRjyH6TrIdRYm8hgnK5fewcWoV77AiiDd3tcACkKDHToswWjsjhz0XrklY1h3BBLS0N4A63/s640/20171121_140737.jpg" width="640" /></a></div>
Tiistaina kävimme ostamassa leivontatarvikkeita ristiäisiä varten. Suuntasimme Nokian uuteen Prismaan, jossa kävimme samalla reissulla myös lounaalla. Oksa-ravintolan yhteyteen oli rakennettu leikkipaikka, jota markkinoin etukäteen lapselle, että se on varmasti hieno, kun paikka on ihan uusi. No, onhan tuo toki ihan tyylikäs, mutta aika pelkistettyä mallia. Onkohan leikkinurkka vielä keskeneräinen, vai onko ajateltu, etteivät lapset kaipaa tuon enempää virikkeitä? Hyvin tyttö tuolla laatikossa kuitenkin viihtyi ja lähtiessä piti käydä nämä perinteiset uhkailu-lahjonta-kiristäminen -keinot läpi ennen kuin päästiin sinne kaupan puolelle. Ostin mm. elintarvikevaa'an, sillä sain jostain päähäni, että haluan kokeilla ristiäisiin macaron-leivosten tekemistä. Tiistaina tein kuitenkin ensin toisen erän lusikkaleipiä, sillä maanantaina tekemäni ensimmäinen satsi ei ollut mielestäni riittävän hyvä. En siis ollut aiemmin tehnyt lusikkaleipiä ja taisin paistaa pikkuleipiä vähän liikaa, sillä ne olivat makuuni turhan kovia, eivät sellaisia pehmeän mureita, jollaisia niiden mielestäni kuuluisia olla. Tiistain erä onnistuikin täydellisesti, mutta huh mikä homma! Oikeasti, kuka on keksinyt, että muruista taikinaa on kätevä yrittää ensin painella lusikkaan ja saada pikkuleipä siitä vielä pellille ehjänä? Itselläni meni yhden taikinan lusikoimiseen yli tunti, kun vielä tasoitin veitsellä jokaisen pikkuleivän pohjan, jotta ne olisi helppo täyttää. Kyllä oli rakkaudella väännetyt lusikkaleivät.<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-size: large;"><b>22.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgstJQjKfinlQ1kUycUZDzufs2KtTY9qJPFyNeQiV5YzOKHz_qBLFRYF7w1yghmHTYucjZfZR7pvHrOAh3OYDFab-M6nLB3aaCIiWzKBzafCtg7y6gzapFx_6bI2lRrWlKXQkDbhO9sr6ws/s1600/Screenshot_2017-11-22-11-15-55.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgstJQjKfinlQ1kUycUZDzufs2KtTY9qJPFyNeQiV5YzOKHz_qBLFRYF7w1yghmHTYucjZfZR7pvHrOAh3OYDFab-M6nLB3aaCIiWzKBzafCtg7y6gzapFx_6bI2lRrWlKXQkDbhO9sr6ws/s640/Screenshot_2017-11-22-11-15-55.png" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkona olimme lasten ja äitini kanssa koko päivän Ideaparkissa metsästämässä minulle vaatteita ristiäisiin. Ajatuksissa oli kaksiosainen asu, jotta siinä olisi mahdollisimman helppo imettää. Esikoisen ristiäisissä istuin nimittäin pariin otteeseen vessassa imettämässä, kun mekko piti nostaa korviin eikä sitä viitsinyt tehdä vieraiden edessä. Nyt olin jo hankkinut tyllihameen, johon hain sitten sopivaa yläosaa. Ahkerasta ja ennakkoluulottomasta sovittelusta huolimatta mikään paita ei ollut mieleinen, joten jouduin palaamaan sitten reissulta tyhjin käsin. Ja miten tämä kuva liittyy tähän tuloksettomaan ostosreissuun? No ei mitenkään, sillä tajusin jälkikäteen ettei keskiviikolta löytynyt yhden yhtäkään kuvaa. Yksi kuvakaappaus sen sijaan oli tallentunut, eli se kelvatkoon. Perheemme WhatsApp-ryhmästä pukkaa jos jonkinlaista viestiä päivittäin. Tällä kertaa siskoni jakoi Me Naisten <a href="https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/mika-ihmeen-ramu-nala-ja-mp-testaa-miten-hyvin-tunnet-nuorisolaisten-kielen" target="_blank">testin</a>, jolla voi kokeilla kuinka hyvin tuntee nuorisolaisten termit. Oma tulokseni näkyy yllä, olen siis ebin eli nuorisolainen AF. Entä ite?</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">23.11.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-ISrqQIiizubcLrAUZOU1Ni1i5JApaUxgcCCWAToYgAH9JAs2XxCQBM4-Si5UrblBUxClqe_apiIEOyRQYJX12VsQhBtFCXTGRpM2JE-YCFRpYSs7A7B-G2R17ZDdXlHe5Pq_UuC3h_3M/s1600/PB230150.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1222" data-original-width="1600" height="488" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-ISrqQIiizubcLrAUZOU1Ni1i5JApaUxgcCCWAToYgAH9JAs2XxCQBM4-Si5UrblBUxClqe_apiIEOyRQYJX12VsQhBtFCXTGRpM2JE-YCFRpYSs7A7B-G2R17ZDdXlHe5Pq_UuC3h_3M/s640/PB230150.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Torstaina mies oli yötä pois kotoa, taisi olla joku asiakastilaisuus. Usein näinä päivinä menen ruoanlaiton suhteen sieltä mistä aita on matalin, eli käymme joko ulkona syömässä tai sitten syömme valmisruokaa. Tällä kertaa vuorossa oli pakastepizzat, jotka heitimme uuniin tullessamme kotiin tytön tanssiharrastuksesta. Pizzojen valmistumista odotellessa oli hyvää aikaa sovitella asua päiväkodin perjantaisiin naamiaisiin. Keijupuku tosin alkoi olla jo sen verran nafti, että seuraavana aamuna päikkyyn lähtikin Minni Hiiri. Olipa muuten hyvää tuo <a href="http://www.grandiosa.fi/tuotteet/Kiviuunipizzat/Mozzarella+kiviuunipizza+350+g" target="_blank">Grandiosan mozzarellapizza</a>, taisi tulla uusi suosikki. Olen siis aiemmin suosinut Dr Oetkerin mozzarellaa, mutta tämä oli kyllä vielä parempi. Pakkauksen lupaus "makutestin voittaja" ei siis ollut pelkkää mainospuhetta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">24.11.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGXssPBbD0eYOtdbw6B1NUtO9MTFkQpwUv_qj_-s_D1wuL2IrkScgiChLoC3u8YD5yQhDPCvaKm5whGUkI6brf2VmsAKL1zQNCV2mtLP8hPFEqn83kuJotQLpByxdAOCqSxXpK2ggYdTHk/s1600/PB240165.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1248" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGXssPBbD0eYOtdbw6B1NUtO9MTFkQpwUv_qj_-s_D1wuL2IrkScgiChLoC3u8YD5yQhDPCvaKm5whGUkI6brf2VmsAKL1zQNCV2mtLP8hPFEqn83kuJotQLpByxdAOCqSxXpK2ggYdTHk/s640/PB240165.jpg" width="498" /></a></div>
Perjantaina oli sitten niiden macaronien vuoro. Monesti aiemminkin olen halunnut kokeilla macaroneja, mutta olen lannistunut jo etukäteen kaikkien negatiivisten keskustelupalstakommenttien myötä, niin haasteellista niiden leipominen tuntuu olevan. Nyt kuitenkin lähdin yrittämään ja salaa toivoin, että minulla olisi aloittelijan tuuria. Olin viikon mittaan lueskellut lukuisia eri reseptejä ja vinkkejä macaronien valmistukseen, jotta välttyisin pahimmilta sudenkuopilta. Punnitsin kaikki aineet grammalleen uudella vaa'allani, käytin huoneenlämpöisiä valkuaisia, sekoitin mantelijauhot ja tomusokerit monitoimikoneella ja siivilöin ne huolellisesti, tipauttelin peltejä pöytää vasten ilmakuplien poistamiseksi, kuoretin leivonnaisia ennen paistoa ja tein kaiken mahdollisen, mitä oli neuvottu. Ja silti joku meni pieleen! Kuten kuvasta näkyy, macaroneihin muodostui kyllä jalka (eli tuo röpyliäinen osa), mutta se ei kohonnut vaan levisi. Ihmeen tyynesti otin tämän epäonnistumisen vastaan, joskus ennen olisin varmaan paiskannut leivokset suoraan pelliltä roskiin. Googlettelun perusteella selvisi, että macaronien leviäminen johtunee siitä, että taikinaa on sekoitettu liikaa ja se on näin ollen liian löysää. Jotain osviittaa tästä ehkä antoi se, että en meinannut millään saada pursotettua leivoksia, vaan ne tuppasivat leviämään jo ennen paistoa. Ensimmäisen pellillisen kaavinkin takaisin pursotuspussiin, koska macaroneista meinasi tulla yksi yhtenäinen lätty. No, seuraavalla kerralla sitten vähän hellempi ote sekoittaessa. Ristiäisiin näitä ei kehdannut laittaa tarjolle, mutta sunnuntain rääppiäisissä ne hävisivät parempi suihin alta aikayksikön.<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"><br /></span></b>
<b><span style="font-size: large;">25.11.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRXkLLnAlG5PelhIQ5rsZHXIPJbkdugFQLFuT0XY2XxF0W3l79pPHivwVTgwcONUepsJXD6ruebf7_rJmdueHy3xjBzS3_RN1tNwcH2F19G1S9qWrl5tWBafAZh8WRvMYTjvH9vTXuyUfy/s1600/PB250197.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRXkLLnAlG5PelhIQ5rsZHXIPJbkdugFQLFuT0XY2XxF0W3l79pPHivwVTgwcONUepsJXD6ruebf7_rJmdueHy3xjBzS3_RN1tNwcH2F19G1S9qWrl5tWBafAZh8WRvMYTjvH9vTXuyUfy/s640/PB250197.jpg" width="448" /></a></div>
Lauantaina oli meidän pikkuisen ensimmäinen oma juhla. Lapsi kastettiin kuten esikoinenkin, vaikka itse en uskossa olekaan. Miehelle tämä oli kuitenkin tärkeä asia ja päätimme noudattaa perinteitä, vaikka se vähän omaa ajatusmaailmaani vastaan sotiikin. Onhan tuossa kieltämättä oma hienoutensa, kun pääsee pukemaan lapselle kastemekon, jonka mummini on aikanaan tehnyt lapsilleen ja jota käytetään nyt kolmannessa sukupolvessa. Minut itsenikin on siis kastettu tuossa koltussa. Isosisko sai toimituksessa tärkeän tehtävän kuivata pienen pää kasteen jälkeen. Tehtävä tulikin suoritetuksi niin huolellisesti ja perusteellisesti, että itseä alkoi oikein hymyilyttää. Emme paljastaneet neidin nimeä etukäteen, mutta kovin suurena yllätyksenä se ei tainnut lähipiirille lopulta tulla. Nimi on nimittäin sellainen, jonka esikoinen keksi odotuksen loppuvaiheessa ns. työnimeksi vauvalle ja sitä jonkin verran käytettiinkin. Itse en oikein osannut puhua kuin vauvasta tai pikkusiskosta siihen asti, kunnes nimi tuli virallisesti päätettyä. Ja koska päätös saatiin aikaiseksi kaksi päivää ennen ristiäisiä, olen opetellut kutsumaan pikkuista omalla nimellään vasta nyt. Toinen ja kolmas nimi tulivat meiltä suvusta ja noudattavat samaa kaavaa kuin esikoisella. Toinen nimi on isoisoäidiltä ja kolmas sitten äidiltä. Tai oikeastaan kolmas nimi on paitsi äidiltä, myös mummulta, tädeiltä ja serkulta. Lapsuudenperheessäni kun meillä kaikilla viidellä naisella on sama toinen nimi ja myös siskoni jatkoi samaa perinnettä omalle tyttärelleen. Ristiäiset olivat kaikin puolin onnistuneet ja mukavat juhlat. Olimme myös miehen kanssa tyytyväisiä siihen, että emme edes yrittäneet ahtaa tätä porukkaa meille, vaan menimme suosiolla paikalliselle srk-talolle, jossa oli tilaa temmeltää eikä tarvinnut huolehtia siivouksesta. Myös pitopalvelun käyttö oli hyvä ratkaisu, eipähän tarvinnut stressata tarjottavistakaan. Paitsi tietysti niistä lusikkaleivistä ja macaroneista, mutta se oli kuitenkin pientä se.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>26.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqQO5Uk59-ZZsU6RyxNa_qwXelUwyS5wP2-EXKeh4P9tlr3vgURxAGkrJoF8DqsrEA3Mc_40V7IrJ2Fb5u5zlJT6GhrEQDwF_Er9NgPvrhjRjIbrAFbDUAbvIYjg5tdkNLLIozR4qjadk3/s1600/PB260010.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqQO5Uk59-ZZsU6RyxNa_qwXelUwyS5wP2-EXKeh4P9tlr3vgURxAGkrJoF8DqsrEA3Mc_40V7IrJ2Fb5u5zlJT6GhrEQDwF_Er9NgPvrhjRjIbrAFbDUAbvIYjg5tdkNLLIozR4qjadk3/s640/PB260010.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sunnuntaipäivä hurahti ystävien parissa ja vasta illalla tajusimme, että ristiäislahjat ovat edelleen avaamatta. Lahjojen saaja ei itse vielä ymmärtänyt asian päälle, mutta isosisko oli kovin innoissaan avaamisoperaatiosta. Ihania muistamisia pikkuinen sai, mm. nimeensä hyvin sopivia koruja. Juhlien jälkeen on usein vähän tyhjä olo, mutta itse en antanut sille valtaa, vaan aloin jo suunnitella seuraavia juhlia. Jouluhössötys alkakoon!</div>
<br />Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-8281837062244895632017-12-05T14:13:00.000+02:002017-12-05T14:13:05.587+02:00Viikkokatsaus nro 46<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>13.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2PG20TEfknAQytKQPGbv3muIMtou-eMrWMAGJxbrd9DMpZXehFlRFsz8aRkyTbGkjNCDPJlvlAn5O9nm0S6eghaNz1RlKFeLdWET25bh_MnP_DBbP8Xr_oXgYHzD69XcKTDATJM-vFHP7/s1600/PB130077.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1236" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2PG20TEfknAQytKQPGbv3muIMtou-eMrWMAGJxbrd9DMpZXehFlRFsz8aRkyTbGkjNCDPJlvlAn5O9nm0S6eghaNz1RlKFeLdWET25bh_MnP_DBbP8Xr_oXgYHzD69XcKTDATJM-vFHP7/s640/PB130077.jpg" width="494" /></a></div>
Isänpäiväaamiaiselta jäi yli vähän kaikenlaista, joten aloitimme viikon sitten tällaisella terveellisellä aamupalalla. Croissantit ovat muutenkin esikoisen herkkua, mutta Nutella-täytteellä ne olivat tietysti vielä parempia. Näistä lautasella olevista leivonnaisista neiti kelpuutti itselleen tuon etummaisen, koska toinen oli vähän kärsinyt kuljetuksessa eikä hän kuulemma tykkää "littaantuneista" croissanteista. On se tarkkaa. Ihme ja kumma, tuolla purkissa on vieläkin Nutellaa jäljellä, vaikka siitä on leivottu tämän jälkeen joulutorttujakin. Se ei silti kerro siitä, että täällä olisi syöty jotenkin vähemmän sokeria viime aikoina, vaan ennemminkin siitä, että makeita herkkuja on ollut liikaakin tarjolla. Marraskuun pimeys, imetys ja ties mitkä muut (teko)syyt ovat aiheuttaneet sen, että sokerin syönti on lähtenyt aika lailla lapasesta. Mutta eihän tässä nyt joulua kohti mentäessä kannata ruveta vähentämään. Ensi vuonna sitten. Ihan varmasti. Kyyyllä kyllä.<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-size: large;"><b>14.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlFtApc-3mId65s_Hk3GY0lQs1zhXHnplozGfn6f4V3hQCX4DpfbEsX6jjxWIvQDz3eS1bAMotvv4SAw8pyA_ZLIisD4GqtResImc5qxyW9jxHxzlwtrVUeJSH5Ko5dMQgsMwMgjyF0iC7/s1600/20171114_132008.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1011" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlFtApc-3mId65s_Hk3GY0lQs1zhXHnplozGfn6f4V3hQCX4DpfbEsX6jjxWIvQDz3eS1bAMotvv4SAw8pyA_ZLIisD4GqtResImc5qxyW9jxHxzlwtrVUeJSH5Ko5dMQgsMwMgjyF0iC7/s640/20171114_132008.jpg" width="404" /></a></div>
Tiistaina kävimme lounaalla <a href="https://www.missada.fi/" target="_blank">Bistro & Café Miss Adassa</a>, joka avattiin hiljattain Ylöjärvelle. Vanhassa kotikunnassani ei juurikaan ole ravintolatarjontaa Pepperiä lukuun ottamatta, sillä Tampereen runsas ravintolavalikoima houkuttaa asiakkaat helposti pois kotinurkilta. Guy ja Maiju Peled ovat kuitenkin tarttuneet rohkeasti haasteeseen ja pystyttäneet viihtyisän koko perheen bistron keskelle kauppakeskusta. Miss Adassa tarjotaan päivittäin vaihtuvalta listalta lounasta, päivällistä ja kahvilatuotteita. Raaka-aineet hankitaan mahdollisimman pitkälle lähituottajilta ja ruoka tehdään alusta asti itse pastoja ja leipiä myöten. Tällä ensimmäisellä visiitillä lounasloheni oli ihan maistuva, mutta hivenen ylikypsä. Lapsi tykkäsi kovasti tomaattipastastaan ja käly fetasalaatistaan. Jälkiruuaksi maistelimme leivonnaisvitriinin herkkuja. Tämän jälkeen olen käynyt jo toisenkin kerran Miss Adassa lounaalla. Silloin söin ihanan tuhdin savulohipastan, mies ja tytär taas herkullista tomaattikeittoa. Illalliselle emme ole vielä ehtineet, mutta tämä pitää kyllä korjata mahdollisimman pian. Miss Ada on todella tervetullut lisä Ylöjärven ravintolatarjontaan ja siellä kannattaa poiketa ihan varta vasten.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>15.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx6AiaNTXIhhYkcvYWHjmm6m702-c8SnPF5s5vK2Vn8LyzKQPM07OEL9-BURuG1UUFLZZTLN16dS-QOSQvyHtcb6pHK9rCW3NGszgdy26pI3UH4YburyLmbLNNiIAqH0sn50_Ccdf7XxH2/s1600/20171115_144445.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1055" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx6AiaNTXIhhYkcvYWHjmm6m702-c8SnPF5s5vK2Vn8LyzKQPM07OEL9-BURuG1UUFLZZTLN16dS-QOSQvyHtcb6pHK9rCW3NGszgdy26pI3UH4YburyLmbLNNiIAqH0sn50_Ccdf7XxH2/s640/20171115_144445.jpg" width="422" /></a></div>
Kytät = poliiseja! Aika vahva statement tuolla Pirkkalan S-Marketin vessassa. Tai no voihan se olla, että viesti ei välity oikein minulle, koska en ihan ota selvää noista muista töherryksistä. Mutta hyvä että nuorisolla löytyy mielipiteitä ja halua ottaa kantaa. Vai oliko tämä sittenkin valistusta nuoremmalle polvelle, että tietäisivät mitä tarkoitetaan kun puhutaan kytistä?<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-size: large;"><b>16.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAhPdGJkC7cbCBX4tvt-JuZLNOoajl0P9nlVcKuXH3Jr065u_SBYF_5MjOUMdYeBaGYrah31a0G-3GoSLX12d0-z28lbqeMMogYK7o1R0vgOSO22okhahhv0CAbASXB60jPyeG46sHOT09/s1600/PB160002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1029" data-original-width="1600" height="410" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAhPdGJkC7cbCBX4tvt-JuZLNOoajl0P9nlVcKuXH3Jr065u_SBYF_5MjOUMdYeBaGYrah31a0G-3GoSLX12d0-z28lbqeMMogYK7o1R0vgOSO22okhahhv0CAbASXB60jPyeG46sHOT09/s640/PB160002.JPG" width="640" /></a></div>
Torstaina tartuin pitkästä aikaa imuriin. Ja pitkästä aikaa tarkoittaa tässä yhteydessä <i>oikeasti</i> todella pitkää aikaa. Meillä kävi nimittäin liki vuoden verran kotisiivooja, minkä vuoksi vältyin hyvän tovin imuroinnilta, vessan pesulta ja moppaamiselta. Valitettavasti nyt kun palkansaajia on tässä taloudessa vain yksi, oli siivoojasta järkevämpi luopua ja ottaa imuri itse kauniiseen käteen. Saavutetuista eduista on aina vaikea luopua ja kieltämättä lykkäsin siivouksen aloittamista aika moneen otteeseen. Torstaina oli viimein pakko tarttua toimeen, sillä kastepappi oli iltapäivällä tulossa käymään ja sitä varten koti piti luonnollisesti laittaa kuntoon. Eihän tuo imurointi nyt oikeasti edes ole niin paha rasti, mutta siivoaminen yleisesti ottaen on tympeää puuhaa, jonka olen valmis ulkoistamaan heti kun siihen on taas taloudellisesti mahdollisuus. Se on muuten jännä, miksi kotisiivoojaa pidetään jotenkin kauhean ylellisenä asiana. Siskonikin kommentoi, että "aikamoista luksuselämää", kun kerroin etten ole siivonnut vessaa liki vuoteen. Eihän sitä yleensä hämmästellä, jos joku käy ravintolassa syömässä, vaikka ruuan voisi tehdä itsekin. Eikä sitä, jos käy kampaajalla, kun hiukset voisi leikata ja värjätä myös kotona. Mutta jos ostat siivouspalveluita, sitä jaksetaan kyllä päivitellä. Enkä viittaa tässä nyt pelkästään siskooni, vaan yleisesti kommentteihin mitä olen saanut, kun olen maininnut että meillä käy siivooja. Eikös se ole kansantaloudellisestikin järkevää ostaa palveluita ja työllistää näin yrittäjiä? Siivouspalveluita käyttämällä ostan itselleni myös aikaa ja ennen kaikkea mielenrauhaa, kun siivoamisesta ei tarvitse stressata ja siihen kuluvan ajan voi käyttää johonkin mielekkäämpään. Vaikka palkkatuloja ei tällä hetkellä olekaan, olen silti aikeissa ulkoistaa joulusiivouksen. Olkoon se sitten vaikka joululahja itselleni.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>17.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI0PWcIgKlgHFzw9rGNAR9aFlc2MezIk_ObDRiFM8PaLZPktxqemk-rwsGNQhqZQv2bLjLj1jIWmGA7Xt-mozGS5endDl6o_J96CZ6U7ynWmahMNTUKdSiEDG53dTpIW9EKoSKhfd7T3nK/s1600/20171117_200436.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1047" data-original-width="1600" height="418" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI0PWcIgKlgHFzw9rGNAR9aFlc2MezIk_ObDRiFM8PaLZPktxqemk-rwsGNQhqZQv2bLjLj1jIWmGA7Xt-mozGS5endDl6o_J96CZ6U7ynWmahMNTUKdSiEDG53dTpIW9EKoSKhfd7T3nK/s640/20171117_200436.jpg" width="640" /></a></div>
Perjantai-iltana ajelimme Jyväskylään kummitytön syntymäpäiville. Juhlat vietettiin päivänsankarin toiveesta discoteemalla ja pukeutumiseen toivottiin jotain bling blingiä. Minulta ei löytynyt mitään sopivaa vaatetta, mutta sen sijaan löysin vessan kaapista ikivanhan glitterhilemeikin, jota sudin reippain ottein luomille. Silmämeikistä tuli oikeasti ihan hieno ja näyttävä, mutta kun yritin ottaa siitä kuvaa, näytti siltä kuin luomilla olisi ollut vain pari hassua hilettä ja jotain öljyä. Miten ihmeessä meikkibloggaajat onnistuvat ottamaan meikeistään järkeviä kuvia? Niinpä päivän kuvana saa nyt sitten olla tuo synttäreillä otettu kännykkäräpsy olohuoneen tanssilattialta. Kyllä, kuvassa on tanssilattia, vai ettekö muka hahmota? Väriläiskät ovat siis lasten hohtavia valotikkuja, joita heiluteltiin riehakkaasti Marcuksen ja Martinuksen tahtiin. Hauskat bileet oli ja itsekin pääsin vähän tanssahtelemaan, kun vauvalle oli innokkaita hoitajia paikalla. Tuon lähemmäs discoa ja tanssilattiaa en taida sitten ihan hetkeen päästäkään.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>18.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY_gWoCGyd1J7IZ2BIgEpdhT_ygieMduI-ftXRjYBQbxLKSxBeo2aNlbQ10u8Fpd-TtwMOiULFhJhIPyAqrbr8hay4D1KdAWYNSKpTCeUUKo-MPkhBUDEnRnfD8Exx1gtrX6IFRhga3lEf/s1600/20171118_161930.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="936" data-original-width="1600" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY_gWoCGyd1J7IZ2BIgEpdhT_ygieMduI-ftXRjYBQbxLKSxBeo2aNlbQ10u8Fpd-TtwMOiULFhJhIPyAqrbr8hay4D1KdAWYNSKpTCeUUKo-MPkhBUDEnRnfD8Exx1gtrX6IFRhga3lEf/s640/20171118_161930.jpg" width="640" /></a></div>
Lauantaina mies lähti omille menoilleen jo aikaisin aamusta, ensin hirvimetsälle ja sitten pikkujouluihin. Me saimme kaveriksi siskoni ja vietimmekin hänen kanssaan koko päivän. Kävimme ensin brunssilla Lillanissa (tästä mahdollisesti lisää myöhemmin), sitten hengailemassa siskon luona, jossa myös isämme liittyi seuraan ja lähdimme porukalla sushibuffettiin. <a href="http://itsudemo.fi/tampere/" target="_blank">Itsudemo</a> oli itselleni uusi tuttavuus, mutta ensimmäinen käynti ei varmasti jäänyt viimeiseksi. Tarjolla oli paljon muutakin kuin sushia, mm. monipuolinen salaattipöytä sekä herkullisia lämpimiä ruokia. Erityismaininta siitä, että kasvissushit oli aseteltu kokonaan eri pöydälle kuin kalaa ja lihaa sisältävät sushit. Näin ollen myös kala-allerginen mieheni voisi syödä tuolla huoletta kasvissusheja ilman pelkoa siitä, että samoilla ottimilla on otettu kalaa. Tyttö maisteli reippaasti muutamaa erilaista sushia, mutta minikokoiset kevätkääryleet ja jälkkärijäätelö vievät vielä tällä erää voiton. Koulutus jatkukoon... Itse maistoin ensimmäistä kertaa friteerattua sushia, mikä kuulostaa epäilyttävältä, mutta oli yllättävän hyvää. Suosikkini oli silti nuo nigirit, joiden päällä oleva lohi on kevyesti grillattu. Santsikierroksella en hakenutkaan paljon muuta kuin niitä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>19.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggG3XxIHljqUuyD2l0NwWeLALeCWFB6eNdCHmYqkTvYyS9Z8S3LzaoQjnqk0SSeFDXzlLL9QFKV5S09wCnZEuEnMIPPAScB1lvvA6ZGYDCaLcUzJVcSnV1m40n1oIeifQQRbne2fBqxTn4/s1600/PB190102.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggG3XxIHljqUuyD2l0NwWeLALeCWFB6eNdCHmYqkTvYyS9Z8S3LzaoQjnqk0SSeFDXzlLL9QFKV5S09wCnZEuEnMIPPAScB1lvvA6ZGYDCaLcUzJVcSnV1m40n1oIeifQQRbne2fBqxTn4/s640/PB190102.JPG" width="640" /></a></div>
Sunnuntaita vietimme lasten kanssa varsin rennoissa merkeissä. Mies kotiutui vasta iltapäivän puolella pikkujouluistaan ja oli sen verran väsyneen oloinen, että katsoimme parhaaksi lähteä pois jaloista siskoni luo, jossa toinen siskoni oli lastenvahtina. No, olisimme kyllä lähteneet muutenkin, mutta jätimme miehen suosiolla kotiin toipumaan. Rankkaa tuo juhliminen tällä iällä. Vauvalle taas on rankkaa tällä hetkellä se, jos hän on hereillä enemmän kuin tunnin-pari kerrallaan. Laitoin siis neidin sitteriin siksi aikaa, että saisin tiskit laitettua enkä todellakaan olettanut, että hän vielä nukahtaisi, mutta niin vain kävi. Kamera piti kaivaa esille sen takia, etten ole tottunut itsekseen nukahtavaan lapseen. Esikoinen nimittäin nukahti sisällä lähes poikkeuksetta vain rinnalle, mutta tämä kuopus on päässyt välillä yllättämään. Kyllä hänkin mieluiten nukahtaa rinnalle tai syliin, mutta joskus näköjään myös näin. Varmimmin molemmat tytöt ovat kuitenkin nukahtaneet autossa. Äitiinsä tulleet - itsehän nukun siis edelleen autossa aina kun on vähänkin pitempi matka. Jos siis en ole itse kuskina, heko heko.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-24732789270549948672017-12-03T23:47:00.002+02:002017-12-05T00:32:28.623+02:00Viikkokatsaus nro 45<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>6.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_7pxT1GKx-3fEIr5f3ZVqnTuoozYyLZjCC9PLsoEQ_ROk-qEGyybqF-sDnOdxsVb-6OPIBGNrX4AeT45SGiBc9LBFbA1HoEaJ46tRuK8NH1okvT2-kyVnN471PyhjdJ98s82WUaGzOzSI/s1600/PB060446.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1198" data-original-width="1600" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_7pxT1GKx-3fEIr5f3ZVqnTuoozYyLZjCC9PLsoEQ_ROk-qEGyybqF-sDnOdxsVb-6OPIBGNrX4AeT45SGiBc9LBFbA1HoEaJ46tRuK8NH1okvT2-kyVnN471PyhjdJ98s82WUaGzOzSI/s640/PB060446.JPG" width="640" /></a></div>
Tiedättekö mitä tässä kuvassa on? Se on kuulkaa rakkaudenosoitus. Maanantai oli meillä hiukan nahkea päivä ja otimme esikoisen kanssa vähän yhteenkin. Kotona oli sotkuista, mikä yleensä tuppaa kiristämään pinnaani entisestään. Kun lähdimme tyttöjen kanssa illaksi vaatekutsuille, jäi mies pariksi tunniksi yksin kotiin ennen kuin lähti omiin harrastuksiinsa. Sen sijaan, että hän olisi makaillut sohvalla sen ajan kun sai nauttia tyhjästä kodista (niin minä olisin tehnyt), hän olikin raivannut tiskipöydän. Kyllä kelpasi tulla kutsuilta kotiin tiskikoneen huristessa ja ihastella siistiä keittiötä!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>7.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNoqTO3QspQpNbFHzWf8uD2RWZp7PKQZfwqPFaaMRKpqqQKEDvQE0dfzQTQtBeovbbZkfTIsgQtqGxCQoQaRaOItaqY483YCgHPAAisQ9LVtkr-ssx6TnRGehbxHaxS3QT_uEP2uH1Oqs5/s1600/20171107_133707.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="966" data-original-width="1600" height="386" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNoqTO3QspQpNbFHzWf8uD2RWZp7PKQZfwqPFaaMRKpqqQKEDvQE0dfzQTQtBeovbbZkfTIsgQtqGxCQoQaRaOItaqY483YCgHPAAisQ9LVtkr-ssx6TnRGehbxHaxS3QT_uEP2uH1Oqs5/s640/20171107_133707.jpg" width="640" /></a></div>
Tiistaina meillä oli pikkusiskon 1-kuukautisneuvola. Hirveää vauhtia aika rientää, vastahan se syntyi. Mielenkiinnolla odotin, millaiset lukemat neiti vetää vaa'alla, sen verran posket tuntuvat pyöristyneen. Ja niinhän se oli, että painoa oli tullut melkein kilo neljässä viikossa ja pituuttakin muutama sentti lisää. Hyvin tuntuu siis maito riittävän. Se jaksaa tällä toisellakin kertaa hämmästyttää, että minun kehoni pystyy ruokkimaan toisen ihmisen ja se lapsi todella pärjää pelkällä rintamaidolla. Ihme ainetta! Joskus aiemmin olen muuten kirjoitellut tänne blogiin pitkät pätkät <a href="http://kolmentahdenarkea.blogspot.fi/search/label/Imetys" target="_blank">imetyksestä</a>, aika tarkkaan tulikin dokumentoita esikoisen imetystaival. Tällä toisella kertaa imetys lähti sujumaan heti alusta asti helposti enkä ole panikoinut, jos vauva ei ole herännyt syömään vähintään kolmen tunnin välein. Kaikenlaisia vaiheita on varmasti vielä edessä imetyksen(kin) suhteen, mutta ainakin toistaiseksi tämä puoli on sujunut mainiosti.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">8.11.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU8Vj4Qkl5lqwiy0ZgKPK_Axqc0ASqLn39bGKt5xO4CYLvdxAxNJHZ2HUQnbcM1WL6u9-0ewsSj4Giw551cdh45cH0rct-x50AEbg9HVAdtzozb9DT9pjHKBG3CXCGUpMVZbJlBa3TsY0F/s1600/IMG-20171109-WA0002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="874" data-original-width="1436" height="388" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU8Vj4Qkl5lqwiy0ZgKPK_Axqc0ASqLn39bGKt5xO4CYLvdxAxNJHZ2HUQnbcM1WL6u9-0ewsSj4Giw551cdh45cH0rct-x50AEbg9HVAdtzozb9DT9pjHKBG3CXCGUpMVZbJlBa3TsY0F/s640/IMG-20171109-WA0002.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkona kävin ystäväni kanssa lenkillä. Rasti seinään, sillä edellisestä kerrasta on niin kauan aikaa, etten edes muista. En ole liikunta- enkä ulkoilmaihmisiä, mutta fakta on se, että vähitellen olisi vähän pakko opetella tykkäämään liikkumisesta. Kaikenlaiset elintasosairaudet kummittelevat mielessä kun ikää karttuu, joten kai se on vaan otettava itseään niskasta kiinni tämän suhteen. Olen kuullut, että on olemassa ihmisiä, jotka ihan aidosti ja oikeasti nauttivat liikunnasta. Ehkä vielä jonain päivänä minäkin kuulun heihin. Ei vaan, kyllähän se lopulta palkitsee kun saa itsensä hilattua ylös, ulos ja lenkille. Mutta miten se lähteminen onkin vaan niin kertakaikkisen vaikeaa?</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>9.11.</b></span></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Ky1BAEZ1BXeny9STQEc1XhcQdcF78aPJtPTOenc4LIbNqAZaM4LbaJvDiZWfp02c3XFffIL4pfjjF6b67mFFvcTL7W1yJjmA7aC9oK8a65dZO88IxPUDx4yI9zsC_Le-RqwUNJvQMNtX/s1600/PB090005.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1286" data-original-width="1600" height="514" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Ky1BAEZ1BXeny9STQEc1XhcQdcF78aPJtPTOenc4LIbNqAZaM4LbaJvDiZWfp02c3XFffIL4pfjjF6b67mFFvcTL7W1yJjmA7aC9oK8a65dZO88IxPUDx4yI9zsC_Le-RqwUNJvQMNtX/s640/PB090005.JPG" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Torstaitortillat. Tai oikeastaan quesadillat, mutta se ei rimmaa yhtä kivasti. Välissä jauhelihaa, salsaa ja cheddarjuustoraastetta, päällä lempiasiaa eli guacamolea runsaalla korianterilla, sekä ranskankermaa. Tällainen texmex-aiheinen sapuska uppoaa meillä hyvin koko perheelle, siksi sitä tuleekin tehtyä suht usein. Hyvää oli, kiitos nam.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>10.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgufifC2SboAAVqpbSnPd7YgvQ8NQsQBrrdVbnupvHy_uIEYFuwN5feDTUHVwG6wPq71aisSiqpuYR66xQE-X_eU5E37NlvHghJZEiW3zj7Wm3Z6PN6A_lFlRpPlUuOv63kxhm0ez8hJ8On/s1600/20171110_195520.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1193" data-original-width="1600" height="476" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgufifC2SboAAVqpbSnPd7YgvQ8NQsQBrrdVbnupvHy_uIEYFuwN5feDTUHVwG6wPq71aisSiqpuYR66xQE-X_eU5E37NlvHghJZEiW3zj7Wm3Z6PN6A_lFlRpPlUuOv63kxhm0ez8hJ8On/s640/20171110_195520.jpg" width="640" /></a></div>
Perjantaina rohkenin ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen hetkeksi tuulettumaan ilman vauvaa. MIB järjesti Unelmia kohti -bloggaajaillan, jossa kuvassa komeilevat neljä bloggaajanaista (<a href="https://sannasaarikangas.fi/" target="_blank">Sanna Saarikangas</a>, <a href="http://primelife.fitfashion.fi/" target="_blank">Umppu Koskinen</a>, <a href="http://www.asikaine.fi/" target="_blank">Maiju Asikainen</a> ja <a href="https://emminuorgam.com/" target="_blank">Emmi Nuorgam</a>) jakoivat ajatuksiaan unelmien tavoittelemisesta, oman näköisen uran luomisesta sekä bloggaamisesta. Rennoissa merkeissä järjestetty paneelikeskustelu oli paitsi mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, myös hauska. Vaikka ura-asiat eivät tällä hetkellä olekaan päällimmäisenä mielessä, on aina hyvä pohtia, elääkö sellaista elämää kuin haluaisi ja millaisia unelmia itsellä on. Oli myös kiva kuulla näitä naisia livenä, sillä kaikkien blogeja olen lukenut enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Tilaisuuden jälkeen oli mahdollista jäädä minglailemaan muiden samanhenkisten ihmisten kanssa ja vaikka olenkin tosi huono tutustumaan uusiin ihmisiin, jäin hetkeksi paikalle jutustelemaan. Yllättävän kivuttomasti meni tuo vajaa kolme tuntia, minkä olin pois vauvan luota. Jälleen huomaa, kuinka toisella kerralla osaa ottaa rennommin. Esikoisen kohdalla ensimmäinen erossaolo oli todella vahva kokemus, tuntui suunnilleen siltä kuin joku raaja puuttuisi. Nyt vauvaan ei ole syntynyt ehkä ihan yhtä vahvaa symbioosia, kun huomiota on ollut koko ajan jakamassa myös isompi lapsi. Näin ollen olo ilman vauvaa ei ole yhtä outoa kuin esikoisen syntymän jälkeen oli, mikä on ihan positiivista.<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-size: large;"><b>11.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtLtI4emBkAEic0eDXnhunedwZ1tx_XOGTa0LzSXQuvIw3_RSY-_FMWAZ1pU4B5IaHZBT8n2qp1tKO6c9aaHVSDDC7t5DHU7na90UXN8X_dyQHFoewLjx_1ELWt7HN-y4bcWy05mprO4WS/s1600/20171111_184252.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1016" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtLtI4emBkAEic0eDXnhunedwZ1tx_XOGTa0LzSXQuvIw3_RSY-_FMWAZ1pU4B5IaHZBT8n2qp1tKO6c9aaHVSDDC7t5DHU7na90UXN8X_dyQHFoewLjx_1ELWt7HN-y4bcWy05mprO4WS/s640/20171111_184252.jpg" width="406" /></a></div>
Enpä olisi lauantaiaamuna herätessäni arvannut, että illalla olemme lasten päivystyspoliklinikalla TAYS:ssa. Huomasin aamupäivällä, että vauvan sormi punoittaa ja näyttää hieman turvonneelta. Soitin terveyskeskukseen ja kysyin, varaanko ajan seuraavalle viikolle neuvolaan vai pitäisikö tulla näytille. Terveyskeskuksesta pyysivät käymään ja saimmekin päivystysajan vajaan parin tunnin päähän. Yleislääkäri tutki sormen ja vahvisti epäilyni, eli kuopuksella oli kynsivallin tulehdus. Hän halusi konsultoida lastenlääkäriä hoidon suhteen, joten jäimme vielä odottelemaan. Kun menimme uudelleen lääkärin huoneeseen, hän sanoi että lastenlääkäri haluaisi arvioida itse tilanteen paikan päällä. Niinpä sitten lähdimme kohti sairaalaa, jossa olevasta lasten päivystyspolista emme olleet aiemmin edes kuulleet. Meidät otti vastaan aivan mahtava hoitaja, joka oli kyllä niin oikeassa ammatissa ettei tosikaan. Vauva tutkittiin todella tarkkaan ensin hoitajan, sitten lääkäriopiskelijan ja lopulta lastenlääkärin toimesta. Kaikki tehtiin viimeisen päälle tarkasti, otimme jopa syöttöpunnituksen, vaikka vauvan vointi olikin ollut koko ajan hyvä. Hoitaja kehotti valmistautumaan henkisesti siihen, että noin pienellä antibiootti annetaan usein suonensisäisesti ja vauva saatettaisiin ottaa osastolle. Lopulta lastenlääkäri päätyi kuitenkin siihen, että saimme aloittaa suun kautta annettavat antibiootit ja pääsimme kotiin. Olo oli paitsi todella helpottunut, myös kiitollinen siitä kuinka hyvää hoitoa saimme. Vaikka olemme ottaneet molemmille lapsille vakuutukset, emme ole juurikaan käyttäneet yksityisiä lääkäripalveluita, koska esikoinen on ollut poikkeuksellisen terve (kop kop). Nyt tuli jälleen todettua, että kyllä julkinen puolikin toimii hyvin varsinkin silloin, kun on näin pienestä lapsesta kyse. Se toki hieman harmitti, että jouduimme antamaan kuopukselle ensimmäisen antibioottikuurin jo nyt. Esikoinen ei ole nimittäin vielä tähän ikään mennessä syönyt yhtään lääkekuuria. Sormi lähti kuitenkin nopeasti paranemaan eikä vauvan vatsakaan mennyt pahemmin sekaisin antibiooteista, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>12.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqTqNqJIVBM5qwmQidNrVNVWbIWDmqMOovuTeiv3LRrp2kuuSJjPHgz3g1UVBL2a7MST6aNKRJfWWiTElVEmEpBDRyIRlxjj8yX2_Jyffc-EnM0LyMvuKwhtAWb-ZEKTycSN8lEv4LO7a9/s1600/PB120047.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqTqNqJIVBM5qwmQidNrVNVWbIWDmqMOovuTeiv3LRrp2kuuSJjPHgz3g1UVBL2a7MST6aNKRJfWWiTElVEmEpBDRyIRlxjj8yX2_Jyffc-EnM0LyMvuKwhtAWb-ZEKTycSN8lEv4LO7a9/s640/PB120047.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Sunnuntaina vietettiin isänpäivää. Tyttö oli askarrellut päiväkodissa kortin ja leiponut pikkuleipiä isälle. Salaisuutta ei millään meinattu malttaa pitää sunnuntaihin asti, joten pikkuleivät eivät tulleet varsinaisena yllätyksenä, mutta kortin sisältö sentään säilyi salassa. Kortti ja keksit vietiin aamulla sänkyyn asianmukaisin menoin, eli epävireisen laulun saattelemana. Esikoinen oli liikuttavan innoissaan tekemästään lahjasta ja korttia tavattiinkin yhdessä isän kanssa pitkään ja hartaasti ennen kuin maltettiin siirtyä aamiaispöytään. Oli muuten hauska huomata, kuinka tytöstä oli jo oikeasti apua aamupalan valmistelussa. Hän leikkasi vihanneksia, kattoi pöydän ja auttoi muutenkin ruokien esillelaitossa. Niin se aika menee, kohta niitä on kaksi hääräämässä keittiössä äidin apulaisena. Pienempikin muuten on tuolla sängyssä, mutta hän maastoutuu aika onnistuneesti kortin ja miehen käsivarren taakse. Päivän aikana kävimme myös miehen vanhempien luona sekä illemmalla ravintolassa syömässä isäni ja osan sisarusteni kanssa. Kakunkin tein, miehen maun mukaan raikkaan juustokakun. Oikein mukava ja rento isänpäivä siis.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-33106582392848273662017-11-27T23:25:00.002+02:002017-11-27T23:25:53.851+02:00Viikkokatsaus nro 44<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>30.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOgZ49QPEJpMO7I6FfGl4x3REBePu-bchByOl3rqFNCCPnxHcix8qUkZW-rTqReDuCK0Iv1APYk5nRHNunlwNoBDDz2ia1CIrhxVo3NLtX6HE1MxLFHqyHKxB7UYxB57JC4b7HVY9o6RGs/s1600/PA300333.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOgZ49QPEJpMO7I6FfGl4x3REBePu-bchByOl3rqFNCCPnxHcix8qUkZW-rTqReDuCK0Iv1APYk5nRHNunlwNoBDDz2ia1CIrhxVo3NLtX6HE1MxLFHqyHKxB7UYxB57JC4b7HVY9o6RGs/s640/PA300333.JPG" width="640" /></a></div>
Maanantaifiilis? Eipä oikeastaan, vaan viikko alkoi hyvinkin rennosti vauvan kanssa kotona köllötellessä. Esikoisella oli lokakuun päiväkotipäiviä vielä pari kappaletta käyttämättä, joten hän oli tällä viikolla poikkeuksellisesti myös maanantain ja tiistain päikyssä. Nämä päivät vauvan kanssa kahdestaan ovat kyllä lähes luvattoman leppoisia, melkein tulee huono omatunto.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>31.10.</b></span></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP272Vi-ipOtMODDTLiw9dMu7LFVKHJ_6KuoQ48KCGBKDzbVD_FsoeOqreXvbkkhJs0MRNuUlpvi5ACw1RknmpU-QnL9IvonOgzvXv6sP6dEvn_H909nXyAVqcaSl-OmZT3P6T7-WzoiPw/s1600/20171031_212525.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1038" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP272Vi-ipOtMODDTLiw9dMu7LFVKHJ_6KuoQ48KCGBKDzbVD_FsoeOqreXvbkkhJs0MRNuUlpvi5ACw1RknmpU-QnL9IvonOgzvXv6sP6dEvn_H909nXyAVqcaSl-OmZT3P6T7-WzoiPw/s640/20171031_212525.jpg" width="414" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Tiistaina postiluukusta kolahti joulunajan ensimmäinen lelulehti. Vielä viime vuonna tyttö ei näistä erityisemmin perustanut, mutta nyt lehden idea aukesi heti. "Mä haluan ton ja ton ja ton...", osoiteltiin leluja lehden sivuilta toiveita esittäen. Joulupukille emme ole vielä kirjoittaneet, mutta siitä ei ainakaan tarvitse huolehtia, etteikö lahjatoiveita olisi enemmän kuin riittävästi. Tavallaan hurjaa, että jo lokakuussa aletaan miettiä joulua, ja nimenomaan lahjojen kautta. En mitenkään vastusta joulun kaupallista puolta, koska lahjojen antaminen ja saaminen on itsestänikin kivaa, mutta silti tavaran määrä vähän hirvittää. Eikä niinkään mistään ylevästä "maapallo hukkuu muoviin" -henkisestä eettis-ekologisesta syystä, vaan ihan vaan siksi, etten tiedä mihin kaikki tavarat saadaan tässä huushollissa mahtumaan. Jälleen kerran tulee tätä rakeista kännykkäkuvaa katsoessani mieleen, että pitäisiköhän sitä hankkia itselleen joululahjaksi uusi puhelin paremmalla kameralla. Toisaalta tätä projektia ei ole enää pitkään jäljellä, joten ehkä nyt on vähän myöhäistä.</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"><br /></span></b>
<b><span style="font-size: large;">1.11.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuqFYep0DmpQO_6rGc27OlIOPW3fnDzGpjFJlnWhbHVEUgpSkRXI3ltgJsJGGkrpunuDJKIAKrSgEuopZ5jOFmqBatpbuzKpEK45K08XX2BtH8Zhwin4SPH2N1QJ8u-ulNexfDOkDTtJrd/s1600/PB010341.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuqFYep0DmpQO_6rGc27OlIOPW3fnDzGpjFJlnWhbHVEUgpSkRXI3ltgJsJGGkrpunuDJKIAKrSgEuopZ5jOFmqBatpbuzKpEK45K08XX2BtH8Zhwin4SPH2N1QJ8u-ulNexfDOkDTtJrd/s640/PB010341.JPG" width="640" /></a></div>
Keskiviikko oli esikoisen ainoa kotipäivä tällä viikolla. Tyttö on viime aikoina innostunut kovasti piirtelystä ja askartelusta, tällä kertaa taidetta syntyi sormiväreillä. En ole vieläkään ratkaissut sitä, miten ja minne nämä kaikki lapsen taiteilut pitäisi säilöä. Tällä hetkellä meillä on työhuoneessa yksi iso kasa pääasiassa päiväkodissa tehtyjä piirustuksia ja maalauksia, mutta tätä tahtia niitä tulee sen verran reilusti lisää, ettei kaikkea voi mitenkään säilyttää. Osan olenkin vaivihkaa ujuttanut suoraan paperinkeräykseen, esimerkiksi värityskuvia en ole säästänyt. Silti taiteiluja on kertynyt melkoinen määrä ja uusia tulee lähes päivittäin. Jostain luin vinkin, että taiteilut voisi kuvata ja tallentaa sähköiseen arkistoon, mutta joitain teoksia olisi kiva jättää ihan paperiversionakin talteen. En tosin tiedä, tekeekö lapsi niillä koskaan mitään, todennäköisesti ei.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>2.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlkaI5w_MOwVw4oh0hvsTYvfOlnpao3xaV4QsV2QtemUdBcg0HbrWc093nFsFsUw_xMn4aYWWGiy1aeE7RKv4Dv6UcD6pC5ZcyjEHSYzr5En03OVxA6j9wel75mlPtqDXOc79Vy3NLFXtZ/s1600/20171102_221725.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="987" data-original-width="1600" height="394" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlkaI5w_MOwVw4oh0hvsTYvfOlnpao3xaV4QsV2QtemUdBcg0HbrWc093nFsFsUw_xMn4aYWWGiy1aeE7RKv4Dv6UcD6pC5ZcyjEHSYzr5En03OVxA6j9wel75mlPtqDXOc79Vy3NLFXtZ/s640/20171102_221725.jpg" width="640" /></a></div>
Olen aina ollut veristen dekkarien ystävä, mutta esikoisen syntymä teki jännärien lukemisesta haastavaa. Ahdistuin helposti raaoista juonenkäänteistä ja kaipasin jotain kevyempää luettavaa. Pidin siis jonkin aikaa taukoa tästä genrestä, mutta nyt olen taas päässyt uudelleen dekkarien makuun. Tartuinkin innokkaasti Camilla Läckbergin uusimpaan kirjaan saadessani sen lainaan, sillä olen pitänyt Fjällbacka-sarjan aiemmistakin osista. Eipä tuon lukemiseen montaa päivää mennyt, sen verran taattua Läckberg-laatua kirja oli. Erityisesti pidän näissä siitä, että samassa kirjassa kuljetetaan kahta erillistä tarinaa kahdessa eri ajassa ja viimeistään lopussa selviää, miten tarinat linkittyvät toisiinsa. Tässä kirjassa liikuttiin poikkeuksellisesti kolmessa eri aikakaudessa, mikä lisäsi mielenkiintoa. Usein nuo vanhempaan aikaan sijoittuvat tarinanpätkät ovat jopa kiinnostavampia kuin varsinainen kertomus. Onneksi tuo pikkuinen ei tiennyt millaista iltasatua äiti siinä vieressä lukee, raukka olisi muuten saanut varmasti traumoja.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>3.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2hSs_qZx5YqncOBHaiJTKBtjV4Yyr9CuvfXYJExSbXrjjfWk6aWukYAX1WPg-wbH6bf1cjEFd1G8D0GNZlKcY3EdB27gkujD9AVogE0VXlx58c7RFeFpr0SqsYoYEGfoKkv2vAaQ79ubp/s1600/20171103_145540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1019" data-original-width="1600" height="406" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2hSs_qZx5YqncOBHaiJTKBtjV4Yyr9CuvfXYJExSbXrjjfWk6aWukYAX1WPg-wbH6bf1cjEFd1G8D0GNZlKcY3EdB27gkujD9AVogE0VXlx58c7RFeFpr0SqsYoYEGfoKkv2vAaQ79ubp/s640/20171103_145540.jpg" width="640" /></a></div>
Perjantaina poikkesin työporukan kanssa lounaalla Pispalan Pulterissa. Lähes koko pöytäseurueemme tilasi Superpihvin, minä muiden mukana. Aikamoinen suonet tukkoon -pläjäys se sitten olikin, huh hei! Possupihvin kanssa tarjottiin siis sekä maustevoita että kermakastiketta ja vielä bataattiranskikset päälle. No, itsepähän valitsin annokseni. Työkavereita oli kiva nähdä, mutta Pulteriin ei ole mikään kiire uudelleen syömään, ei ainakaan tuota nimenomaista annosta.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>4.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcQIPhmTcmgZHInKBv4dMXZQGcnNTBZ03iAwoBIgb4D54Ft6VmGDZrfu7-cG3a4myNqIPtFmOdXFuSsmJDkw-vIcRR_bU4Uj2CLdFwtWS_meI3TZtQ2_hyphenhyphenZjmlPZehRmULjgn7gwmPCZQI/s1600/PB050366.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="827" data-original-width="1600" height="330" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcQIPhmTcmgZHInKBv4dMXZQGcnNTBZ03iAwoBIgb4D54Ft6VmGDZrfu7-cG3a4myNqIPtFmOdXFuSsmJDkw-vIcRR_bU4Uj2CLdFwtWS_meI3TZtQ2_hyphenhyphenZjmlPZehRmULjgn7gwmPCZQI/s640/PB050366.JPG" width="640" /></a></div>
Lauantaina meillä kävi pariinkin otteeseen vieraita. Ystäväperhe piipahti päivällä ja miehen veli perheineen illalla. Lapset muovailivat tytön uusilla silkkimassoilla ja jossain vaiheessa tyttö tuli kysymään, saako massoja "laittaa mihin vaan". Ymmärsin kysymyksen jotenkin väärin ja luulin tytön tarkoittavan, saako eri värejä sekoittaa keskenään, johon annoin luvan. Mennessäni käymään lastenhuoneessa tajusin paremmin mitä tarkoitettiin, sillä vaatekaapin ovet oli koristeltu silkkimassateoksilla. Onneksi nämä oli liimattu oviin eikä esimerkiksi tapettiseinään. Silkkimassa on kyllä tavalliseen muovailuvahaan verrattuna muutenkin huomattavasti vähemmän sotkevaa, eli ehkä tapettikin olisi selvinnyt vaurioitta. En ole kuitenkaan halukas sitä testaamaan, toivottavasti ei lapsikaan.<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-size: large;"><b>5.11.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwA8IchtCm64SGO_LMP3ruptCMF7Uk5O_-Qq4PHoqLjFacKtCXWmwfXDfSExswJ9abArIDOvD-7h1IFh6qZh7y5OrF_Ro7nrmtaEWz7BkKBIjRwnE-CYEg8RmDx53RO1s6q5QJ4DdKlVA3/s1600/PB050373.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwA8IchtCm64SGO_LMP3ruptCMF7Uk5O_-Qq4PHoqLjFacKtCXWmwfXDfSExswJ9abArIDOvD-7h1IFh6qZh7y5OrF_Ro7nrmtaEWz7BkKBIjRwnE-CYEg8RmDx53RO1s6q5QJ4DdKlVA3/s640/PB050373.JPG" width="640" /></a></div>
Sunnuntaina saimme lisää vieraita, tällä kertaa toisen ystäväperheen sekä osan lapsuudenperhettäni. Esikoisella oli siis onnenpäivät, kun seuraa ja touhua riitti koko viikonlopuksi. Meillähän jokainen aamu alkaa kysymyksellä "Tuleeko meille tänään ketään vieraita?" ja jos vastaus on kieltävä, sitä seuraa yleensä kysymys "Entä mennäänkö me jonnekin kylään?". Tuo lapsi on ollut mahdoton kyläluuta ihan pienestä pitäen, saa nähdä tuleeko pikkusiskosta samanmoinen. Tässä esitellään tädille Prinsessa-lehdestä kaikkia ihkuja juttuja, joita täti toki kuuntelee kärsivällisesti ja kiinnostuneena. Itselläni ei enää ihan samalla tavalla riitä mielenkiinto, kun samaa lehteä on luettu jo monta päivää putkeen...Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-72149343774436061162017-11-19T14:19:00.002+02:002017-11-19T14:19:27.745+02:00Viikkokatsaus nro 43<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>23.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieNzmghHpa_Yr2uBjVyeBqbUbwmsEhCNsENu85L98E5_eh9esX-jGHRJyix1bwVeA0BRuh55mwDwC5VzKCUjjzRU_DPU5ZCpbbwujXK8rBJ0SKb8UQxLvAnN-6cIULwINkaFn61yh7B_gm/s1600/20171023_125847.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="962" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieNzmghHpa_Yr2uBjVyeBqbUbwmsEhCNsENu85L98E5_eh9esX-jGHRJyix1bwVeA0BRuh55mwDwC5VzKCUjjzRU_DPU5ZCpbbwujXK8rBJ0SKb8UQxLvAnN-6cIULwINkaFn61yh7B_gm/s640/20171023_125847.jpg" width="384" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Maanantaina mies palasi töihin ja meillä tytöillä alkoi uudenlainen arki. Pehmeän laskun periaatteella mies ehdotti yhteistä lounasta keskustassa, joten me sitten bussittelimme isolle kirkolle täältä onnellisten ihmisten lähiöstä. Yllätin itsenikin, kun ehdimme siihen bussiin mihin oli aikomus. Huikeaa suorittamista näin ensikertalaiselta - liikkeellelähtö kahden lapsen kanssa siis. Kävimme tovin leikkimässä Pikku Kakkosen puistossa ennen kuin mies kurvasi paikalle ja suuntasimme syömään. Itse olin aikeissa mennä testaamaan uutta <a href="https://www.raflaamo.fi/fi/tampere/puisto" target="_blank">Puistoa</a> kun kerran nurkilla olimme, mutta päädyimmekin lopulta Vehmaisiin <a href="http://www.kahvilakristalli.fi/lounaslista" target="_blank">Kahvila Kristalliin</a>. Yritystä pyörittää nuoruudenaikainen ystäväni ja Kristalli on paitsi lounaspaikka, myös pitopalvelu. Meillä oli esikoisen ristiäisissä ruuat Kristallista ja samaa olimme suunnitelleet tälläkin kertaa. Onneksi heidän kalenteristaan löytyi pikkujoulukiireistä huolimatta vapaa ajankohta, niin pääsemme pikkusiskonkin ristiäisissä valmiiseen pöytään. Yleensä tykkään leipoa ja kokata juhliin kaiken itse, mutta pienen vauvan kanssa siinä on oma haasteensa. Mielelläni siis ulkoistan tämän puolen, varsinkin kun pian on jo joulu ja esikoisen synttäritkin tulossa. Silloin saan varmasti taas häärätä sydämeni kyllyydestä keittiössä.</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>24.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi6lO68mEa0-vEqnnO3um11EhT8E8TRsJ8GdGQFngrA5bvKYDPs4Lh466ZLfcJVzNeTerLFEZTZ7LfedJ-rdIzAIXDxb-4G00pD_-FE8ytYUMjQTrnuuFQg9c1NHDVPQ1msA8ahqcFeDrJ/s1600/PA240230.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi6lO68mEa0-vEqnnO3um11EhT8E8TRsJ8GdGQFngrA5bvKYDPs4Lh466ZLfcJVzNeTerLFEZTZ7LfedJ-rdIzAIXDxb-4G00pD_-FE8ytYUMjQTrnuuFQg9c1NHDVPQ1msA8ahqcFeDrJ/s640/PA240230.JPG" width="640" /></a></div>
Tiistaina esikoinen halusi heti aamupalan jälkeen pelata. Muumi-muistipeli on meillä tällä hetkellä kovimmassa huudossa, mutta myös Myyrä-palapelit ja Frozen-lotto olivat mieluisia. Siinä vaiheessa kun tyttö toi pelikortit pöytään piti vähän käyttää mielikuvitusta, mutta lopulta keksin mitä kolmevuotiaan kanssa voi pelata korteilla. Muistatteko Speden Speleistä sen "punainen vai musta" -arvuuttelun? Se oli sopivan simppeli pienen lapsen kanssa pelaamiseen ja yllätyksekseni tyttö innostui siitä todella. Parin kierroksen jälkeen alkoi itseä jo vähän puuduttaa, mutta tokihan peliä piti jatkaa vielä tovi. Tuon pelipinon kahlaamisen jälkeen katsoin kelloa ja totesin, että aikaa on mennyt vajaa tunti. Hmmm, milläs tämä loppupäivä saadaan kulumaan...? Täytyy myöntää, että olen vähän huono (lue: laiska) leikkimään lasten kanssa, kun taas tuo kolmevuotias kaipaa melkoisen paljon tekemistä ja virikettä. Tässä valossa tuntuu toistaiseksi hyvältä ratkaisulta, että esikoinen jatkaa osa-aikaisesti päiväkodissa. Tosin niinä aamuina, kun pitää herätä itse viemään lapsi päikkyyn, saatan olla eri mieltä asiasta...<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>25.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjrI0He8XHDt6mvnk_7yGzDjEESX9uhrHjIxxKmTU5rSLeTU9GZPnZ-eGrNOf69Vjxz_Gaeuu49FGKyB2HUUFZZtA6YC9EmsBekW3TIVcfYD3tfDhyphenhyphend5VyFklSdWqM1xks-J1kPiNI2PvK/s1600/PA250254.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjrI0He8XHDt6mvnk_7yGzDjEESX9uhrHjIxxKmTU5rSLeTU9GZPnZ-eGrNOf69Vjxz_Gaeuu49FGKyB2HUUFZZtA6YC9EmsBekW3TIVcfYD3tfDhyphenhyphend5VyFklSdWqM1xks-J1kPiNI2PvK/s640/PA250254.jpg" width="480" /></a></div>
Emme ole koskaan erityisemmin viettäneet Halloweenia, mutta ehkäpä Karmivan Karnevaalin innoittamana tyttö pyysi isältään kaupassa kurpitsaa. Sellaisen hän myös sai, ja minä pääsin sitten kaiverruspuuhiin. Ensikertalaiseksi olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, mutta sen kyllä opin, ettei kurpitsaa kannata kaivertaa kovin montaa päivää etukäteen. Muutaman päivän päästä tästä kurpitsalyhty oli niin nahistunut ja kurttuinen, että se päätyi roskiin jo ennen pyhäinpäivää.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>26.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieUNmJmyGid8TtIuG-1cxJtEhvvM4RarTzNKUG_WiVzILX9ULMsz2N9UrrUXs_fQpkfdmPpbO_K8YILAiLhITsOWJc3vk0Ch5YFW1IFDvPd61gSpEiBGW85qrNQUbFv4sR6XaIzxq23lzT/s1600/PA260265.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1093" data-original-width="1600" height="436" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieUNmJmyGid8TtIuG-1cxJtEhvvM4RarTzNKUG_WiVzILX9ULMsz2N9UrrUXs_fQpkfdmPpbO_K8YILAiLhITsOWJc3vk0Ch5YFW1IFDvPd61gSpEiBGW85qrNQUbFv4sR6XaIzxq23lzT/s640/PA260265.JPG" width="640" /></a></div>
Aina välillä harmittelen sitä, ettei mies ole innostunut valokuvaamisesta, ainakaan oma-aloitteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meillä on paljon kuvia lapsista sekä jonkin verran myös miehestä lasten kanssa, mutta itse puutun useimmista perhekuvistamme. Varsinkin niitä sellaisia tavallisia arjen tilanteita olisi kiva saada tallennettua välillä niin, että minäkin olisin niissä mukana. Torstai-iltana istuin sohvalla molemmat tytöt kainalossani katselemassa telkkaria. Pienempi tuhisi rintaani vasten ja isompi höpötti mainioita juttujaan. Yhtäkkiä minut valtasi niin suuri onnentunne, että halusin ikuistaa tuon hetken. Niinpä pyysin miehen ottamaan kuvan, tai oikeammin <i>kuvia</i>. Koska jos mies on jotain valokuvaamisesta oppinut niin sen, että kuvia pitää ottaa monta. Valtaosa niistä on kuitenkin sellaisia, joissa olen omasta mielestäni epäonnistunut. Todellisuudessa näytän varmaan ihan omalta itseltäni, mutta minkäs sille mahtaa kun on niin kriittinen itseään kohtaan. Tässä kuvassa on kuitenkin tallennettuna juuri se tunne, joka minulla oli sisälläni kuvaa otettaessa. Silloin ei ole merkitystä, näkyykö kuvassa kaksoisleuka tai eriparisilmät, vaan näen ainoastaan onnellisen äidin rakkaiden lastensa kanssa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>27.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF22FvUaybqjq-fBnTD4DdxSKIaJicBu-UdEo3OuE-EO5unaEIDq9I0rT8ejdrzucNYSjKIBwjhqDPFqESRx8r6N_2XBirYJLYSqNjpiw_SdaOZtYhyphenhyphenhPOXjTTZfS2_B4ABkZqumZZehSm/s1600/20171027_192543.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="940" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF22FvUaybqjq-fBnTD4DdxSKIaJicBu-UdEo3OuE-EO5unaEIDq9I0rT8ejdrzucNYSjKIBwjhqDPFqESRx8r6N_2XBirYJLYSqNjpiw_SdaOZtYhyphenhyphenhPOXjTTZfS2_B4ABkZqumZZehSm/s640/20171027_192543.jpg" width="374" /></a></div>
Perjantaina ensimmäinen arkiviikko oli paketissa ja päätimme sen kunniaksi lähteä Valoviikkojen avajaisiin sekä perjantaipäivälliselle. Ajattelimme ottaa uuden yrityksen Puiston kanssa, kun emme maanantaina menneetkään sinne. Aikataulumme eivät kuitenkaan ihan menneet kohdalleen lähdön viivästyessä. Koska itselläni oli kiljuva nälkä, käännyimme Puiston jonosta pois kesken kaiken ja menimme hakemaan pikaista vatsan täytettä niinkin glamourista paikasta kuin Burger King. Ehdimme sentään nähdä avajaisilotulituksen, joka olikin varsin näyttävä. Ihme ja kumma vauva ei reagoinut paukkeeseen mitenkään, vaan veteli tyytyväisenä sikeitä vaunussaan, vaikka ympärillä räjähteli ja rätisi toden teolla. Esikoinen sen sijaan hieman pelkää ilotulituksia, mutta isän sylissä oli turvallista katsella raketteja. Kuvassa ilotulitus ei aivan pääse oikeuksiinsa, mutta syytän jälleen puhelimeni huonoa kameraa. Kuvaajan taidoissahan ei ole kerrassaan mitään vikaa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>28.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi52Ff796_Td4_B4kCk6It6aKSv_AGRXI7gpXPMsEMh5HVxLSyjByXxZ96d8R6Fj7Ep9iNriiPdw1iCNwbbqrLVysIJbm1tp5qA4c_9VIwYHynT4W5OeTc02lCMYmxC5AbyMvrOuOCRu_JK/s1600/20171028_182927.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1042" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi52Ff796_Td4_B4kCk6It6aKSv_AGRXI7gpXPMsEMh5HVxLSyjByXxZ96d8R6Fj7Ep9iNriiPdw1iCNwbbqrLVysIJbm1tp5qA4c_9VIwYHynT4W5OeTc02lCMYmxC5AbyMvrOuOCRu_JK/s640/20171028_182927.jpg" width="416" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Lauantaina meidät oli kutsuttu 35-vuotisbileisiin. Samalla saimme myös yövieraita, kun ystäväperheemme Jyväskylästä tuli juhliin sekä tietysti samalla katsomaan vauvaa. Isommat lapset jäivät äitini hoiviin meille kotiin ja me aikuiset sekä vauva lähdimme pippaloihin. Koska pienin vieras oli hyvin rauhallinen ja nukkui valtaosan illasta, viihdyimme kemuissa lopulta yömyöhään. Illan hauskuutus oli Psykiatri-niminen seurapeli. Peliin toi oman lisämausteensa se, että osa vieraista oli nauttinut juhlajuomaa jo sen verran, etteivät olleet ihan skarpeimmillaan, mistä taas seurasi hupaisia hetkiä. Täytyy tosin myöntää, etten olisi selväpäisyydestäni huolimatta itse välttämättä hoksannut pelin ideaa, jos olisin päätynyt Psykiatrin paikalle arvuuttelemaan. Juhlissa oli muuten todella upea kakku, joka ei vain ollut esillä vielä kuvanottovaiheessa. Päivänsankari Katjan <a href="http://optimismiajaenergiaa.bellablogit.fi/2017/11/06/kullanhohtoiset-synttarit-kruunasi-taydellinen-kakku/" target="_blank">blogista</a> löytyy kuvia kakusta ja juhlatunnelmista. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>29.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsRhcOBu1oA8LkpURAYQNnAtQYNNr_-P_X7SsIjMsuihISIwvCxhtYKc-0rmr6EAkDVaVlAqMj7J4oIoTydCERg3XAkxe2FFf8s3z__Nd19bz4CzKaAMYgVBCpW5DqZvsrSsH3wq1BGsFd/s1600/PA290282.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1098" data-original-width="1600" height="438" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsRhcOBu1oA8LkpURAYQNnAtQYNNr_-P_X7SsIjMsuihISIwvCxhtYKc-0rmr6EAkDVaVlAqMj7J4oIoTydCERg3XAkxe2FFf8s3z__Nd19bz4CzKaAMYgVBCpW5DqZvsrSsH3wq1BGsFd/s640/PA290282.JPG" width="640" /></a></div>
Sunnuntai alkoi melko väsyneissä merkeissä, sillä juhlista kotiuduttuamme jatkoimme seurustelua aamuneljään asti. Tosi fiksua, kun univelkaa kertyy nyt muutenkin, mutta kun harvoin nähdään niin juttua riittää. Iltapäivällä kävimme siskoni esikoisen synttärijuhlissa ja kun viikonlopun toisetkin kemut oli juhlittu, kutsui sohva nimeäni vahvasti. Sunnuntai-iltojen ilo on ollut Tähdet, tähdet -sarja, jossa artistit esittävät viikoittain vaihtuvan genren mukaisia kappaleita. Tänä vuonna mukana ei ole läheskään niin isoja nimiä kuin mitä esim. Vain elämää -ohjelmassa oli, mutta todella lahjakkaita ja monipuolisia tyyppejä kyllä. Vaikkapa Elias Kaskinen, Mikael Saari ja Nelli Matula ovat olleet isolle yleisölle melko tuntemattomia, mutta he ovat ohjelmassa näyttäneet kykynsä ja pääsevät toivottavasti jatkossa esittämään musiikkiaan laajemminkin. Ohjelmassa on myös viihdyttävä tuomaristo, kun suorasanainen Maria Veitola, sympaattinen Juhani Merimaa ja vaihtuva genreguru (mm. Tiina Lymi ja Maija Vilkkumaa) ovat antaneet värikästä palautetta esityksistä. Elias Kaskisen elokuvamusiikkiviikolla esittämä Leijonakuningas-spektaakkeli oli jotain niin älyvapaata ja samalla huikeaa, että nauroin ihan kyyneleet silmissä. Vielä on muutama jakso jäljellä, kannattaa katsoa!Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-48534544669379280532017-11-16T22:06:00.003+02:002017-11-16T22:06:55.525+02:00Viikkokatsaus nro 42<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>16.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEQlTADIDfHxxir4l9od14BssLTbB37gRT-4tAgBrq2aZ6UcOln0N1Xl7lUQ3ygNbN1H9iIGjDNo69QIjx-N_80eqCgbYSLk1Xq59Qmi-MBa9xv5DkPVzFNId75NxIuTtKDfVPkA99ev2V/s1600/PA160136.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1258" data-original-width="1600" height="502" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEQlTADIDfHxxir4l9od14BssLTbB37gRT-4tAgBrq2aZ6UcOln0N1Xl7lUQ3ygNbN1H9iIGjDNo69QIjx-N_80eqCgbYSLk1Xq59Qmi-MBa9xv5DkPVzFNId75NxIuTtKDfVPkA99ev2V/s640/PA160136.JPG" width="640" /></a></div>
Vauvan syntymän myötä meillä on käynyt paljon vieraita ja olemme saaneet myös ihania muistamisia. Nämä kukat saimme itse asiassa jo edellisellä viikolla Interflora-lähetyksenä työpaikaltani, mutta innostuin kuvailemaan niitä maanantaina, sillä kukkakimppu oli mielestäni vain niin kertakaikkisen kaunis. Kimppu oli tilattu <a href="https://www.lamminpaankukka.fi/" target="_blank">Lamminpään Kukasta</a>, mikä on ehdottomasti yksi tämän seudun parhaista kukkakaupoista. Sieltä hankitut kukat ovat olleet aina kauniita ja hintatasokin on kohtuullinen. Tämän kimpun innoittamana päädyinkin tilaamaan meille ristiäisiin kukat kyseisestä liikkeestä. Halusin niihin vanhan roosan ja liilan sävyjä sekä tuota eukalyptuksen oksaa, jota tässäkin kimpussa on. Saamme varmasti hienot kukat juhliin! Olisi ihanaa jos kotona olisi aina tuoreita kukkia, mutta ihan niin usein niitä ei tule hankittua. Kukkahulluuteni taitaa olla lapsuudenkodin perua, sillä yhdessä vaiheessa äitini osti aina perjantaisin viikonlopun kunniaksi leikkokukkakimpun olohuoneen ruokapöydälle. Pitäisiköhän jatkaa samaa perinnettä?<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>17.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ3uztUkrHP9QXaIaYndZOr5TmknPRs4o7pMJ1Wdy8fBikUnDLqrSFSLn90hcG2hsGw1TSkbfkLWjUTCb5GXnMFKCRVB-QxRD7erhNNdpZO6lGCLZGBJfW2COClcEbjDfV1453MAvTPQFK/s1600/20171017_132255.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="943" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ3uztUkrHP9QXaIaYndZOr5TmknPRs4o7pMJ1Wdy8fBikUnDLqrSFSLn90hcG2hsGw1TSkbfkLWjUTCb5GXnMFKCRVB-QxRD7erhNNdpZO6lGCLZGBJfW2COClcEbjDfV1453MAvTPQFK/s640/20171017_132255.jpg" width="376" /></a></div>
Tiistaina kävimme newborn-kuvauksessa <a href="https://www.lottapolviander.com/" target="_blank">Lotta Polvianderilla</a>, jolla kävimme jo aiemmin syksyllä odotusajan perhekuvauksessa. Tälläkin kertaa otimme myös perhekuvia sekä lisäksi sisaruskuvia lapsista. Haastekerrointa siis riitti, varsinkin kun vauva ei nukkunutkaan sikeästi koko kuvausaikaa kuten olin olettanut. Kuvaussessioon sisältyi niin kakkavaipan vaihtoa, pissavahinko kuin pari imetystäkin, mutta kaikesta säätämisestä huolimatta lopputulos palkitsi ja saimme ihania muistoja. Instagramin puolelta (@maija_ii) löytyy muuten yksi hempeä maistiainen kuvauksen lopputuloksesta. Ehkä jossain välissä jaan vielä muutaman kuvan lisää täällä blogin puolella. Lotta on kyllä taitava, voin suositella häntä mikäli kaipaat rentoa ja lämminhenkistä kuvaajaa ikuistamaan tärkeitä hetkiä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>18.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyGDoEmql9E3uApgG8TIW7u5i4Asvo95msaeheP8FhXBPGB2vRsBC3Xzy6AyaP188NItJAVi3cqxZZZuFu3hQM4HifNvKVRfjc8lpuDrw_drdEDdCJxGteLac0sF0Ie0bGKC3df7OZDJd7/s1600/PA180179.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1205" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyGDoEmql9E3uApgG8TIW7u5i4Asvo95msaeheP8FhXBPGB2vRsBC3Xzy6AyaP188NItJAVi3cqxZZZuFu3hQM4HifNvKVRfjc8lpuDrw_drdEDdCJxGteLac0sF0Ie0bGKC3df7OZDJd7/s640/PA180179.jpg" width="482" /></a></div>
Keskiviikkona saapui edellisviikolla Hullareilta hankkimamme pesutorni. Tai niin me luulimme, mutta kuljetusliike toikin vain yhden paketin. Onneksi ensimmäisessä lähetyksessä tuli pesukone eikä kuivuri, sillä olimme jo sopineet vanhan pesukoneen noudon tälle samalle päivälle. Pelkällä kuivausrummulla ei olisi pitkälle pötkitty... Uusi pesukone pääsi heti testiin ja onhan se nyt hieno. Kyllä kelpaa kotiäidin pyykätä!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>19.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7lsVnMZqoiN4vO4-8ULeH2Lfk94vx5YMlVKWx5sdlMiGAmGIPfOP_5VXYAVITeUllKbVNol9Nzik0ZzbGSp2vAcrZHeha-IUJMICXqUlnvNPJ6uaH4V0lXn4Vr9DZC_v_im1zMuJIjWTW/s1600/PA190183.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7lsVnMZqoiN4vO4-8ULeH2Lfk94vx5YMlVKWx5sdlMiGAmGIPfOP_5VXYAVITeUllKbVNol9Nzik0ZzbGSp2vAcrZHeha-IUJMICXqUlnvNPJ6uaH4V0lXn4Vr9DZC_v_im1zMuJIjWTW/s640/PA190183.jpg" width="480" /></a></div>
Torstaina meillä kävi kaksi ystäväperhettä kylässä. Tältä näyttää lastenhuone sen jälkeen, kun kolme kolmevuotiasta on pitänyt vähän lukupiiriä keskenään, heh. Meillä on lastenkirjat kieltämättä vähän hankalasti säilössä sullottuna kaappiin, eikä niitä pääse katselemaan sieltä kovin helposti. Ellei sitten pura kirjapinoja ulos kaapista, kuten lapset nyt tekivät. Pitäisi keksiä joku toimivampi säilytysratkaisu, mutta esikoisen huoneeseen ei nykyisten huonekalujen lisäksi mahdu enää mitenkään kirjahyllyä. Huoneen järjestys menee uusiksi viimeistään siinä vaiheessa kun pikkusiskon pinnasänky siirtyy sinne, mutta siihen menee vielä sen verran aikaa, että joku väliaikaisratkaisu voisi olla järkevä kehitellä. Hyviä ideoita lastenhuoneen kirjojen säilytykseen?<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>20.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMPkhyphenhyphenv-dJOqXW5_dfB0aQFmbT58kIomgV-6f1kyfzW69CqmDkrXeOk9njdNY4xgFQ2B8nBECN1oYd5hVemTxLewGQO7oemsnkrkYaxsegljJLWX6zbrf_OILbK419COfCCCTUn9TZr5uB/s1600/20171020_185631.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="908" data-original-width="1600" height="362" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMPkhyphenhyphenv-dJOqXW5_dfB0aQFmbT58kIomgV-6f1kyfzW69CqmDkrXeOk9njdNY4xgFQ2B8nBECN1oYd5hVemTxLewGQO7oemsnkrkYaxsegljJLWX6zbrf_OILbK419COfCCCTUn9TZr5uB/s640/20171020_185631.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Perjantaina olimme Särkänniemen Karmivassa Karnevaalissa, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Halloween-henkinen tapahtuma oli mielestämme todella onnistunut ja sen toteutukseen oli panostettu kunnolla. Karmiva Karnevaali sopi kaikenikäisille, sillä pikkulasten alueella teema näkyi kesymmin hämähäkinseitteinä ja kummituskoristeina, kun taas yli 15-vuotiaille suunnatulla Zombie Zonella haahuili kammottavia eläviä kuolleita, jotka olivat oikeasti vähän pelottavia. Huvipuistossa oli ihan oma tunnelmansa varsinkin iltahämärissä, jolloin alueella oleva valaistus pääsi kunnolla oikeuksiinsa. Tapahtuma järjestetään myös ensi syksynä ja aiomme osallistua silloinkin, sen verran hauska elämys tuo oli. Hyvä Särkänniemi, hienoa että puistoa hyödynnetään monipuolisesti muulloinkin kuin kesäkaudella! Seuraavaksi suuntaammekin alueelle Koiramäen Jouluun, siitä lisää myöhemmin.</div>
<div style="text-align: center;">
<br />
<span style="font-size: large;"><b>21.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmv18xhO7hfqVbTntSlSnKfCbmuEvbA7V_hyxLkSt_WTaG5T8mF0W1QmpXMuF3Cc3jLL4DCfW2wnj2QHiOKyHdPAJW2cfsb6EQ6GPZq00D2Wz9IGKupv2HFqxii6IFLF8hCfp4U_UGZxKX/s1600/20171021_195716.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="929" data-original-width="1600" height="370" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmv18xhO7hfqVbTntSlSnKfCbmuEvbA7V_hyxLkSt_WTaG5T8mF0W1QmpXMuF3Cc3jLL4DCfW2wnj2QHiOKyHdPAJW2cfsb6EQ6GPZq00D2Wz9IGKupv2HFqxii6IFLF8hCfp4U_UGZxKX/s640/20171021_195716.jpg" width="640" /></a></div>
Lauantaina pikkusisko pääsi ensimmäistä kertaa vierailulle mummulaan, jossa oli syysloman vuoksi paikalla myös kaikki miehen sisarukset perheineen. Vietimme mukavan päivän yhdessä ja serkut touhusivat innoissaan porukalla. Illalla (lähes) koko sakki kerääntyi television ääreen katsomaan Gladiaattoreita. Enpä olisi uskonut sen olevan ohjelma, joka yhdistää näin hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. Aikuisilla Gladiaattoreihin liittyy jonkinasteinen nostalgia-aspektikin, mutta myös lapset ovat tästä tosi fiiliksissä. Ai että, tätä se televisioviihde parhaimmillaan on: sukupolvia yhdistävä kokemus, joka tarjoaa suuria tunteita, naurua ja joskus itkuakin. Gladiaattorien tapauksessa ei ehkä tuota jälkimmäistä, mutta hauskoja hetkiä ja jännitystä kylläkin. Kuva on muuten onnettoman rakeinen ja suttuinen, kiitos surkean kännykkäkameran. Melkein tekisi mieli hankkia äitiysvapaan ajaksi uusi puhelin ihan vaan paremman kameran takia. <br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>22.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGJkQaCDZVgw_hxmlBJt35uLp6nc66HI9KnPXjly4SG3-IwvJZjU1XSD0-33bAQhSQJ5OrEULP-gsG7-NyEmhR1vQSaRj1OjM1BGqCcdZ8d1OlPoItwOJeKlDUvVt14nFZMoLmjDVmMP_S/s1600/PA220194.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1301" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGJkQaCDZVgw_hxmlBJt35uLp6nc66HI9KnPXjly4SG3-IwvJZjU1XSD0-33bAQhSQJ5OrEULP-gsG7-NyEmhR1vQSaRj1OjM1BGqCcdZ8d1OlPoItwOJeKlDUvVt14nFZMoLmjDVmMP_S/s640/PA220194.jpg" width="520" /></a></div>
Sunnuntai oli viimeinen päivä miehen isyysvapaata. Pikkuhiljaa alkoi siis olla aika astua vauvakuplasta ulos ja aloittaa uudenlainen arki. Kuluneet kaksi viikkoa olivat niin ihania, etten olisi halunnut miehen vielä palaavan töihin, pelkästään jo sen takia ettei kukaan ole sitten enää passaamassa minua. Toisaalta olin ihan luottavaisin mielin sen suhteen, että pärjäämme tyttöjen kanssa päivät kolmistaankin. Enpä olisi esikoisen syntymän jälkeen uskonut, että olo voisi heti synnytyksen jälkeen olla niin seesteisen onnellinen kuin mitä se nyt on ollut. Odotusaikana vähän jännitin, iskeekö synnytyksen jälkeen samanlainen stressiahdistus kuin ensimmäisellä kerralla, mutta onneksi ei. Tällä toisella kertaa olen osannut ottaa rennommin ja vain nauttia vauvasta. Kokonaan eroon huolehtimisesta ei toki pääse, mikä lienee ihan luonnollista, mutta nyt huoli on ollut helpommin hallittavissa. Enimmäkseen olen kuitenkin keskittynyt tuijottelemaan tätä suloisuutta vaaleanpunaiset lasit silmilläni, koska onhan hän nyt vain niin I-H-A-N-A.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-71243329604282104392017-11-08T10:11:00.001+02:002017-11-08T10:11:19.129+02:00Viikkokatsaus nro 41<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">9.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3WRXdaVem1XlvoMN010nIcB97FkuA-KWWPhE__f73-CXgqcdSrcDmPpXunJCDp0CNnnb1r9V-PUDtd55LF29oLdO2hx5AMUYAH-vjyx6BRqb5ZW2bjdXr56sfyU7xHA-QmKwmF1aeYOrF/s1600/PA090197.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="938" data-original-width="1600" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3WRXdaVem1XlvoMN010nIcB97FkuA-KWWPhE__f73-CXgqcdSrcDmPpXunJCDp0CNnnb1r9V-PUDtd55LF29oLdO2hx5AMUYAH-vjyx6BRqb5ZW2bjdXr56sfyU7xHA-QmKwmF1aeYOrF/s640/PA090197.JPG" width="640" /></a></div>
Maanantaiaamuna heräsin ihmeen levänneenä, vaikka sängyssämme olikin nukkunut osan yöstä peräti neljä henkeä. Mies oli jossain vaiheessa yötä luovuttanut ja siirtynyt lattialle patjalle nukkumaan. Itseäni ahtaus ei haitannut, sillä olin vain niin tyytyväinen että sain ylipäänsä nukuttua, koska sairaalassa unet jäivät hyvin vähäisiksi. Lepo ja rentoutuminen oman kodin turvassa sai aikaan myös sen, että maitoakin alkoi tulla yöllä, joten lähdimme hyvillä mielin käymään aamulla kätilöpolilla. Siellä vauvalle tehtiin siis rutiinitarkastus, sillä hän kotiutui alle kahden vuorokauden iässä. Koska omakin vointini oli olosuhteisiin nähden erittäin hyvä, menimme samalla reissulla myös hoitamaan asioita ja Prismaan ruokaostoksille. Ihan en olisi kyennyt samaan kaksi päivää esikoisen syntymän jälkeen, hyvä kun pystyin istumaan silloin. Ehdottomasti parempi näin.<br />
<div style="text-align: center;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">10.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaKJRxFzSBFKqZXRDmikeZ2uiME5_4WQ35U5BJitvifdq2K2aKre1u_OEyUwGfTAKl7HmUHBI5y0ZEqmNPAnITbwfa4RFBWxnOVtOQoeb-ITqfjQJGk5ymF2KkBJeASI0fn4_2rL9oxwS3/s1600/PA100002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1137" data-original-width="1600" height="454" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaKJRxFzSBFKqZXRDmikeZ2uiME5_4WQ35U5BJitvifdq2K2aKre1u_OEyUwGfTAKl7HmUHBI5y0ZEqmNPAnITbwfa4RFBWxnOVtOQoeb-ITqfjQJGk5ymF2KkBJeASI0fn4_2rL9oxwS3/s640/PA100002.JPG" width="640" /></a></div>
Tiistaina mies kävi hakemassa virallisen vapautuksen kertausharjoituksista, tähän asti hän oli ollut sieltä vain vapailla. Illemmalla meille oli tulossa vieraita, mutta sitä odotellessa mies sai onneksi esikoisen nukahtamaan sohvalle päiväunille. Yleensä hän ei enää nuku päiväunia, mutta nyt flunssa ja viime päivien tapahtumien aiheuttama jännitys vei veronsa. Vauvaa ei sen sijaan tarvinnut maanitella nukkumaan, hän kun veteli sikeitä tuonakin päivänä lähes kellon ympäri heräten vain välillä syömään.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>11.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIZPIAEqSvojusebFvtdRMT-ANBZupyZjRkVpzrbE6r5RFKQM3-aL0jYyD00gcCoaDJHavrjelM2UYYuiWr5dF-MOZlmUSf9KekdMBaPXzLeCF1OjV_MGoYZ3kjT6WNqj2-ToSSZnf6v7Q/s1600/PA110031.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIZPIAEqSvojusebFvtdRMT-ANBZupyZjRkVpzrbE6r5RFKQM3-aL0jYyD00gcCoaDJHavrjelM2UYYuiWr5dF-MOZlmUSf9KekdMBaPXzLeCF1OjV_MGoYZ3kjT6WNqj2-ToSSZnf6v7Q/s640/PA110031.JPG" width="640" /></a></div>
Keskiviikkona saimme jälleen vieraita, tällä kertaa siskoni perhe tuli katsomaan vauvaa. Siskontyttö oli saanut hienon Anna-puvun, joten pitihän serkusten sitten heti leikkiä Frozenia. Vauvalle ei nyt tähön hätään löytynyt teemaan sopivaa asua kuvaa varten, mutta jos olisi vähän käyttänyt mielikuvitusta, niin olisi hänestä saanut ehkä Olofin puettua. Kuinkahan kuopus mahtaa aikanaan päästä isompien leikkeihin mukaan, vai onko hän se reppana joka kovasti yrittää juosta muiden perässä, mutta jää aina jälkeen? No, onneksi hänelle löytyy myös samaa vuosikertaa olevaa serkkuseuraa, ettei tarvitse aina ihan hännänhuippuna olla. Ai niin, tämä päivä oli myös vauvan laskettu aika, mutta neiti ehti tosiaan ottaa muutaman päivän varaslähtöä. Ihan vaan iskän takia, ettei hänen tarvinnut palella sateessa siellä kertausharjoituksissa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">12.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghoSolLm2-ECEOeMk_MIN0sAKYyb2cyiRff4cgH_bcY6Fu307RUvmGrYFGRcPWOighyphenhyphenJe2ZaQytMTWSJARVqDTOxvlnc_uorV5GGidohUWkufURWnFbwijslO7tBlyKS-sTA72By94ciNA/s1600/PA120068.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghoSolLm2-ECEOeMk_MIN0sAKYyb2cyiRff4cgH_bcY6Fu307RUvmGrYFGRcPWOighyphenhyphenJe2ZaQytMTWSJARVqDTOxvlnc_uorV5GGidohUWkufURWnFbwijslO7tBlyKS-sTA72By94ciNA/s640/PA120068.JPG" width="640" /></a></div>
Torstaina esikoinen oli muutaman tunnin päiväkodissa ja kävi myös harrastuksessaan lastentanssissa. Vähän mietimme, onko ihan älytöntä viedä lasta päikkyyn kun me molemmat vanhemmat olemme poikkeuksellisesti kotona, mutta koska tyttö oli niin innoissaan menossa leikkimään kaverien kanssa, päätimme pitää tästä rutiinista kiinni. Illalla leikit jatkuivat kotona uudenuutukaisilla isosiskolegoilla. Esikoinen sai siis valita itselleen kaupasta minkä tahansa lelun isosiskoksi tulemisen kunniaksi ja hän päätyi tähän Disney-aiheiseen Duplo-pakettiin. Työnjakomme meni niin, että minä luin ohjeita ja tyttö sitten etsi oikeat palikat ja teki varsinaisen rakennustyön. Olen yleisesti ottaen huono leikkimään lasten kanssa, mutta tämäntyyppinen toiminta sopii minullekin hyvin kun on ohjeet mitä noudattaa eikä tarvitse käyttää luovuutta, heh.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>13.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsfXAw9l_G4deDX2c10P29b2v6aGL-AqU5pm47CqLRQ3tPH3lpfUDIO_pQSaU9WA12SaUaHj6vrliuILTfuunFhPcAKRPZe7tAx4GkU218MaiakBiiRdVn7rHobvsNxwrByj45JsOE7MzJ/s1600/20171013_150129.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="899" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsfXAw9l_G4deDX2c10P29b2v6aGL-AqU5pm47CqLRQ3tPH3lpfUDIO_pQSaU9WA12SaUaHj6vrliuILTfuunFhPcAKRPZe7tAx4GkU218MaiakBiiRdVn7rHobvsNxwrByj45JsOE7MzJ/s640/20171013_150129.jpg" width="358" /></a></div>
Myös perjantaina esikoisella oli päikkypäivä, joten me lähdimme miehen ja vauvan kanssa kaupungille asioille. Lounaan hoidimme Ainoyan sushibuffetissa (lohta, vihdoinkin!) ja pyörähdimme myös Hulluilla Päivillä. Samalla tuli testattua ensimmäistä kertaa uusia vaunuja, tai oikeammin uutta vaunukoppaa. Esikoisen vaunut olivat valitettavasti menneet huolimattoman säilytyksen takia homeeseen, joten jotain piti keksiä, mutta en raaskinut sijoittaa ihan uusiin vaunuihin. Onneksi hoksasin tarkistaa, saako meille alunperin matkarattaisiksi hommattuihin Baby Joggereihin vaunukoppaa. Saihan niihin, ja satuin vielä Torista löytämään käytettynä sopivan. Tässä tuli kyllä aika iso säästö! Hulluilla Päivillä emme sen sijaan selvinneet ilman rahanmenoa, sillä hankimme vihdoin pitkän aikaa puheissa olleen kuivausrummun. Pyykin määrä kun ei tässä taloudessa ole vähenemässä lähivuosina. Ostimme samaan syssyyn myös uuden pesukoneen, niin saimme samaa paria olevat laitteet. Tätä voi perustella käytännön seikoilla, mutta myönnän rehellisesti että myös esteettisellä puolella oli merkitystä. No, olihan se vanha pesukone jo melkein viisitoista vuotta vanhakin, eli olisi varmaan hajonnut kohta joka tapauksessa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>14.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZTNWbedHkhcEWytZOBKGaCnv7jtnF7fy4GDZS6K78KPsVqsAhwLk1GLrpdVl_xXZPSNVcojqEmWcMzyF7WTltEZhpJW0yjXBn7BqEe12rQOVFw_vPeQjCIpH5MZe9x6GxspY4bGSHcdkX/s1600/20171014_182431.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="936" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZTNWbedHkhcEWytZOBKGaCnv7jtnF7fy4GDZS6K78KPsVqsAhwLk1GLrpdVl_xXZPSNVcojqEmWcMzyF7WTltEZhpJW0yjXBn7BqEe12rQOVFw_vPeQjCIpH5MZe9x6GxspY4bGSHcdkX/s640/20171014_182431.jpg" width="374" /></a></div>
Lauantaiaamuna veljeni mainosti WhatsAppissa kokeilleensa heidän uuden kotinsa leivinuunia ja haudutelleensa yön yli padallisen possua. Me tartuimme heti tilaisuuteen ja kutsuimme itsemme päivälliselle, niin pääsimme samalla myös katsomaan miten veljeni perhe on asettunut taloksi uuteen kotiin. Tai no veljen puolisolle koti ei ole uusi vaan vanha, sillä kyseessä on hänen lapsuudenkotinsa, mutta joka tapauksessa. Ruoka maistui ja pihasaunakin lämpesi, joten lopulta lähdimme vasta iltamyöhällä ajelemaan kotiin. Esikoinen ehti nukahtaa matkalla autoon ja siirtymä autosta omaan sänkyyn ei sujunut ihan smoothisti. Mies pääsi ensimmäistä kertaa todistamaan kolmevuotiaan rehellistä paskahalvausta, sellaista jossa huudetaan ja karjutaan selkä kaarella eikä mikään puhe mene perille. Itse olin saanut kokea yhden vastaavan kohtauksen aiemmin, jolloin yritin väkisin pukea rimpuilevaa ja sätkivää lasta ison raskausmahan kanssa. Huh mitä hommaa! Tuossa kyllä todella testataan vanhemmuustaidot, kun pitää yrittää saada tilanne laukeamaan menettämättä itse malttia. Onneksi olemme päässeet näin vähällä, pahemman uhmailijan kanssa näitä kohtauksia voisi ilmeisesti tulla päivittäin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">15.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqvhfnwSt1R7nTjlgxRCslsZcBZcM75HuMFtNevwCdGWWB3tbukrFLTnKX5ORXJRhPx-Dm3JlW6peDdgyUiMZPEwHNV6PWhAu8noYc-OOo8hz8Pk5uAc1pwhfS09aJPkLsPuptjj-olbK0/s1600/20171015_170650.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="832" data-original-width="1600" height="332" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqvhfnwSt1R7nTjlgxRCslsZcBZcM75HuMFtNevwCdGWWB3tbukrFLTnKX5ORXJRhPx-Dm3JlW6peDdgyUiMZPEwHNV6PWhAu8noYc-OOo8hz8Pk5uAc1pwhfS09aJPkLsPuptjj-olbK0/s640/20171015_170650.jpg" width="640" /></a></div>
Sunnuntaina lähdimme siskoni ja hänen tyttönsä kanssa pizzalle siskon perheen miesväen lähdettyä syyslomareissulle. Tämä oli muuten jo kolmas kerta kun vauva oli ravintolassa ensimmäisen elinviikkonsa aikana. Esikoisen kohdalla en tainnut olla vielä poistunut kertaakaan neljän seinän sisältä tässä vaiheessa. Napolin pizzat jakavat vähän mielipiteitä, osan mielestä ne ovat parhaita ja osan mielestä karmeita verrattuna vaikkapa Sitkoon tai Luca'siin. Itselleni Napoli on se alkuperäinen pizzeria, sillä olemme käyneet täällä perheemme kanssa lapsesta asti jo silloin, kun pizzerian nimi oli vielä Nr. 1 ja ravintoloita oli kaksi, toinen Hämeenkadulla Sokoksen lähellä. Lapsena tilasin aina Vagabondan eli kinkku-katkarapupizzan. Pizzamakuni on vähän laajentunut tuosta, mutta syön edelleen raastepöydästä alkusalaattini samalla tavalla kuin lapsuudesta alkaen olen tehnyt. Annokseen tulee siis pelkkä kaaliraaste, säilykepaprika ja se ihana oranssi kastike, jota joskus ostimme myös ämpärillisen kotiin. Niin nostalgisen herkullista! Välillä Napolin pizzat eivät ole olleet ihan yhtä hyviä kuin lapsena, mutta tällä kertaa oma ranskankermaa, salamia, pekonia ja artisokkaa sisältänyt fantasiapizzani oli todella hyvä. Mies sen sijaan joutui tilaamaan uuden, sillä hänen Quattro Stagioninsa pohja oli jäänyt vähän raa'aksi. Uusi pizza tuli onneksi nopeasti ja mies pääsi yli myös siitä, että Quattrossa täytteet on eritelty sektoreittain. Siinä syy, miksi en itse koskaan tilaa Quattro Stagionia, niin klassikko kuin se onkin.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-495985347716244882017-10-27T14:59:00.003+03:002017-10-27T14:59:57.487+03:00Viikkokatsaus nro 40<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">2.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmpeRKjyWBCMuQmCSJ2lHXaBmd2SkrKa-otQOFqkk9lla67G1NlnHZIplbkf6DVdv3RaGNje3T4PTUq9d9lhOKqRXMrTmEDume95My7XQ0DgVq4IvRQ0BSlvFPS1B6O_hPVhc8RB0Jbdnl/s1600/PA020016.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1222" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmpeRKjyWBCMuQmCSJ2lHXaBmd2SkrKa-otQOFqkk9lla67G1NlnHZIplbkf6DVdv3RaGNje3T4PTUq9d9lhOKqRXMrTmEDume95My7XQ0DgVq4IvRQ0BSlvFPS1B6O_hPVhc8RB0Jbdnl/s640/PA020016.jpg" width="488" /></a></div>
Maanantaina bongasin Instagramista hyvännäköisen leivonnaisen ja kun jääkaapissa kerran oli puolukoita sekä muutkin tarvittavat ainekset, ryhdyin hetken mielijohteesta leipomishommiin. Tämä oli kyllä erinomaisen herkullinen piirakka (tai blondie, mikä lie) ja sopisi makujensa puolesta myös jouluun. Kannattaa kokeilla, reseptin löydät <a href="http://kakkuparatiisi.blogspot.fi/2017/10/puolukka-juustokakkublondiet.html" target="_blank">täältä</a>. Omassa versiossani pohjataikinasta ja juustokakkumassasta ei ihan muodostunut tuollaisia erillisiä kerroksia, vaikka kerrankin noudatin reseptiä lähes orjallisesti. Makuun tuo ei toki vaikuttanut, mutta ulkonäkö oli vähän erilainen kuin alkuperäisessä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>3.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2MjhIv_VJz6PcH0uZiHzl61TZAUFLsMGHcWk32e02CuWt6v-l0k8Aq8abRN7CT9BsRTr-vbipnE_wFfGN5-ljA-1qYLHJg0Egki7y7aWWSNCsZGVmr2SVQlN9Y-C7Vm-ZAo5n3lqPAyE-/s1600/PA030039.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1366" data-original-width="1600" height="546" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2MjhIv_VJz6PcH0uZiHzl61TZAUFLsMGHcWk32e02CuWt6v-l0k8Aq8abRN7CT9BsRTr-vbipnE_wFfGN5-ljA-1qYLHJg0Egki7y7aWWSNCsZGVmr2SVQlN9Y-C7Vm-ZAo5n3lqPAyE-/s640/PA030039.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tiistaina sain vähän omaa aikaa miehen lähtiessä tytön ja tämän serkkupoikien kanssa uimahalliin. Aloin jostain syystä katsella Master Chef Junioria ja pian huomasin katsoneeni kaikki saatavilla olevat jaksot putkeen. Vaikka olen itsekin ollut lapsesta asti kiinnostunut ruuanlaitosta ja erityisesti leipomisesta, en vaan voi käsittää miten taitavia osa noista lapsista on. Ja miten hellyyttäviä he ovatkaan aitoudessaan, niin innostus kuin pettymyskin näytetään juuri sellaisena kuin se on välittämättä tv-kameroista. Ja kuinka rohkeasti lapset tuovat persoonansa peliin kilpailussa! Miettikää nyt vaikka 13-vuotiasta poikaa, joka kertoo olevansa tyytyväinen saadessaan vihdoin vertaisiaan kilpailijoita, kertoo ilmaisevansa niin ruuanlaitossa kuin pukeutumisessaan senhetkistä fiilistään ja siteeraa pokkana Sinkkuelämää-elokuvaa. Itse taisin samassa iässä pyrkiä lähinnä sulautumaan massaan, koska olisihan se nyt ollut kauheaa olla erilainen kuin muut. Tämän päivän lapset ja nuoret eivät onneksi taida olla ihan samanlaisia laumasieluja kuin mitä itse olin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">4.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXBeNzk14ynmILthvZ8yFMdbKfmgdpY4G2zVfMwJBC9Pbr6ajSCZPlXsBwDz6p7VBRviJ1AfyKNDauNwZSTYkfjjC_C3Of7kShpvxY0SaaX7kwf5119kZaVDyLHCHqL8eO-IeCKfMhzPFH/s1600/20171003_150534.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1020" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXBeNzk14ynmILthvZ8yFMdbKfmgdpY4G2zVfMwJBC9Pbr6ajSCZPlXsBwDz6p7VBRviJ1AfyKNDauNwZSTYkfjjC_C3Of7kShpvxY0SaaX7kwf5119kZaVDyLHCHqL8eO-IeCKfMhzPFH/s640/20171003_150534.jpg" width="408" /></a></div>
Keskiviikkona lapsi tuli innoissaan esittelemään piirtämäänsä kummitusta ja pyysi, josko voisin piirtää sille kengät. Jouduin hieman ensin tarkentamaan, että mitkähän näistä mahtavat ovat jalat. Kuulemma nuo kaikki alareunan viivat olivat jalkoja, joten tein sitten työtä käskettyä ja piirsin jokaiseen niistä kengän. Lapsi sitten vielä jatkoi piirrustusta tekemällä kummitukselle myös kädet ja korvat. Harmi etten huomannut ikuistaa lopullista taideteosta, sillä tuossa magneettitaulussa se ei kovin kauaa säilynyt.<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"><br /></span></b></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">5.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0PFeIZwYRRCrkORP5hyphenhyphenEuCErRlNXSvpDYZZsggP-3-Xytb6e1hexApyO1ldv2zNqlW-Yr7MxWYqN36OW1EmSZpBAaEKqM0CuV2kJ-JkIJibWfrcQsyUu2Djv3hHdkPyX9qZIgfpo3GKSU/s1600/20171004_110015.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0PFeIZwYRRCrkORP5hyphenhyphenEuCErRlNXSvpDYZZsggP-3-Xytb6e1hexApyO1ldv2zNqlW-Yr7MxWYqN36OW1EmSZpBAaEKqM0CuV2kJ-JkIJibWfrcQsyUu2Djv3hHdkPyX9qZIgfpo3GKSU/s640/20171004_110015.jpg" width="398" /></a></div>
Torstaina olisi ollut tytön päiväkotipäivä, mutta hän yski koko edellisyön sen verran paljon, että päätimme pitää kotipäivän. Olin mitannut lapselta yöllä kuumeenkin, mistä innostuneena koko aamu leikittiinkin lääkäriä ja tutkittiin lähes kaikki talosta löytyvät pehmolelut. Minä sain toimia lääkärinä ja lapsi sitten kuskasi pehmoeläimiä eri huoneisiin riippuen niiden saamasta diagnoosista. Terveet menivät siis yhteen huoneeseen ja sairaat toiseen, jotta eivät tartuttaisi muita. Ihan hyvä oivallus lapselta, minä en nimittäin ohjeistanut toimimaan niin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">6.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCwqN_5W6-Y_WE7XAafX04e7IfPw_xwWMn72azlSloNY_xl7hyphenhypheneKOrKuLFX7JFtWev-1MkaznARkYrdQPyLLK1FKI_dBPajnfMvR1sV7jyEMGN_A2wvJS9xtNwDBw-3a39hrv-9-hMiuDs/s1600/20171006_225753.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCwqN_5W6-Y_WE7XAafX04e7IfPw_xwWMn72azlSloNY_xl7hyphenhypheneKOrKuLFX7JFtWev-1MkaznARkYrdQPyLLK1FKI_dBPajnfMvR1sV7jyEMGN_A2wvJS9xtNwDBw-3a39hrv-9-hMiuDs/s640/20171006_225753.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Perjantaiaamuna mies lähti viikon kestäviin kertausharjoituksiin ja me jäimme tytön kanssa kotiin, sillä en edelleenkään viitsinyt viedä räkäistä ja yskäistä lasta päiväkotiin. Olimme olettaneet, ettei miestä edes oteta koko harjoitukseen lasketun ajan ollessa niin lähellä, mutta väärässä olimme. Aamupäivällä mies lähetti kuvan itsestään kurkkusalaattiasussa rinkka selässä ja minä vähän huokailin mielessäni, että joudunko todella näin viimeisillään raskaana olemaan viikon kaksin flunssaisen esikoisen kanssa. No, enpä joutunut, koska loppuillasta olinkin jo synnytyssalissa. Päivän aikana ei siis ollut mitään oloja lähestyvästä synnytyksestä, mutta kun alkuillasta istuin äitini luona syömässä pizzaa alkoi merkkejä vähitellen ilmaantua. Hetken aikaa tilannetta seurattuani totesin, että nyt on varmaan parempi lähteä käymään kotona pakkaamassa sairaalakassi ja lapselle yöpymistarvikkeet. Siskoni lähti kuskaamaan minua, sillä en itse enää uskaltanut lähteä auton rattiin, vaikka oloni siinä vaiheessa olikin vielä ihan hyvä. Kotiin päästyäni ei ollut enää epäselvyyttä siitä onko synnytys käynnissä ja pakkailin puhisten tavaroita hieman hämmentyneen siskoni tehdessä parhaansa avustaessaan minua. Mieskin oli siinä vaiheessa jo saanut lomalapun kertausharjoituksista, mutta emme jääneet enää odottelemaan häntä kotiin, vaan sisko lähti viemään minua sairaalaan. Varttia vailla kymmenen olin TAYS:ssa ja mieskin ehti parahiksi paikalle juuri kun olin siirtymässä saliin. Perjantain pari viimeistä tuntia menikin sitten melko intensiivisissä merkeissä.</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">7.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpW7I54SYHpp7oUU5zBmaf5B-QGubnUMgCZOaNOpHhVT3Q0HEUF94ZKmnBrBwmA-fTclJ7cepfI_rv-nNBsJp4LoYw-waqJsAxfL1BHRWhGcqHgcxWmZ1y12J5T1RQpp1atiK-fu-Ehif8/s1600/PA070068.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpW7I54SYHpp7oUU5zBmaf5B-QGubnUMgCZOaNOpHhVT3Q0HEUF94ZKmnBrBwmA-fTclJ7cepfI_rv-nNBsJp4LoYw-waqJsAxfL1BHRWhGcqHgcxWmZ1y12J5T1RQpp1atiK-fu-Ehif8/s640/PA070068.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Vaikka synnytys sujuikin nopeasti, en ihan ehtinyt saada pikkusiskoa puserrettua ulos perjantain puolella. Yhdeksän minuuttia yli puolenyön olimme vihdoin onnellisia kahden lapsen vanhempia ja tytön syntymäpäiväksi tuli täten 7.10.2017. Lapsen syntymähetki on kyllä niin ainutlaatuinen tapahtuma, että sitä on vaikea edes sanoin kuvata. Miten joku, jota ei hetki sitten vielä varsinaisesti ollut olemassa, onkin nyt yhtäkkiä siinä, ilmielävänä ja ihan oikeana? Vaikka äitinä olinkin päässyt luomaan sidettä vauvaan jo odotusaikana kantaessani häntä sisälläni ja tuntiessani hänen liikkeensä, on silti eri asia nähdä lapsi ensimmäistä kertaa ja päästä tutustumaan häneen oikeasti. Ja miten hämmentävää se olikaan, että hän oli ihan eri näköinen kuin isosiskonsa! Jotenkin sitä oli alitajuisesti odottanut toista samanmoista, mutta tämä neiti onkin ihan oma painoksensa tummine niskahiuksineen ja mustikansinisine silmineen. Tässä kuvassa synnytyksestä on kulunut vajaa tunti ja fiilis oli kaikin puolin mahtava hyvin sujuneen synnytyksen jälkeen. Mikä parasta, lasta ei viety minulta pois, kuten esikoisen kohdalla kävi. Isosiskohan vietti neljä ensimmäistä päiväänsä lastenosastolla tarkkailussa ja minä jouduin kotiutumaan sairaalasta ilman vauvaa. Jälkikäteen ajateltuna se oli aika kova paikka ja aiheutti varmasti osan alkuaikojen ahdistuksesta ja epävarmuudesta esikoisen kanssa. Tällä kertaa pääsin nauttimaan vauvan kanssa olemisesta heti alusta alkaen, mikä oli ihan mahtavaa. En tainnut tuona synnytysyönä nukkua lopulta ollenkaan, niin onnessani olin ihaillessani täydellistä pientä ihmisenalkuamme.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">8.10.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibVKmwqwmRx6zL8BGfPlHCt_ZsWpT8iGKABlZlIimReebhZ0FlxrvMoVonPMoVn_LZpTS7PDBxcFtmkXPFePjBthaHfM2_MgApuIeGTixH9kaSrjjd2RhEHTPWNLS2pHb-bMOVDOlc6-VN/s1600/PA080165.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1201" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibVKmwqwmRx6zL8BGfPlHCt_ZsWpT8iGKABlZlIimReebhZ0FlxrvMoVonPMoVn_LZpTS7PDBxcFtmkXPFePjBthaHfM2_MgApuIeGTixH9kaSrjjd2RhEHTPWNLS2pHb-bMOVDOlc6-VN/s640/PA080165.JPG" width="640" /></a></div>
Kaiken ollessa hyvin pääsimme jo heti sunnuntaina sairaalasta kotiin, tosin vasta iltamyöhään lääkärinkierron venyessä pitkäksi. Pikkusisko tuotiin kotiin samassa haalarissa kuin isosiskonsa vajaa neljä vuotta sitten ja mies oli ostanut pienelle myös samanlaisen gerberan kuin mitä aikanaan esikoiselle, väri oli vain eri. Tammikuun tyttömme sai pinkin kukan, lokakuun lapsi oranssin. Esikoinen oli viettänyt kaksi yötä mummulassa ja oli kieltämättä vähän sekaisin jännityksestä, ilosta ja ehkä hämmennyksestäkin. Me miehen kanssa emme tulleet vanhemmiksi ensimmäistä kertaa, mutta lapsi tuli ensimmäistä kertaa sisarukseksi ja se on iso muutos se. Olin jo ehtinyt ikävöidä esikoista ja tirautinkin pienet onnenkyynelet saadessani hänet taas kainaaloni. Kaikki tuntui vaan niin oikealta eikä lainkaan samalla tavalla hämmentävältä ja pelottavalta kuin esikoisen kanssa. Tässä on nyt meidän perhe ja meidän tytöt, parasta maailmassa. <3Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-85781272617343382132017-10-03T23:33:00.002+03:002017-10-03T23:33:48.636+03:00Viikkokatsaus nro 39<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">25.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiarkp85XvRJqtwnG444Jx7KpNRtdSbz0Vz1wONoRQFLsc7hVS6UdB_OH6riDA7wgxllmeP2qyo2e1a69FAFphdxTWHjoy6QPYGYXXEDFZ_qC-UM2HNHccwCIaujWf0xDai5ogR0hmbFhAq/s1600/20170925_164327.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1258" data-original-width="1600" height="502" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiarkp85XvRJqtwnG444Jx7KpNRtdSbz0Vz1wONoRQFLsc7hVS6UdB_OH6riDA7wgxllmeP2qyo2e1a69FAFphdxTWHjoy6QPYGYXXEDFZ_qC-UM2HNHccwCIaujWf0xDai5ogR0hmbFhAq/s640/20170925_164327.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Maanantaina poikkesimme anoppilaan, sillä miehellä oli siellä metsähommia hoidettavana. Sää oli upea, mutta täytyy tunnustaa että käytin ulkoiluun noin viisi minuuttia eli juuri sen aikaa, että sain tämän kuvan otettua ja ihmeteltyä hetken pellolla käynnissä olevia puimatöitä. Sitten käytin tilaisuuden hyväkseni ja menin päiväunille anopin viihdyttäessä sillä välin tyttöä. Anoppi tarjoaa melkein joka vierailulla jotain mukaan ja tällä kertaa saimme kotiin viemisiksi suppilovahveroita, puolukoita, omenoita ja luumuja. Kyllä näin satokaudella kelpaa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">26.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAeDmXTgatoqGbrs9X1TwO7g-pKH7BBQgweHuAfRMxC6A9mdwQeTLq28bem3OEnRfbwPjZK4uy2UYVr5mrDIDMQuinC5ihpmUqRI3MUg0MYVYUGgeKV-pjmN9SXlKipRCerAez_sW5EaP1/s1600/P9260026.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1151" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAeDmXTgatoqGbrs9X1TwO7g-pKH7BBQgweHuAfRMxC6A9mdwQeTLq28bem3OEnRfbwPjZK4uy2UYVr5mrDIDMQuinC5ihpmUqRI3MUg0MYVYUGgeKV-pjmN9SXlKipRCerAez_sW5EaP1/s640/P9260026.jpg" width="460" /></a></div>
Olen säästänyt esikoiselta ihan kaiken tavaran ja vaatteet juuri sillä ajatuksella, että jos meille joskus tulee toinen lapsi, niin niille voi tulla käyttöä. Kaikki nämä kamppeet eivät ole olleet mitenkään kovin organisoidusti säilötty, vaan laatikkoa, pussia ja nyssäkkää löytyi useammasta eri paikasta. Nyt kun on ollut pakko raivata lisää kaappitilaa vauvaa varten, tuli myös käytyä nuo kaikki vaatteet läpi. Voi apua mikä määrä ja mikä homma! Tämä kuva voisi olla melkein miltä tahansa viime viikon päivältä, mutta tiistaina(kin) meillä näytti siis tältä. Jälleen kerran voisi todeta, että olisiko ollut fiksumpi hoitaa nämä hommat joskus aiemmin eikä nyt, kun maha on koko ajan tiellä ja jaksaminen muutenkin aika rajallista? Todellakin olisi, mutta viime tipan ihminen on viime tipan ihminen tässäkin suhteessa. Nyt on kuitenkin koon mukaan lajiteltu kymmenen laatikollista lastenvaatetta ja kenkiä odottamaan seuraavaa käyttäjää ja pienimmät vaatteet viikattu kaappiin. Lisäksi laitoin pari jätesäkillistä vaatetta ja kodintekstiiliä odottamaan seuraavaa Karjala-keräystä, toivottavasti tulevat siellä tarpeeseen. <br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">27.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi18ffOifJopcDIn21pfBPUUS0OEJ09ya9E0NTDazr8iBDDtDbrNxUmoPvW2eYu6RquuomiyIsT9buzNTaTCtscbbw6OT1AtCXAKwwbNU-L57e2lanoE2hWYb1pSuyJ0hEKzh0kGPMROlOU/s1600/20170927_164059.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1019" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi18ffOifJopcDIn21pfBPUUS0OEJ09ya9E0NTDazr8iBDDtDbrNxUmoPvW2eYu6RquuomiyIsT9buzNTaTCtscbbw6OT1AtCXAKwwbNU-L57e2lanoE2hWYb1pSuyJ0hEKzh0kGPMROlOU/s640/20170927_164059.jpg" width="406" /></a></div>
Keskiviikkona olimme äitini luona lounaalla. Saimme maistuvaa lohikeittoa, joka onkin harvinaista herkkua, sillä kotona emme juurikaan syö kalaruokia miehen allergian takia. Pikkusiskoni on aloittanut kuntonyrkkeilyn ja esitteli meille nyrkkeilyhanskojaan sekä käsisiteiden sitomista. Tyttökin halusi kokeilla nyrkkeilyvälineitä, joten hetken päästä sitten poseerattiinkin kameralle hurjalla taisteluilmeellä ja kuvattiin myös videoita, joissa tyttö nyrkkeili mummun pitämää tyynyä vasten. Halvat on huvit.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>28.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJ5yPYtLcGcfUc72lSOIguK82By2sn1-sWWydtu0kuZNkJPvYRw8WwHKylpR0PRpBJyuCMMXElsaIuTqDrtt78rlZUjyYotnA96qNoSPqdH3O77zfQLwlmZx5ETEbMcwIpITZLvXxU1sNu/s1600/P9280031.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1182" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJ5yPYtLcGcfUc72lSOIguK82By2sn1-sWWydtu0kuZNkJPvYRw8WwHKylpR0PRpBJyuCMMXElsaIuTqDrtt78rlZUjyYotnA96qNoSPqdH3O77zfQLwlmZx5ETEbMcwIpITZLvXxU1sNu/s640/P9280031.JPG" width="472" /></a></div>
Äitini antoi edellispäivänä matkaan kirjan luettavaksi ja tartuinkin siihen heti torstaina aamulla vietyäni tytön päiväkotiin. Ehdin lukea kirjan läpi lapsen ollessa hoidossa, sen verran hyvin Minna Rytisalon esikoisteos <a href="https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512404346/lempi/#" target="_blank">Lempi</a> imaisi mukaansa. Toki kirjassa ei ole kuin reilu parisataa sivua, joten siksikin luku-urakka oli nopea. Kirjan kerronnallinen kikka on mielenkiintoinen, sillä vaikka päähenkilö periaatteessa onkin Lempi-niminen nainen, ei hän pääse koskaan itse ääneen, vaan tarina kerrotaan kolmen hänen läheisensä suulla. Kertojina toimivat Lempin vastavihitty aviomies Viljami, piikatyttö Elli ja kaksoissisar Sisko. Tapahtumat sijoittuvat pohjoiseen Suomeen Lapin sodan aikaan ja siinä avataan perhetragediaan johtaneita syitä ja niiden seurauksia vähitellen pala palalta. Kirjan kieli on kaunista ja kerronta taidokasta, mutta ei liian koukeroista tai kikkailevaa, vaan teksti säilyy helppolukuisena. Itselleni tuli kirjasta paikoitellen mieleen Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, mikä ei ole lainkaan huono vertaus. Suosittelen lämpimästi tarttumaan tähän kirjaan, hieno teos!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>29.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWeTLR7x4T7MSs-VHI5_mrXOw0JDDVXh3hbLgHFcYj-BQl8hcXq96wfEtOEyLDYra8CA02g68an7-aaOk9Yki3t3WFiqBfepYU-lv1lXeWkwzEpZUjNavkyfmkowXZsSjUzi8TnimEDqn8/s1600/20170929_102444.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWeTLR7x4T7MSs-VHI5_mrXOw0JDDVXh3hbLgHFcYj-BQl8hcXq96wfEtOEyLDYra8CA02g68an7-aaOk9Yki3t3WFiqBfepYU-lv1lXeWkwzEpZUjNavkyfmkowXZsSjUzi8TnimEDqn8/s640/20170929_102444.jpg" width="360" /></a></div>
Perjantaina otin koko päivän itselleni. Aamupäivällä kävin inspiroitumassa <a href="http://mothersinbusiness.fi/" target="_blank">MIB:n</a> eli Mothers in Business ry:n järjestämällä yritysvierailulla ohjelmistotalo <a href="https://www.vincit.fi/" target="_blank">Vincitillä</a>, jossa yrityksen henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen kertoi heidän kehittämästään LaaS-johtamismallista. Vincitin henkilöstökäytännöt edustavat muutenkin uudenlaista HR-ajattelua ja esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen panostetaan työnantajan puolelta paljon. Ihan huippua, että myös äitiysvapaalla ollessa tarjoutuu mahdollisuuksia pysyä ajan hermolla ammatillisessa mielessä. Päivä jatkui vauvatarvikehankintojen, herkullisen lounaan ja leffakäynnin merkeissä. Illalle olin sopinut treffit ystävien kanssa Tuulensuuhun ja lopulta kotiuduin vasta puolen yön jälkeen. Olipa ihan huippu päivä! Onneksi ehdin tällaisenkin viettää, samanlaisia ei taida ihan hetkeen olla luvassa vauvan synnyttyä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">30.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizw4cE2n-HW_wjrz54JnakJG_f4a2nKCo_fh_LI03E-ZdOe1IFM02qP0pjuTQiN7dxrgLZA5Bmfp1TxT4-W8CAbk0LwO9Q44WzuG-Hkyi9IcqP5gYwreeQnH1QK8aCRaTsm_51Ir2HgiZV/s1600/20170930_174823.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1040" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizw4cE2n-HW_wjrz54JnakJG_f4a2nKCo_fh_LI03E-ZdOe1IFM02qP0pjuTQiN7dxrgLZA5Bmfp1TxT4-W8CAbk0LwO9Q44WzuG-Hkyi9IcqP5gYwreeQnH1QK8aCRaTsm_51Ir2HgiZV/s640/20170930_174823.jpg" width="414" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Lauantaina olimme miehen kummisedän 70-vuotisjuhlilla, jotka oli järjestetty viimeisen päälle. Oli pitopalvelua, juhlapuheita, kuvaesitystä, runonlausuntaa ja elävää musiikkia. Hieman jopa huvitti, miten vaikuttunut tyttö oli NääsBoys-kvartetista istuessaan kuin tatti kuuntelemassa harmaapäisen herranelikon esittämiä ikivihreitä. Taisin olla melko muhkea näky juhlakoltussani, kun ihan tuntemattomatkin ihmiset tulivat kyselemään, koska on laskettu aika. Eipä sillä, kyselyt olivat hyväntahtoisia ja saimme paljon onnentoivotuksia, mikä oli vain mukavaa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>1.10.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVmJabqAz2-HLybVAiKzJKAkeYtg4eKcKhGl_CXCaDCKovzeO2-Vx1CjVDFxPHBrytvyHKZKn2Atf5hTtgXVfpfiR4tgeRaWMOT505QePLMRmww_bXe2ooGklI-pQLUnK4i4CvhQZbVZEe/s1600/20171001_193545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="770" data-original-width="1600" height="308" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVmJabqAz2-HLybVAiKzJKAkeYtg4eKcKhGl_CXCaDCKovzeO2-Vx1CjVDFxPHBrytvyHKZKn2Atf5hTtgXVfpfiR4tgeRaWMOT505QePLMRmww_bXe2ooGklI-pQLUnK4i4CvhQZbVZEe/s640/20171001_193545.jpg" width="640" /></a></div>
Sunnuntaina mies lähti jo aikaisin aamulla Pirkan Hölkkään, kun taas me tytön kanssa saimme heräillä laiskasti ja valmistautua rauhassa lapsen ensimmäisille kaverisynttäreille. No, kiirehän siinä lopulta tuli, kun lahjakin piti käydä vielä ostamassa ennen puoleltapäivin alkaneita juhlia. Sanoinko jo jotain asioiden jättämisestä viime tippaan..? Miehen saatua tämän vuoden Pirkan Kierros-urakkansa päätökseen otimmekin loppupäivän rennosti ja mies jopa nukkui päiväunet, mitä tapahtuu hyvin harvoin. Illalla lämmitimme saunan ja haimme iltapalaksi pizzaa ja jäätelöä. Pitihän sitä miehen urheilusuorituksen aiheuttamaa energiavajetta jotenkin paikata. Yeah right, minähän niitä oikeasti halusin.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-3747137251989940692017-10-01T21:34:00.000+03:002017-10-01T21:34:26.371+03:00Viikkokatsaus nro 38<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">18.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQL7Bcw2rwQngToH9RbYmouWPdNC8v5fWpYgEjnSQgiEdeZj-rGVux32tuFpNPjQggaaSX3CCNfRzLQuJWqBOf7g4Bd8RodV0-vK62Zy2vwp3CZEU8sl4mIqduXNbsCgGGhlXWOuq68IpC/s1600/20170918_193737.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="992" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQL7Bcw2rwQngToH9RbYmouWPdNC8v5fWpYgEjnSQgiEdeZj-rGVux32tuFpNPjQggaaSX3CCNfRzLQuJWqBOf7g4Bd8RodV0-vK62Zy2vwp3CZEU8sl4mIqduXNbsCgGGhlXWOuq68IpC/s640/20170918_193737.jpg" width="396" /></a></div>
Viikko alkoi <a href="http://www.savusuolaa.fi/kirjoittaja/" target="_blank">Janican</a> emännöimien Nosh-kutsujen merkeissä. Noshin lastenvaatteet ovat olleet meillä kovasti tykättyjä erityisesti niiden kestävän laadun vuoksi. Vaatteiden mitoitus on myös suunniteltu siten, että niiden käyttöikä on pitkä. Meillä on esimerkiksi ollut yksi Noshin tunika nyt ainakin vuoden päivät käytössä. Noshilta löytyy kivoja vaatteita aikuisillekin, mutta tällä kertaa en tilannut itselleni mitään, vaan tein pelkästään tytölle muutaman hankinnan. Tuo kuvassa näkyvä puuteriroosa frillapaita olisi ollut ihana, mutta valitettavasti se oli sen verran kapeaa mallia, ettei oikein sopinut meille koossa 110/116. Seuraavassa koossa taas hihat olisivat auttamatta liian pitkät. Sen sijaan kaksi muuta tekemääni ostosta tulevat kyllä varmasti käyttöön.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>19.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyAt1hX-qGd14qCvF5y7yJEPkcrbmsbWM-GKOCVXftw2pYc1HZG8_Xo7ljaP_0tSOXdlvxv57htx0SHLfgalQimviVD14jpLOvkgObWO1KfGA-DK2GuOe1z_w9fZQU62ch0M22yy49gEgR/s1600/P9190012.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyAt1hX-qGd14qCvF5y7yJEPkcrbmsbWM-GKOCVXftw2pYc1HZG8_Xo7ljaP_0tSOXdlvxv57htx0SHLfgalQimviVD14jpLOvkgObWO1KfGA-DK2GuOe1z_w9fZQU62ch0M22yy49gEgR/s640/P9190012.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tiistaina käytin omenapuumme viimeisen hedelmät piirakkaan, jonka varjolla saimme myös hyvän syyn kutsua vieraita kylään. Kesken leivonnan huomasin vehnäjauhojen olevan vähissä, mutta onneksi kaapista löytyi gluteenitonta kaurajauhoa, joka antoikin pohjaan oikein hyvän maun. Rakenteensa puolesta piirakka ei sitten ollutkaan niin onnistunut, vaan pohja oli omituisen murumaista. Sen siitä saa kun ei käytä ohjeita. Mutta makuhan ratkaisee ja hyvää tämä oli, siitä ei ollut epäilystäkään. Toivottavasti ensi vuonna saisimme vähän reilummin omenaa tuosta puusta, sen verran maukas lajike on kyseessä. Nyt tuo noin parinkymmenen omenan sato jäi vähän laihaksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"><br /></span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">20.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4eC978-43zkOIhYIM1wViPzxl0VhjDHte9sBUUN3PmVKXc6K95gA4exjgw3zc81ex1rifI9B5h60B1u548O57SbigjZViZnqXPrmGvPcY3eoUcIOOfYbEimZoeskE0HFrlmye19AzUPeU/s1600/20170920_103058.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4eC978-43zkOIhYIM1wViPzxl0VhjDHte9sBUUN3PmVKXc6K95gA4exjgw3zc81ex1rifI9B5h60B1u548O57SbigjZViZnqXPrmGvPcY3eoUcIOOfYbEimZoeskE0HFrlmye19AzUPeU/s640/20170920_103058.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkoaamuna kävin neuvolassa ja otin myös tytön sinne mukaan miehen ollessa työreissussa. Koska neuvola-aika oli kahdeksalta aamulla, emme ehtineet syödä aamupalaa kotona ennen sitä, vaan suuntasimme neuvolakäynnin jälkeen aamiaiselle Nekalan legendaariseen <a href="http://www.konditoriamari.fi/" target="_blank">Konditoria Mariin</a>. Marin valikoima on suunniteltu melkoisen lihaisaan makuun ja annoskoot ovat reiluja, sellaisia työmiehen satseja. Itse sain kyllä lihapullaleipäni tuhottua ongelmitta, mutta tytön pekonipatongista jäi reilu puolet isälle tuliaisiksi. Berliininmunkki sen sijaan mahtui hyvin likan mahaan lähes kokonaan, mutta jälkiruualle onkin tunnetusti eri vatsa. Itse pärjäsinkin sitten tuolla aamupalalla iltaan asti, jolloin kävin naisporukalla syömässä <a href="https://pyynikinpyy.fi/" target="_blank">Ravintola Pyyssä</a>. Ilta oli mukava ja seura hyvää, mutta ruuan suhteen ei nyt jäänyt jälkipolville ihmeemmin kerrottavaa. Yhden lounaan ja yhden illallisen jälkeen Pyy ei ole vielä ihan päässyt vakuuttamaan, mutta en myöskään tyrmää ettenkö voisi mennä sinne vielä joskus uudelleenkin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">21.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9I_rg1XWpePVq95g5C9skIRBSLUV0mgfxmnEehb0zDiRWoH2Yv4RO4A_iwamk5PkN9TH53ytn6OodzLVxGrV3AaykhhRYr4E5w8qov0a_DTj6uaRejn3l-Rp8Qwa8QrEy8NFP-GaVMAVg/s1600/P9210013.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9I_rg1XWpePVq95g5C9skIRBSLUV0mgfxmnEehb0zDiRWoH2Yv4RO4A_iwamk5PkN9TH53ytn6OodzLVxGrV3AaykhhRYr4E5w8qov0a_DTj6uaRejn3l-Rp8Qwa8QrEy8NFP-GaVMAVg/s640/P9210013.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Olen säästänyt lähes kaikki esikoisen vaatteet ja kaikki muutkin tarvikkeet, joten hankintoja ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. En kuitenkaan voinut vastustaa, kun bongasin muuan mainoksesta erän vauvanvaatteita todella edulliseen hintaan. Torstaina kävin siis ostamassa pikkusisarukselle hänen ensimmäiset omat vaatteensa, mistäs muualta kuin Lidlistä. Saa nähdä millaista laatua ovat, tosin eipä näitä pikkuvauvavaatteita kovin pitkään ehdi käyttääkään.</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">22.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1WGnm5sy-ZYUgyIU49fdAvEuKhWDqmPl9qn7Ze4EUbzipT4VmgA3047BXD4DvAHFdPgaQwoxdWKCnaNtt3Er039EJ0KJun47oj0QVA0poIRZigG_dgI83Xl5wl_C9XpT_KGTs_sUf83Gv/s1600/20170922_185246.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1WGnm5sy-ZYUgyIU49fdAvEuKhWDqmPl9qn7Ze4EUbzipT4VmgA3047BXD4DvAHFdPgaQwoxdWKCnaNtt3Er039EJ0KJun47oj0QVA0poIRZigG_dgI83Xl5wl_C9XpT_KGTs_sUf83Gv/s640/20170922_185246.jpg" width="640" /></a></div>
Perjantaina kävin taas naisporukalla syömässä, tällä kertaa opiskelukaverieni kanssa Arto Rastaan <a href="https://www.dining26.fi/" target="_blank">Dining 26:ssa</a>. Tästä illallisesta kannattaa jo jakaa kuvakin, nimittäin varsinkin nuo vasemmalla olevat libanonilaiset sieni-pinaattipiiraat olivat todella herkullisia. Oikealla oleva burrata-annoskin oli varsin maistuva. Lisäksi söin friteerattua vuohenjuustoa munakoisotahnalla, valkosipulilla glaseerattua porsaanniskaa ja jälkiruuaksi suklaafondantin. Edellisellä kerralla olimme täällä ystäväpariskunnan kanssa joskus kevättalvella ja silloin söimme lähes koko listan läpi neljään pekkaan. Nyt jokainen tilasi omat annoksensa erilaisten mieltymysten ja ruokarajoitteiden vuoksi, mutta hyvin tässäkin pääsi uusitun listan makuun. Possu oli annoksista se heikoin lenkki ja suklaafondantin paistoaika oli hivenen liian pitkä, koska leivonnainen oli lähes läpikypsä. Muuten ruuassa ei ollut moittimista, eli uskallan tätä kyllä suositella.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">23.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic_AQbQ9GGXSNyJw8-HaRoZ9HaWCptCU8xveybHn022vBZbredE1kTSLvtaV37yPgI2ludQ9QCG4ekb12capl5sKWi1vpW98FdRZXvWqbezOS6mtJdjC4bvxvfFgIO-P6XMFlLLKDk3e3z/s1600/20170923_142441.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="854" data-original-width="1600" height="340" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic_AQbQ9GGXSNyJw8-HaRoZ9HaWCptCU8xveybHn022vBZbredE1kTSLvtaV37yPgI2ludQ9QCG4ekb12capl5sKWi1vpW98FdRZXvWqbezOS6mtJdjC4bvxvfFgIO-P6XMFlLLKDk3e3z/s640/20170923_142441.jpg" width="640" /></a></div>
Lauantaina mies osallistui lukioporukkamme kanssa Ylöjärvellä järjestettyyn X-Runiin. Kävimme kannustamassa miehiä lähdössä ja ehdimme bongata heidät myös reitin varrelta suunnatessamme itse Pepperiin syömään. Toiset urheilevat ja toiset pitävät huolta tankkauksesta, hyvä tasapaino. Kuulemma meidän naisten pitäisi ensi vuonna koota oma joukkue kisaan, saa nähdä kuinka käy. Seitsemän kilometrin juoksu voisi ehkä olla mahdollisuuksien rajoissa, mutta ne matkalla olevat esteet vähän mietityttävät tällaista syntymäatleettia. No, ehkä tämä ajatus unohtuu tässä vuoden kuluessa (toivottavasti).<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>24.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMSV4zxDbefMnNcmL6yP-JoZcXBKiEMpMacQSnKOWMBvMAa3UDxXf1g6cEeWWANu584DMt6UHt-z2m2WNHdo0nE1DnhW2gKeyfXt-sv3rgIPklQC3ZwB27WEm5Ndq3Jie80bNzsTHVwtq3/s1600/IMG-20170924-WA0000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="935" data-original-width="1247" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMSV4zxDbefMnNcmL6yP-JoZcXBKiEMpMacQSnKOWMBvMAa3UDxXf1g6cEeWWANu584DMt6UHt-z2m2WNHdo0nE1DnhW2gKeyfXt-sv3rgIPklQC3ZwB27WEm5Ndq3Jie80bNzsTHVwtq3/s640/IMG-20170924-WA0000.jpg" width="640" /></a></div>
Sunnuntaina juhlistettiin vielä kertaalleen odotusta ja vauvan tuloa, tällä kertaa perheemme naisten ja lasten voimin. Paikalla oli neljä sukupolvea, vanhimman ja nuorimman juhlavieraan välisen ikäeron ollessa noin 85 vuotta. Herkuttelimme ja höpöttelimme kaikkea maan ja taivaan väliltä juttujen ollessa tasoltaan korkealuokkaisia ja poikkeuksellisen älykkäitä, kuten aina meidän perheessä. Toisin sanoen sai nauraa mahansa kipeäksi mitä tyhmemmille jutuille kihomadoista Tinder-treffeihin. Ihan parasta, kiitos vielä rakkaat.<br />
<div>
<br /></div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-40877128596124740502017-09-20T22:18:00.000+03:002017-09-20T22:19:14.019+03:00Viikkokatsaus nro 37<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"> 11.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBMRDonfYxzSqVDRAd5vjGOirCfVGfRF4IOdtq-J4RtzrXxcqYSKi6MN3WeXcb02zOTfc7lM3l3z-7ZUj60-UU-ZXv-unJsJ-lL91_iTUqSwDZY8ShU8Fe9-6PfgJ8zXc6qir6JIfr4tRC/s1600/20170911_171836.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1014" data-original-width="1600" height="404" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBMRDonfYxzSqVDRAd5vjGOirCfVGfRF4IOdtq-J4RtzrXxcqYSKi6MN3WeXcb02zOTfc7lM3l3z-7ZUj60-UU-ZXv-unJsJ-lL91_iTUqSwDZY8ShU8Fe9-6PfgJ8zXc6qir6JIfr4tRC/s640/20170911_171836.jpg" width="640" /></a></div>
Viikon alkajaisiksi menimme tytön kanssa sirkukseen. Luulin Sirkus Finlandian tämän kiertueen esitysten menneen meiltä ohi, mutta bongasin sattumalta aamulla mainoslehtisiä selaillessani, että heillä onkin vielä maanantaina kaksi näytöstä Kangasalalla. Suuntasimme siis sinne ja pääsimme ihmettelemään mm. taitavaa akrobatiaa, jalkajonglöörausta ja Brasiliasta asti tulleita surmanajajia. Aika vaikuttavaa, kun neljä moottoripyörää surrasi ristiin rastiin ympyrää tuossa pienessä pallossa. Sirkus Finlandialla oli kyllä muutenkin puitteet kunnossa ja liveorkesteri antoi esitykselle hienon säväyksen. Sirkuksessa on ihan omanlaistaan taikaa, onneksi tuli lähdettyä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>12.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaz5OB_MlxeGCDKd9PxHAWam8aGMnlwu4fv8gKehfotpBKhlcuaikaC98vIlZENETnuW6us3NKF51DffwEWh5H_QfWVVksFgqlEXhBLDcrITWgX03-VzDpAEE85TwGWXMG6YcTg0TRHndc/s1600/20170912_170524.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="963" data-original-width="1600" height="384" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaz5OB_MlxeGCDKd9PxHAWam8aGMnlwu4fv8gKehfotpBKhlcuaikaC98vIlZENETnuW6us3NKF51DffwEWh5H_QfWVVksFgqlEXhBLDcrITWgX03-VzDpAEE85TwGWXMG6YcTg0TRHndc/s640/20170912_170524.jpg" width="640" /></a></div>
Tiistaina vietimme kotipäivää emmekä lähteneet minnekään tytön sinnikkäästä ruinaamisesta huolimatta. Olen aiemminkin tainnut mainita, että hän on melkoinen kyläluuta ja aina pitäisi olla menossa jonnekin, tai edes kutsua vieraita meille. Edellispäivänäkin hän oli lounastreffeillä JA sirkuksessa oltuamme todella pettynyt, kun menimmekin sirkusesityksen jälkeen iltakuudelta vain kotiin, "höh, miksei voida mennä jonnekin kylään". Pelkkä kotona oleminen ja lepäily oli kuitenkin itselleni tarpeen, joten niin teimme. Sain tytön maaniteltua jopa päiväunille sillä ehdolla, että katsoisimme päikkärien jälkeen elokuvan. Niinpä nukuimme ensin kainalokkain päiväunet ja sitten siirryimme sohvalle katsomaan Vaianaa. Kuvaan tuli vähän vahingossa ikuistettua molemmat tyttöni ja tämä onkin yksi harvoja raskausajan kuvia joissa näkyy maha.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">13.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlJQfCu5NpNBlc4ZRJAWsxO7l6bIZAihPTAg_Vw3aK1MflIuz7i5xKMk96c2WQPyV2PgcNTlIRboCgx-_VUXqF57lD34r8IwvfTJLmu3N3HzCGh0KWEZ9ZxAx7zIkEmvx5nmgA0FLp8FhD/s1600/20170913_183820.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="982" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlJQfCu5NpNBlc4ZRJAWsxO7l6bIZAihPTAg_Vw3aK1MflIuz7i5xKMk96c2WQPyV2PgcNTlIRboCgx-_VUXqF57lD34r8IwvfTJLmu3N3HzCGh0KWEZ9ZxAx7zIkEmvx5nmgA0FLp8FhD/s640/20170913_183820.jpg" width="392" /></a></div>
Keskiviikkona tytöllä oli päiväkotipäivä. Töissä ollessani lapsi haettiin yleensä aina viimeisten joukossa juuri ennen viittä, mutta nyt hänet tulee hakea päiväkodin ohjeiden mukaisesti klo 16 mennessä. Aiemman haun myötä myös päiväkotipäivän jälkeiset rutiinit menevät näemmä uusiksi. Yleensä siis olemme olleet kotona parahiksi Pikku Kakkosen alkaessa ja lapsi on istunut television ääressä sillä välin kun ruoka valmistuu. Nyt olikin aikaa puuhata jotain muuta ennen päivällistä ja tyttö pyysi saada muovailla. Ihanan keskittyneesti ja pieteetillä hän palasteli kaikki muovailuvahat pieniksi palasiksi ja kasasi ne yhdeksi isoksi läjäksi, joka oli kuulemma auto. Itselläni ei kärsivällisyys riittänyt erottelemaan yhdeksi massaksi sekoittuneita värejä toisistaan, vaan survoin illalla köntin sellaisenaan takaisin purkkiin. Ilmeisesti muovailuvaha on tietyssä mielessä kertakäyttökamaa?<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>14.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbM3Eqpy-0OMfLxMHqZZGQcVw1dP1V90Ydv0DtGlYiaYV2AlRZfiF7YflXu-G5DQaTcxl_ouAfJ6os_FQ_IGwSuRq9yCGhZFZY5PI_-EhYipPBVNEWl9pq1gJ7pApH5XS6LLyHzRYzHHgk/s1600/20170914_225142.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbM3Eqpy-0OMfLxMHqZZGQcVw1dP1V90Ydv0DtGlYiaYV2AlRZfiF7YflXu-G5DQaTcxl_ouAfJ6os_FQ_IGwSuRq9yCGhZFZY5PI_-EhYipPBVNEWl9pq1gJ7pApH5XS6LLyHzRYzHHgk/s640/20170914_225142.jpg" width="360" /></a></div>
Torstaina lähdimme laivaristeilylle, vaikka mietinkin onko se tässä vaiheessa raskautta jo vähän riskaabelia. Päätin kuitenkin luottaa todennäköisyyksiin ja uskaltautua reissuun toivoen, ettei synnytys käynnisty ainakaan missään ihan keskellä avomerta. Otimme tytölle serkkulikan leikkiseuraksi, mikä oli oikein hyvä ratkaisu. Samaten myös ensimmäistä kertaa kokeilemamme perhehytti osoittautui oikein toimivaksi. Meillä oli siis kahden hytin yhdistelmä väliovella ja näin ollen reilusti enemmän tilaa sekä kaksi vessaa. Illalla oli kätevää laittaa lapset nukkumaan toiseen hyttiin ja katsella vielä itse vähän aikaa televisiota kaikessa rauhassa parisängyllä loikoillen. Väliovi oli toki koko yön auki, että ihan omissa oloissaan tytöt eivät olleet, vaikka he kovasti hehkuttivatkin <i>omaa</i> hyttiään. Viking Grace lähtee Turusta vasta iltayhdeksältä, joten torstaina emme kauheasti ehtineet touhuta, mutta pitihän sitä laivaan kuitenkin vähän tutustua. Ennen nukkumaanmenoa kävimme paitsi moikkaamassa Ville Viikinkiä ja hakemassa tax freesta tytölle nimpparilahjan (kyllä, unohdimme tänäkin vuonna lapsemme nimipäivät), myös kuuntelemassa vähän livemusaa yökerhossa. Tanssilattia oli käytännössä tyhjä, joten tyttö pääsi vetämään omaa showtaan parketilla oikein valokeilassa. Aika hauskoja liikkeitä olikin nähtävissä, kun neiti seurasi omaa varjoaan ja vääntelehti mitä mielenkiintoisempiin asentoihin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">15.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizDAipP3wx9-xvT8WpRrOiOLDeVphBkMULNKDsn1cgh9tLofPZo4QPGYk01GouFc4Qj2kG207bZeNvgiZZVy2LFEAa68YJS9U3Ojd0gEylUVHbJjSQnzpYnHrRI8INS4LgnLabAyxPElxb/s1600/20170915_130706.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="996" data-original-width="1600" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizDAipP3wx9-xvT8WpRrOiOLDeVphBkMULNKDsn1cgh9tLofPZo4QPGYk01GouFc4Qj2kG207bZeNvgiZZVy2LFEAa68YJS9U3Ojd0gEylUVHbJjSQnzpYnHrRI8INS4LgnLabAyxPElxb/s640/20170915_130706.jpg" width="640" /></a></div>
Perjantaipäivä vierähti merellä pitkälti laivan kahdessa leikkihuoneessa. Tytöt tylleissään viilettivät sellaista vauhtia, ettei heitä tahtonut saada kuvaan ollenkaan. Reissu tehtiin pitkälti lasten ehdoilla ja ihan kiitettävästi heille kyllä löytyikin puuhaa limbokisasta kasvomaalaukseen ja pallomerestä piirrettyihin. Itse nautin eniten rauhallisesta ja runsaasta erikoisaamiaisesta, mutta myös uudistunut buffet-pöytä tarjosi varsin hyviä makuelämyksiä, vaikka kalapuolen jouduinkin ohittamaan. Ostoksia teimme tax freessa maltillisesti, mutta kuitenkin sen verran, että saimme uuden risteilylahjakortin. Tytöt olisivat olleet valmiita lähtemään heti uudestaan laivalle maihin päästyämme, mutta ehkä tässä nyt menee hetki ennen seuraavaa reissua. Hassua ajatella, että seuraavalla kerralla meillä on yksi jäsen lisää matkaseurueessa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>16.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjCdQJUWtuV0k1U24ZsJ8z93-RZDanZoSNFudavveMHH7J24Y_2GmcVEnDNKN2WJJH7joWhpi-6-9sai6F-bOESrI-7xpcKTi9lK6SyMIR-q64hteLwdyO60ytY36wLXai4Y9LXfT5Iuu3/s1600/20170916_210608.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="922" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjCdQJUWtuV0k1U24ZsJ8z93-RZDanZoSNFudavveMHH7J24Y_2GmcVEnDNKN2WJJH7joWhpi-6-9sai6F-bOESrI-7xpcKTi9lK6SyMIR-q64hteLwdyO60ytY36wLXai4Y9LXfT5Iuu3/s640/20170916_210608.jpg" width="368" /></a></div>
Lauantaina lähdimme ystävien kutsumana mökkeilemään. Ilta sujui rennoissa merkeissä saunoen, syöden ja seurustellen. Meno oli hieman erilaista kuin mitä tällä mökillä on aiemmin nähty. Jokunen juhannus siellä on nimittäin porukalla vietetty varsin railakkaissa merkeissä. Nyt miehet kävivät lenkillä ennen saunaa, överit vedettiin omenapiirakalla ja kaikki kömpivät nukkumaan jo ennen puolta yötä. Aika aikaa kutakin, kivaa oli näinkin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>17.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimX4e-3aXTI4ANe8yXzEzthqhKgDhYw_UsH6iHq1ZV1ibTUatSGlHM2WjAqfOqv6v231s4q4nmYwIqD4QhDB1HqoqXvW_texsFFr2ojkg0rde1EiNsYH3di8ZGD2PDYrLFgvqZCvP40uyb/s1600/20170917_202023.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1044" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimX4e-3aXTI4ANe8yXzEzthqhKgDhYw_UsH6iHq1ZV1ibTUatSGlHM2WjAqfOqv6v231s4q4nmYwIqD4QhDB1HqoqXvW_texsFFr2ojkg0rde1EiNsYH3di8ZGD2PDYrLFgvqZCvP40uyb/s640/20170917_202023.jpg" width="416" /></a></div>
Sunnuntaina jatkoimme mökiltä matkaa anoppilaan, kun kerran olimme jo valmiiksi puolimatkassa. Päivä oli todella leppoisa ja siihen sisältyi mm. reilun kolmen tunnin päiväunet koko perheen voimin. Tai no mies ei jaksanut ihan niin kauaa nukkua, vaan lähti äitinsä kanssa metsään, mutta me vetelimme tytön kanssa sikeitä vielä hyvän tovin. Päätimme jäädä maalle yöksi, koska seuraavalle päivälle ei ollut suunniteltu suurempaa ohjelmaa. Illemmalla innostuin selailemaan anopin aloittamiin espanjan opintoihin liittyvää sanakirjaa ja muistelemaan espanjan alkeita. Seuraavassa hetkessä huomasin miettiväni, pitäisikö sitä itsekin alkaa taas opiskella jotain. Nyt on ilmeisesti kulunut riittävästi aikaa valmistumisesta, kun tällainen ajatus edes pälkähti päähäni.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-52867877230936808122017-09-13T22:57:00.003+03:002017-09-13T22:57:42.019+03:00Viikkokatsaus nro 36<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">4.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilqKuwpHqVy6UwuRn17VKtslaue4P7C6_Ub7M_nmkQZT9SCMc5yJMnjfrwa9LFZBO5W2O8Pbwy0q8knd9RfaA4jB6hZVuqKgOhcRoAPsaalK-G4Mz9heDFY6DQmYtitfWS-x4kE_PZGqk1/s1600/P9040003.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilqKuwpHqVy6UwuRn17VKtslaue4P7C6_Ub7M_nmkQZT9SCMc5yJMnjfrwa9LFZBO5W2O8Pbwy0q8knd9RfaA4jB6hZVuqKgOhcRoAPsaalK-G4Mz9heDFY6DQmYtitfWS-x4kE_PZGqk1/s640/P9040003.JPG" width="640" /></a></div>
Viikon aluksi pääsin pitkästä aikaa leivontahommiin. Leivontaharrastus on jäänyt vähän vähemmälle raskauden myötä, sillä joudun tarkkailemaan verensokereitani ja herkuttelu täytyy pitää minimissä. Seuraava päivä oli kuitenkin viimeinen työpäiväni, joten pitihän sitä jotain makeaa viedä kahvipöytään. Päädyin leipomaan jo aiemmin hyväksi havaittuja <a href="http://www.makeaa.fi/slutty-browniet/" target="_blank">Slutty Brownieita</a> sekä suklaacookieseja, joiden resepti täytyykin joskus naputella tänne, sen verran onnistuneita olivat. Ai että, odotan jo että vauva syntyy, niin pääsen taas leipomaan vähän useammin!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">5.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmZL1_0CJT2Asxugx7_LgvaXcPQPRiFbs9CcTK8Uehz-nQSK4QwCYtkBpi1R5_LjBWdRhSU5x0mLhedw2LUVxT3Y6cj3gZw2gWGTiZeCZxeXLbqFZEUzj8xtnR1e6_ZQxETFZDswOcV5fr/s1600/20170905_083850.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="943" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmZL1_0CJT2Asxugx7_LgvaXcPQPRiFbs9CcTK8Uehz-nQSK4QwCYtkBpi1R5_LjBWdRhSU5x0mLhedw2LUVxT3Y6cj3gZw2gWGTiZeCZxeXLbqFZEUzj8xtnR1e6_ZQxETFZDswOcV5fr/s640/20170905_083850.jpg" width="376" /></a></div>
Tiistaina oli aika sanoa hetkeksi aikaa heipat työpaikalle ja työporukalle. Minulle oli järjestetty vielä toiset läksiäiset, tällä kertaa oman osaston väen toimesta. Tarjolla oli herkullinen aamupala ja sain myös lahjapaketin, jossa oli söpöisiä vauvanvaatteita. Tällä kertaa en kyynelehtinyt, vaan pystyin hyvillä mielin nauttimaan yllätyksestä. Viimeisen päivän ohjelmassa oli lähinnä työhuoneen siivoamista, jota ei näin jälkiviisaana olisi ehkä kannattanut jättää ihan viime metreille. Kansioita ja paperipinoja olisi varmaan ollut huomattavasti helpompi kanniskella silloin, kun vatsa ei ollut vielä ihan näin valtava. Töiden loppuminen ei aiheuttanut mitään suurempaa tunnekuohua, vaan suljin työhuoneeni oven lopulta hyvinkin tyynenä ja hyvillä mielin. Ehkä tässä ehti tehdä jo jonkinlaisen henkisen irtioton kesäloman aikana, sillä loman jälkeiset reilut viisi viikkoa töissä oli enemmän ja vähemmän lähtölaskentaa. Toki työkavereita tulee ikävä ja varmasti jossain vaiheessa itse töitäkin, mutta nyt oli ihan helpottavaa päästä aloittamaan äitiysvapaa ja ottamaan vähän rauhallisemmin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">6.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhekU3A9BE0EuxDB8Whx-63liJyr2zY8wF05KAi6PatLytjfz_3KyJTNfylDqnTy90AydOeiCi_inaH0JkARxjRsHUC6RhuKkaFi2FsvXJJ40Z7jR7RRwr6OXu-qtCrWuZ4xysQaocMgVVv/s1600/20170906_122049.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="945" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhekU3A9BE0EuxDB8Whx-63liJyr2zY8wF05KAi6PatLytjfz_3KyJTNfylDqnTy90AydOeiCi_inaH0JkARxjRsHUC6RhuKkaFi2FsvXJJ40Z7jR7RRwr6OXu-qtCrWuZ4xysQaocMgVVv/s640/20170906_122049.jpg" width="378" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: left;">
Ensimmäiselle äitiysvapaapäivälle olimme sopineet lounaan kaupungille siskoni kanssa. Lounaspaikaksi valikoitui siskoni suosituksesta Piemonte ja oikein hyvää ruokaa siellä olikin. Ihanaa kun saa syödä lounaaksi muutakin kuin Amican keitoksia! Lapsen toiveesta kaupunkireissu tehtiin bussilla ja ruokailun jälkeen suuntasimme Pikku Kakkosen puistoon. Matkalla puistoon törmäsimme sattumoisin äitiini, joka lykki vaunuissa veljenpoikaani. Yhdistimme seurueet ja vietimmekin puistoilun jälkeen mukavan iltapäivän mummulassa. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">7.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK8HMGNl6r0ZS0I0fbS0P3EJXa-LQa6YVP-htq7Gi5eILi33Zp4kkIrLmNsKyKaVKqcLC7gqohFILYgrODtTJQFwYNZoHIKGgQrW6saXxRJTMEfY19L2OeDm9LBtFbk0Ci3vORiuL5vgGn/s1600/P9070026.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK8HMGNl6r0ZS0I0fbS0P3EJXa-LQa6YVP-htq7Gi5eILi33Zp4kkIrLmNsKyKaVKqcLC7gqohFILYgrODtTJQFwYNZoHIKGgQrW6saXxRJTMEfY19L2OeDm9LBtFbk0Ci3vORiuL5vgGn/s640/P9070026.jpg" width="480" /></a></div>
Arkiaamuissa tylsintä on ollut kiire ja jatkuva hoputtaminen. Väkisinkin siinä pinna kiristyy ja v-käyrä nousee, kun pitäisi jo olla menossa ja yksi vaan ei saa sukkaa jalkaan. Nyt yritänkin ottaa kaiken irti kiireettömistä aamuista ja siitä, että asiat saa tehdä kaikessa rauhassa. Lapsi saa heräillä omaan tahtiinsa, voimme köllötellä vielä hetken yhdessä saman peiton alla ja sitten siirtyä kaikessa rauhassa aamutoimiin. Torstaina tuli todellinen äitiyslomafiilis, kun kömmin aamulla peittoni kanssa sohvannurkkaan lukemaan kirjaa lapsen katsoessa Pikku Kakkosta. Ihan parasta! Tuo kuvassa näkyvä kirja oli muuten aikas koukuttava, ahmaisin sen ihan parissa päivässä. Tarinaan kuuluvaa yllättävää juonenkäännettä ei ole turhaan hehkutettu yhdeksi kaikkien aikojen nerokkaimmista - itselläkin meni hetki ihmetellessä, että mitä ihmettä tässä nyt oikein tapahtui. Jos pidät psykologisista jännäreistä, lue tämä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>8.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZAAGBNSfql1tY1Xg4cZlswo2QIK8zRlTWaa2WrWv07Xv1mPC8bu1C6-4NBP7EDgdvHvvJf38666Ttnfrd7EF6eFt2qMxxqXz1bTIQQovF0xXHAbL34x4qDSlzA7Rz9lXeZdeBwjCsCm1S/s1600/P9080039.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1065" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZAAGBNSfql1tY1Xg4cZlswo2QIK8zRlTWaa2WrWv07Xv1mPC8bu1C6-4NBP7EDgdvHvvJf38666Ttnfrd7EF6eFt2qMxxqXz1bTIQQovF0xXHAbL34x4qDSlzA7Rz9lXeZdeBwjCsCm1S/s640/P9080039.JPG" width="640" /></a></div>
Perjantaina alkoi uusi Vain elämää -kausi, jota piti tietenkin alkaa seuraamaan. Olimme valmistelleet tytön kanssa oikein kunnon katsomon dippiherkkuineen ja perjantaipizzoineen, sillä meidän piti olla ilta kahdestaan. Mies päätti kuitenkin tulla kotiin työriennoista ennakoitua aiemmin, joten hänkin pääsi mukaan iltamiimme. Ihan koko jaksoa mies ei tosin pystynyt katsomaan ja lapsikin viihtyi sohvalla lähinnä niiden herkkujen takia, mutta mitäs tuosta. Ensimmäinen jakso ei saanut irrotettua minusta perinteisiä Vain elämää -itkuja, johtuen ehkä siitä ettei Cheekin musiikki oikein iske. Seuraavassa jaksossa saakin varmaan kaivaa taas nessuja esiin, kun vuorossa on ylitsevuotavan tunteellinen Jartsa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">9.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEb4dr3b3IGm6G4eJdyAzvJDdowuvODk3ihcZmz9-zcqLMtSU0XU_Ga-4q-dub5ZDm1o_pUehKoqY8vjIO81-nHgO5aCMfllfNryshDGoZ-7Mhu3otHzYHXtDVAXU5ePviLZt0lF7xCFNb/s1600/20170909_173019.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="970" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEb4dr3b3IGm6G4eJdyAzvJDdowuvODk3ihcZmz9-zcqLMtSU0XU_Ga-4q-dub5ZDm1o_pUehKoqY8vjIO81-nHgO5aCMfllfNryshDGoZ-7Mhu3otHzYHXtDVAXU5ePviLZt0lF7xCFNb/s640/20170909_173019.jpg" width="388" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
Lauantaina lähdin työkaverien kanssa mökkeilemään. Tai no <i>työkaverit</i> kuulostaa ehkä vähän laimealta ilmaisulta, kun todellisuudessa olemme paljon tekemisissä työn ulkopuolellakin. Sama työpaikka on vain ollut se yhdistävä tekijä tämän ystäväporukan muodostumiselle. Mökkireissua vietettiin Suomi 100-teemalla (älkää kysykö miksi) ja tämä näkyi niin koristeluissa kuin tarjoiluissakin. Itse leivoin meille jälkiruaaksi isänmaallisen värityksen omaavan mustikkatäytekakun. Minut myös yllätettiin vauvalahjalla, joka oli eräänlainen selviytymispakkaus vauvatarvikkeineen, suklaineen ja Time Out-kortteineen. Olin erittäin otettu jo tuosta lahjasta, mutta viimeistään yhden seurueemme jäsenen yllätuksenä kirjoittama runo meidän porukasta räjäytti pankin. Siinä yllättyivät muut kuin minäkin, sillä kukaan muukaan ei osannut odottaa mitään vastaavaa. Ihana yllätys ja ihan mahtavia tyyppejä, onneksi saan kuulua tähän porukkaan.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"> 10.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0Xs2spCBYuadRwd5CdpgnaBs56AkdzdH_mA0eaC4m7VD2V5-D7ipQylZJ6jkfwvJxHBQAF-OXgl3ctR3VQaoHzp3EHduLTigiGl8hdFOno2OqIyVOHNhKDRojAZ2q2SDxk2U1XxdzrwkJ/s1600/20170910_232606.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="951" data-original-width="1600" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0Xs2spCBYuadRwd5CdpgnaBs56AkdzdH_mA0eaC4m7VD2V5-D7ipQylZJ6jkfwvJxHBQAF-OXgl3ctR3VQaoHzp3EHduLTigiGl8hdFOno2OqIyVOHNhKDRojAZ2q2SDxk2U1XxdzrwkJ/s640/20170910_232606.jpg" width="640" /></a></div>
Kotiuduttuani sunnuntaina mökiltä olin ihan tööt, sillä edellisyönä tuli valvottua aamuneljään. Siskoni sai kuitenkin houkuteltua lähtemään elokuviin iltanäytökseen ja päätin uhmata väsymystä, sillä leffassa tulee nykyään käytyä niin harvoin. Miami ei ollut ollenkaan saamiensa kehujen veroinen, mutta tulipahan tuettua kotimaista elokuvaa. Ensin tuntui, ettei tarina oikein lähde käyntiin, mutta sitten kun vihdoin alkoi tapahtua, mentiinkin niin lujaa ettei uskottavuudesta jäänyt jäljelle rippeitäkään. Krista Kososta olen aina pitänyt taitavana näyttelijänä, mutta hänkään ei onnistunut pelastamaan leffaa. Niin ja miten tämä päivän kuva liittyy Miamiin? Ei mitenkään, mutta Plevnan ulkopuolella oli tällainen hieno taideteos kiinnitettynä rakennuksen seinään, niin otin sitten siitä kuvan.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-65928480619859713742017-09-09T13:05:00.003+03:002017-09-09T13:05:22.017+03:00Viikkokatsaus nro 35<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>28.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD41eBbDkSbMrv7WfEELxOWvDj0vPXB2PE7O8sYJ1s6xWfpgVikLTNU1vwa8NyQb1tsxnn-fETogD2HqRZi4pAy1hu46QeleghN6itVvW4LIZC2_o_bNEWqpLjQi6Kko1q3PHru_MHIuP7/s1600/P8280036.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1079" data-original-width="1600" height="430" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD41eBbDkSbMrv7WfEELxOWvDj0vPXB2PE7O8sYJ1s6xWfpgVikLTNU1vwa8NyQb1tsxnn-fETogD2HqRZi4pAy1hu46QeleghN6itVvW4LIZC2_o_bNEWqpLjQi6Kko1q3PHru_MHIuP7/s640/P8280036.JPG" width="640" /></a></div>
Tiedättehän kun sanotaan, että totuus tulee lasten suusta? Ja että lapsi on kuin peili, joka heijastaa omaa toimintaasi? Nämä sanonnat tuli taas kerran havaittua paikkansa pitäviksi, kun tyttö nappasi puhelimeni, kiipesi sohvannurkkaan, alkoi skrollata näyttöä keskittyneesti etusormellaan ja kysyi hihitellen, että "äiti arvaa kuka mä oon?". Hmm, kukakohan...<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">29.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5hSrpaRJ6_uO0ChlKOx_E61Vk9oURKXxZvgZcktV4BgApTnhhMmK6qYauYhzrDl_SIcw0CFqB3du_MlVxhUbaeRUl0mcA4ciSjGqKddAICCavaU_7T8wBVU-23CXPR6GAfoMjrvghfSp8/s1600/20170829_221813.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="927" data-original-width="1600" height="370" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5hSrpaRJ6_uO0ChlKOx_E61Vk9oURKXxZvgZcktV4BgApTnhhMmK6qYauYhzrDl_SIcw0CFqB3du_MlVxhUbaeRUl0mcA4ciSjGqKddAICCavaU_7T8wBVU-23CXPR6GAfoMjrvghfSp8/s640/20170829_221813.jpg" width="640" /></a></div>
Myönnän sortuvani aina välillä tilaamaan jonkun lehden ihan vain sen takia, että kylkiäisenä tuleva tilaajalahja on muka niin tarpeellinen. Joku aika sitten haksahdin Tieteen Kuvalehteen tarjoukseen kuuluvan veitsisetin takia. Useinhan sitten käy niin, että tuota huippuedullista tarjousta ei muista keskeyttää ajoissa ja pian huomaakin makselevansa kovaa hintaa lehdestä, jota ei edes tule luettua. Tiistai-iltana mies kuitenkin innostui selailemaan yhtä numeroa ja löysi sieltä artikkelin "5 myyttiä raskaudesta", jossa pyrittiin tieteen keinoin todistamaan tai kumoamaan viisi raskauteen liittyvää väittämää. Nyt voin siis kaikkien unohduksieni, töppäilyjeni ja aivopierujeni kohdalla vedota huoletta siihen, että raskaus ihan tieteellisesti todistettunakin tyhmentää, koska raskaus kutistaa aivoja. Mihinkähän sitä sitten raskauden jälkeen vetoaisi?<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>30.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZN0TcDktaLGdpcjCwkn168eQbvkU_u1DsgazjcA4mTtnXjtLba6SZC4Ct2LYFnyJE510Aqv5kIBerQLldUjWtSx4IzHMKsEdftmj774Vx4HO6b_429cK7A-QqvAY8EY00xB-FKqNOrYOR/s1600/20170830_192727.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1004" data-original-width="1600" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZN0TcDktaLGdpcjCwkn168eQbvkU_u1DsgazjcA4mTtnXjtLba6SZC4Ct2LYFnyJE510Aqv5kIBerQLldUjWtSx4IzHMKsEdftmj774Vx4HO6b_429cK7A-QqvAY8EY00xB-FKqNOrYOR/s640/20170830_192727.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkona olimme siskoni luona illan lapsenvahtina. Näiden serkusten edesottamuksille sai taas nauraa maha kippurassa, sen verran oli menoa ja meininkiä. Prinsessaleikkinä alkanut touhu päättyi lopulta hulluun sekoiluun, jossa molemmat juoksivat alasti ympäri huushollia toisiaan jahdaten ja kiljuen. Jossain vaiheessa passitin nakupellet iltapalapöytään ja tämä alaston ateria sai tytöt visioimaan, kuinka he voisivat olla jatkossa aina ilman vaatteita. Erityisesti tämä tulisi kuulemma hämmentämään joulupukkia, jolta he saisivat jouluaattona yllätysmomentin turvin otettua kaikki lahjat. Pakko antaa likoille pisteet kekseliäisyydestä! Itse en tainnut kovin montaa hyvä vanhempi-pistettä saada siitä, että päästin lapset ilman vaatteita ruokapöytään. Ei kai se nyt aina ole niin justiinsa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">31.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiryfG_aRAFWpEgw6h6FrV8k5UhAJ6yIr4s8v6KwEtkqYPMNvyNp4WGb0Nok2SV9vm70oZ8YNoqkQf5thoG9D5q3vdYjp_nsi0QB5jlo0J6Yz2K5xfLLs9mGIAMaNv1sryWTQbKdGfwjtPM/s1600/P8310059.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1218" data-original-width="1600" height="486" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiryfG_aRAFWpEgw6h6FrV8k5UhAJ6yIr4s8v6KwEtkqYPMNvyNp4WGb0Nok2SV9vm70oZ8YNoqkQf5thoG9D5q3vdYjp_nsi0QB5jlo0J6Yz2K5xfLLs9mGIAMaNv1sryWTQbKdGfwjtPM/s640/P8310059.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kun ruuanlaitto ei syystä tai toisesta innosta, on yksi meidän perheen vakiopikaruuista mustamakkara. Sen saa heti valmiina pöytään ja se myös maistuu koko porukalle. Harvalla aterialla tulee juotua maitoa, mutta mustamakkara on yksi niistä sapuskoista, jonka kylkeen maitolasillinen yksinkertaisesti vain kuuluu. Ainoa kotitekoinen elementti tässä torstaisessa ateriassa oli puolukkasurvos, sekin tosin anopilta saatu. Pakastimesta löytyneessä purkissa oli muuten päällä tarra "Puolukka -14". Ehkä vähän ahkerampaa kiertoa pitäisi harrastaa näiden pakastetuotteiden kanssa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;"> 1.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVyfjVUh7Zj4Tuwpwn1J2k2vA2hpimNM5a92mzt9V2_fx7gdUOk3yQLxcdbIJdBC-R6_JvfVH6zVwUB4aNcrN7XOBh6H3T7s_ONjiT046246afmflfSLNrGFC-LymXrLHWyTTk0kb3f1HO/s1600/20170901_195533.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="964" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVyfjVUh7Zj4Tuwpwn1J2k2vA2hpimNM5a92mzt9V2_fx7gdUOk3yQLxcdbIJdBC-R6_JvfVH6zVwUB4aNcrN7XOBh6H3T7s_ONjiT046246afmflfSLNrGFC-LymXrLHWyTTk0kb3f1HO/s640/20170901_195533.jpg" width="384" /></a></div>
Perjantaina yhdenlainen ympyrä sulkeutui. Aloitimme taannoin äitiysvapaalta töihin palattuani perjantaipäivällisen perinteen, josta pidimme melko hyvin kiinni nämä kaksi vuotta käyden aina perjantaisin yhdessä ulkona syömässä. Ensimmäinen perjantaipäivällinen syyskuussa 2015 oli Cafe Pispalassa ja sinne suuntasimme myös nyt viimeisen kokonaisen työviikkoni päätteeksi. Tämä ei ollut ehkä ihan niin suunniteltua kuin voisi luulla, vaan enemmänkin hauska sattuma, mutta sovitaan että tässä oli jotain symboliikkaa taustalla. Olen tainnut aiemminkin mainita, kuinka Cafe Pispalan illallismenu on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Kolmen ruokalajin runsaan aterian saa reilulla 30 eurolla ja ruoka on ollut aina todella maukasta, ihanista jälkiruokaleivonnaisista puhumattakaan. Tämäkään ateria ei tehnyt poikkeusta, herkullista oli. Kannattaa käydä, suosittelen lämpimästi.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">2.9.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihSd27z4azfe1vWLDJVUrLlc49pPI4PKd9o0PG5YD8ZQ4HklmBRzJ3yP6HhUeI06f5j07-9s3JdKmSKZAfw-cqGVL12PeN4hGT6BEwrCZ_2zAFRRCVxI25VMaDm57nMBnciPrJHEdGAxqz/s1600/20170902_191752.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1226" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihSd27z4azfe1vWLDJVUrLlc49pPI4PKd9o0PG5YD8ZQ4HklmBRzJ3yP6HhUeI06f5j07-9s3JdKmSKZAfw-cqGVL12PeN4hGT6BEwrCZ_2zAFRRCVxI25VMaDm57nMBnciPrJHEdGAxqz/s640/20170902_191752.jpg" width="490" /></a></div>
Lauantaina olimme hääjuhlissa <a href="http://www.karllund.fi/" target="_blank">Karllundin Kivinavetassa</a>. Vähän jännitin, kuinka mahdun enää mahani kanssa mihinkään kolttuun, mutta onneksi fiftarimallisen mekon kellohelman alle peittyi isompikin vauvakumpu. Häätilaisuus oli siitä poikkeuksellinen, että myös vihkiminen oli juhlapaikalla, mikä oli hauskaa vaihtelua perinteiselle kirkkovihkimiselle. Se antoi myös mahdollisuuden soittaa häämarssina Disneyn Kaunotarta ja Hirviötä sekä aplodeerata kesken vihkitoimituksen hääparin tahdottua, vieläpä papin itsensä kehotuksesta. Juhlista oli monia kivoja kuvia mm. floristimorsiamen tekemistä hienoista kukka-asetelmista, suloisista kuppikakuista, hääbingosta, jossa mies oli saanut oman ruutunsa, Photoboothista jne. Päädyin kuitenkin tähän hieman huonolaatuiseen tilannekuvaan häätanssista, jossa hääpari ei suinkaan liidellyt tanssilattialla kahdestaan, vaan innokkaiden taustatanssijoiden kanssa. Sulhasen siskojen lapset eivät malttaneet pysyä pois tanssilattialta, vaan ottivat osaa (tähänkin) ohjelmanumeroon. Varsinkin tämä puolitoistavuotias pikkusankari kiltissään oli aika mainio näky. Itse pidän siitä, että lapset saavat olla osa juhlaa ja mukana nauttimassa siinä missä aikuisetkin. Näissä häissä tämä toteutui enemmän kuin hyvin. Melko vauhdikkaita battleja nähtiinkin loppuillasta, kun lapset intoutuivat haastamaan aikuisia tanssilattialla kaikenlaisiin kuvioihin. Lasten ilonpitoa seuratessani aloin ikävöidä omaa tyttöä kesken juhlien niin, että kävin tekemässä hänelle vielä illan päätteeksi karkkibuffetista oman tuliaispussukan. Hienot häät olivat, kiitos vielä M&J jos satutte tänne eksymään!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>3.9.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-Q_T9cEH9b1YvPb9FXoJlgzdCEcbTaKR7ChuhV9iwmEALxoFcQXRVhGWMUDNRI5oc6p86-KjctLOmgF8pQETARoZqwFi43ijuQH-wFuWtY7_tNLmJEqogvxNR1jnnnybZFWo2qNwGryjD/s1600/20170903_150713.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="863" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-Q_T9cEH9b1YvPb9FXoJlgzdCEcbTaKR7ChuhV9iwmEALxoFcQXRVhGWMUDNRI5oc6p86-KjctLOmgF8pQETARoZqwFi43ijuQH-wFuWtY7_tNLmJEqogvxNR1jnnnybZFWo2qNwGryjD/s640/20170903_150713.jpg" width="344" /></a></div>
Sunnuntaina osa edellispäivän hääjuhlijoista oli hieman korjaussarjan tarpeessa. Olisikohan häissä olleella viskibaarilla ollut jotain osuutta asiaan...? Suuntasimme siis porukalla Siipiveikkoihin täyttämään ehtyneitä rasva- ja suolavarastoja sekä kertaamaan edellisillan parhaita paloja. Selvästikin hyvät bileet, kun niistä riitti puitavaa vielä seuraavallekin päivälle.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-81144170182177289822017-09-03T22:52:00.002+03:002017-09-03T22:53:20.952+03:00Viikkokatsaus nro 34<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>21.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiopHCZ4FtCrQyHAQyWOaKRBeHoRCoQGdPQKEFEbiaD7Aga0L4RTS8OvjxXq0GPR2Zg-1AFbVnMV1s047_gQ910mara9B9fSapWbu-Miml0Gmrv7j3nDx25jdwo4zHKzYx8UKjZomjXJu2W/s1600/P8210082.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1369" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiopHCZ4FtCrQyHAQyWOaKRBeHoRCoQGdPQKEFEbiaD7Aga0L4RTS8OvjxXq0GPR2Zg-1AFbVnMV1s047_gQ910mara9B9fSapWbu-Miml0Gmrv7j3nDx25jdwo4zHKzYx8UKjZomjXJu2W/s640/P8210082.jpg" width="546" /></a></div>
Viikko alkoi täydellisellä yllätyksellä, sillä minulle oli järjestetty töissä läksiäiset erään feikkipalaverin varjolla. En ollut todellakaan osannut odottaa mitään tällaista, sillä yllätyksen taustalla oli organisaatio johon en virallisesti kuulu, mutta joiden kanssa olen toki tehnyt tiiviisti töitä viimeiset kaksi vuotta. Tunnettuna itkupillinä liikutuin kovasti tästä kauniista eleestä, joten pidin sitten pienen puheen ääni väristen ja silmiä räpytellen. Vähän noloa, mutta minkäs teet. Sain lahjaksi kukkia, nallen sekä lahjakortin hoitolaan, jossa tehdään mm. äitiysajan hierontaa. Tarjolla ollut voileipäkakkukin oli koristeltu tutilla, kaikkea oli siis mietitty. Olin (ja olen edelleen) ihan otettu saamastani huomiosta, tämä lämmitti mieltä kovasti.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">22.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4jy-INiea96CozgnyHeJannr5gqasRd1fI7iSBVLHSJ7k6xMntE9mwCcWElwMEqxJ-VVNXboU6dYy82LZwCbxVXxgVIkpGXjfZ4khD6n1WX-HkBQlWXr3ed9WaEBQAXp7ZRwjw8oXlLZw/s1600/P8230004.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1214" data-original-width="1600" height="484" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4jy-INiea96CozgnyHeJannr5gqasRd1fI7iSBVLHSJ7k6xMntE9mwCcWElwMEqxJ-VVNXboU6dYy82LZwCbxVXxgVIkpGXjfZ4khD6n1WX-HkBQlWXr3ed9WaEBQAXp7ZRwjw8oXlLZw/s640/P8230004.JPG" width="640" /></a></div>
Alkuraskaudesta vaivannut väsymys tuntuu osittain palanneen ja olenkin monena iltana nukahtanut sohvalle sellaiseen aikaan, jolloin ei todellakaan kannattaisi nukkua, mikäli haluaa hyvät yöunet. Kun nukkuu iltaseitsemästä yhdeksään, löytää itsensä vielä puolenyön jälkeen pirteänä miettimästä, että pitäisikö sitä laittaa vaikka tiskit. Onneksi sentään tajusin, ettei muu perhe ehkä arvosta keskellä yötä saamaani tarmonpuuskaa ja jätin kotiaskareet sikseen.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">23.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfiN774zYhDmKqqzmf4lr_zUROiOw5HKJJpc8kckJxg2ZMT3hrb_k77UhxHle9pOFPU1SUF2E72E2WVf4PjPpoLGIXnFlWIjvMlLz0Z_5mWeNYeRZ3tFGWt53UYX0itS1iLsQYTUjVBoUV/s1600/P8230016.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfiN774zYhDmKqqzmf4lr_zUROiOw5HKJJpc8kckJxg2ZMT3hrb_k77UhxHle9pOFPU1SUF2E72E2WVf4PjPpoLGIXnFlWIjvMlLz0Z_5mWeNYeRZ3tFGWt53UYX0itS1iLsQYTUjVBoUV/s640/P8230016.jpg" width="480" /></a></div>
Keskiviikkona meillä oli varattuna perhekuvaus miljöössä. Olimme ottaneet kuvaajan suosituksesta myöhäisen kuvausajan elokuisen ilta-auringon ja sen luoman kauniin luonnonvalon toivossa. No, taivashan oli aivan pilvessä koko päivän. Kovasti toivoimme pilvipeitteen rakoilevan illalla edes vähän, mutta ei, auringosta ei näkynyt pilkahdustakaan. Vaatteiksi kuvaukseen olin valinnut tytölle ja itselleni hihattomat mekot, joten ei myöskään olisi haitannut, jos lämpötila olisi ollut vähän korkeampi kuin +13 astetta... Mutta minkäs teet, säähän ei voi vaikuttaa ja miljöökuvauksessa on aina oma riskinsä. Mielenkiintoista nähdä onko kuviin saatu loihdittua yhtään valoa, vai ovatko perhepotrettimme yhtä harmaita kuin vallinnut säätila. Pitää vain luottaa siihen, että lettipäämme valaisi hymyllään kuvan kuin kuvan.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>24.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDGtMWxYgetc3qL7iLlLS-C19NDwBcO9f64L14kZV3Figwz62iU-IzqYCt18RFI_0E7R3Dlv5JQbQ6ljV3Z5L-caZgXxBMDT7CnGBF8HzRVebDe67tbtm9ZxZPSEn_DkBkBd6qgc6GXQre/s1600/P8240033.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDGtMWxYgetc3qL7iLlLS-C19NDwBcO9f64L14kZV3Figwz62iU-IzqYCt18RFI_0E7R3Dlv5JQbQ6ljV3Z5L-caZgXxBMDT7CnGBF8HzRVebDe67tbtm9ZxZPSEn_DkBkBd6qgc6GXQre/s640/P8240033.jpg" width="480" /></a></div>
Keskiviikon iltapesun päätteeksi piti palata vielä kameran kanssa kylpyhuoneeseen, sen verran huvitti tämä näky. Lapsen jonoon järjestämät lelut näyttivät siltä kuin olisivat odottaneet pääsyä Nooan arkkiin. Tunnistan tytön tavassa leikkiä jotain samaa mitä itsessänikin on ollut pienestä pitäen, nimittäin luontaisen taipumuksen symmetriaan ja järjestykseen. Mielestäni lapsi myös siivoaa kolmivuotiaaksi harvinaisen pieteetillä, siis silloin kun sille päälle sattuu. Kerran hän mm. petasi itsenäisesti oman sänkynsäkin laittaessaan huonettaan kuntoon. Kieltämättä vähän hämmästyin, en ollut edes tajunnut että hänen ikäiseltään voisi sellaista odottaa. Jotta nyt ei liian hyvältä kuulostaisi, niin ei hän sentään ole ryhtynyt säännöllisesti sijaamaan vuodettaan aamuisin. Se olisikin aika ihme, sillä emme me vanhemmatkaan totuuden nimissä tee niin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">25.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbf34cXcMPMFefrUE-GFQhuhTKj9B7JZ0XS_eH77C5bXHdkiZbXFkfUjao5lO-aQ4kwSyGUXSqmLWFZXOwsXDIuabZGEtd9xBmSqc2_9AjtT4Qs4ofmUNgmgW_rcXA8DAibNwQfi1fWY7V/s1600/20170825_182653-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="933" data-original-width="1600" height="372" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbf34cXcMPMFefrUE-GFQhuhTKj9B7JZ0XS_eH77C5bXHdkiZbXFkfUjao5lO-aQ4kwSyGUXSqmLWFZXOwsXDIuabZGEtd9xBmSqc2_9AjtT4Qs4ofmUNgmgW_rcXA8DAibNwQfi1fWY7V/s640/20170825_182653-2.jpg" width="640" /></a></div>
Viikonloppu alkoi yhdellä varmalla syksyn merkillä eli vaatekutsuilla. Me&i-vaatteet eivät kuulu ihan ykkössuosikkeihini, mutta ainahan sitä kuitenkin jotain tulee hankittua kun kutsuille osallistuu. Tällä kertaa tilasin vain tytölle, koska oma pukeutuminen tulee olemaan vielä pitkän aikaa rajoittunutta enkä sen takia viitsi tällä hetkellä sijoittaa uusiin vaatteisiin. Viihdyimme kutsuilla hyvän seuran ja maistuvien tarjottavien vuoksi iltakymmeneen asti ollen jälleen kerran viimeiset vieraat. Näillä kutsuilla viihtyivät muuten myös miehet, sillä vaatteiden hypistelyn sijaan he kävivät lenkillä, saunoivat ja istuivat takapihan terassilla juomassa olutta. Mies totesikin kotimatkalla, että hän voi kyllä uudelleenkin lähteä vaatekutsuille, jos ne ovat aina tällaisia.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>26.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsXQ4sr0LrPJ3bPhlXzwhLViOR6eoKH1efZJdT0RY1MeXSbfgIiSmfunNTkdZzcfUAO3mcnPLe-xMu1YTKphkas24aaubH5FkIANriA28wEQZ-y2s9GXqzvZ0US5eQ7pto6NHfMIBorVb9/s1600/20170826_140636.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="986" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsXQ4sr0LrPJ3bPhlXzwhLViOR6eoKH1efZJdT0RY1MeXSbfgIiSmfunNTkdZzcfUAO3mcnPLe-xMu1YTKphkas24aaubH5FkIANriA28wEQZ-y2s9GXqzvZ0US5eQ7pto6NHfMIBorVb9/s640/20170826_140636.jpg" width="394" /></a></div>
Lauantaina mies lähti jo aamuvarhain omille menoilleen. Koitin keksiä meille tytön kanssa päiväksi jotain tekemistä ja sopivasti siskoni laittoi viestiä, että heidän neitinsä olisi seuraa vailla. Kävimme siis nappaamassa serkkulikan kyytiin ja suuntasimme HopLopiin, jonne tytöt toivoivat pääsevänsä. Itse en enää sattuneesta syystä päässyt kiipeilemään tai pomppimaan, mutta tytöt jaksoivat leikkiä peräti kuusi tuntia siihen asti kunnes paikka meni kiinni ja oli pakko lähteä. Mieskin liittyi loppuvaiheessa hetkeksi seuraamme sillä seurauksella, että hän sai lievän aivotärähdyksen. Kiipeilytelineitä ei ole ihan mitoitettu aikuiselle miehelle, kumma kyllä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>27.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKq24v1XJl-rFBZTNOEjq4l3jl6qb97cmO9fxHGyoLc2HjrS2XjJNz0VwMred7ic5IRVGTD1848yoqKUhVzdXfMv_h_V4eaS3P2ZLklolQb87V5IYBNx5oaq4vf2fu1jgPmn1_OA-tLF4V/s1600/20170827_110719.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKq24v1XJl-rFBZTNOEjq4l3jl6qb97cmO9fxHGyoLc2HjrS2XjJNz0VwMred7ic5IRVGTD1848yoqKUhVzdXfMv_h_V4eaS3P2ZLklolQb87V5IYBNx5oaq4vf2fu1jgPmn1_OA-tLF4V/s640/20170827_110719.jpg" width="640" /></a></div>
Sunnuntaina kävimme ystäväporukalla brunssilla Cafe Pispalassa. Olemme yrittäneet luoda tästä brunssihommasta ihan säännöllistä tapaa, mutta kummasti edellisestä kerrasta ehti vierähtää taas liian monta kuukautta. Nykyään tuntuu, että jos haluaa tavata ystäviä, pitää kalentereita alkaa synkronoida jo viikkoja, ellei jopa kuukausia aiemmin. Silti koen, että näissä ruuhkavuosissa on tärkeää pitää ystävistä kiinni ja järjestää aikaa vaikka väkisin, ihan jo oman mielenterveyden takia. Cafe Pispalan brunssi ei taaskaan pettänyt, varsinkin kun söin saman annoksen kuin aina aiemminkin. Mitä sitä nyt hyväksi havaittua vaihtamaan. Pitääpä muuten alkaa pian katsella päivää seuraavalle Hot Mamas-brunssille, jospa saisimme sen vielä järjestettyä ennen kuin vauva syntyy.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-67924154966955900992017-08-27T23:24:00.005+03:002017-08-27T23:25:41.798+03:00Viikkokatsaus nro 33<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>14.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq4V92P8UoaAc66T_sfKBak6py1-CcC10QiLD3n-Lmj3xmCqzCGNZ0At7HQ-sOEjHpxOGXKofkmZzlgvv9BTQcWYcJXBPWc_dMsAfpMS2ZkYCmOe1CQ3OnES1fqPIApvS9-Bnaf2mt3iM9/s1600/20170814_183655.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1052" data-original-width="1600" height="420" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq4V92P8UoaAc66T_sfKBak6py1-CcC10QiLD3n-Lmj3xmCqzCGNZ0At7HQ-sOEjHpxOGXKofkmZzlgvv9BTQcWYcJXBPWc_dMsAfpMS2ZkYCmOe1CQ3OnES1fqPIApvS9-Bnaf2mt3iM9/s640/20170814_183655.jpg" width="640" /></a></div>
Viikko alkoi vattupuskissa. Lapsuudenkotini takapihalla kasvaa runsaasti vadelmaa, joita ei siinä taloudessa hyödynnetä. Kävimme sitten noukkimassa muutaman rasian omaan pakkaseen, etteivät kaikki marjat mene haaskuun. Pikkuveljeni oli myös poimimisapuna mustamakkarapalkalla, kun taas tytär keskittyi lähinnä demonstroimaan, miten marjoille tarkoitetuista astioista saa hienoja päähineitä. No, kyllä hänkin sitten innostui sen verran keräämään vadelmia, että sai iltapuuronsa päälle itse noukitut marjat. Ilmeisesti tarvittiin vain oikeanlainen motivaattori, joka tällä kertaa oli lausahdus "saat syödä itse kaikki ne marjat mitkä keräät". Johan alkoi tapahtua!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>15.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUsr_LjXQIP-wAIpLMEiOk22rtr4FJQzc_DaA6SLYR70xVfGiwr3FHocrdmbrUX_ixhtKD6b6sjapIDO5TZL-EHISCWB1IQ4zQ6e57VdwYImjx_T6jrjgiREvyRs3YmoqK1YrlULCE1DVh/s1600/20170815_203210.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUsr_LjXQIP-wAIpLMEiOk22rtr4FJQzc_DaA6SLYR70xVfGiwr3FHocrdmbrUX_ixhtKD6b6sjapIDO5TZL-EHISCWB1IQ4zQ6e57VdwYImjx_T6jrjgiREvyRs3YmoqK1YrlULCE1DVh/s640/20170815_203210.jpg" width="360" /></a></div>
Tiistaina tein viimeisen työreissun ennen äitiysvapaata. Keskiviikkona oli kokous Helsingissä, mutta menin paikalle jo edeltävänä iltana välttääkseni aamuviiden heräämisen. Asiaan ei toki yhtään vaikuttanut se, että kokous pidettiin <a href="https://www.hotelhaven.fi/" target="_blank">Hotel Havenissa</a> ja pääsin siis majoittumaan viiden tähden hotelliin. Matkaani hieman hankaloitti juuri kyseiselle päivälle sattunut VR:n veturinkuljettajien lakko, mutta pääsi sinne Helsinkiin bussillakin lopulta ihan kätevästi. Kävelymatka matkatavaroiden kanssa Kampista Etelärantaan meinasi olla turhan raskas, mutta pääsin kuitenkin parin levähdyksen taktiikalla perille. Loppuillan sain sitten lepuutella vatsaani melkoisen muhkeassa sängyssä katsellen mitäpä muuta kuin Allsång På Skansenin tämän kesän viimeistä jaksoa.<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>16.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhha3atRUUu3yz3GCZDrEmBzXzU1qgj7-CSC6WshkFcrX8n4pi6sensmlOMaUjzB4U0I59nWFf-0k1Ozb6TSVFomSA5AqtE3nS4P04DO3QObOXkkw_umNa9Wo6rNrPlHqE1JVEDO4kq7uW4/s1600/P8160060.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhha3atRUUu3yz3GCZDrEmBzXzU1qgj7-CSC6WshkFcrX8n4pi6sensmlOMaUjzB4U0I59nWFf-0k1Ozb6TSVFomSA5AqtE3nS4P04DO3QObOXkkw_umNa9Wo6rNrPlHqE1JVEDO4kq7uW4/s640/P8160060.JPG" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Muistatteko Frendeistä sen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=on2_ooaUc4Q" target="_blank">jakson</a>, jossa Chandler järjestää Monicalle romanttisen viikonlopun Vermontissa, mutta saakin matkaseurakseen Rossin Monican ollessa kiinni töissään? Hotellihuone tulee yllättäen melko kalliiksi alkuperäisen varauksen puuttuessa. Huoneen hintaa kuolettaakseen Ross neuvoo Chandlerille, mitä kaikkea hotellista voi viedä mukanaan ilman, että se on <i>varsinaisesti</i> varastamista. No, taisin sortua vähän samaan bongatessani aamulla hotellihuoneen kylpyammeen reunalta tämän kylpylelun, joka tuntui olevan totaalisen väärässä paikassa kaikkien luksustuotteiden keskellä. Pakkohan se oli pelastaa matkaan ja tuoda meille kotiin muiden kaltaistensa joukkoon. Tyttö oli todella ilahtunut tuliaisestaan ja vei sen heti muiden kylpylelujen joukkoon odottamaan seuraavaa pesuhetkeä. En tiedä menikö tuo nyt ihan Rossin oppien mukaisesti, mutta puolustaudun sillä, etten voinut käyttää mitään hotellin pesuaineista, koska ne olivat niin vahvasti mieshajustettuja. </div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>17.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvCCmcVCnZztB8Im-G_zCICrgC9DMeSik_Xz7YL5k4jGJUeQCxM-EzdZ7aBsG5hJsNz5JJCz0xMxXsCPqefcmAOTm9Nejo7ZNw3bjJNElQX4q9g1M5Nra_RqGnHVd11Io1C0ilFKlcAGiE/s1600/20170817_172608.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="995" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvCCmcVCnZztB8Im-G_zCICrgC9DMeSik_Xz7YL5k4jGJUeQCxM-EzdZ7aBsG5hJsNz5JJCz0xMxXsCPqefcmAOTm9Nejo7ZNw3bjJNElQX4q9g1M5Nra_RqGnHVd11Io1C0ilFKlcAGiE/s640/20170817_172608.jpg" width="398" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Torstaina oli jännittävä päivä, kun tyttö aloitti ensimmäisen harrastuksensa. Toki kävimme vauva-aikana muskarissa ja jossain vauvatanssissakin, mutta nuo vauvojen harrastuksethan ovat lähinnä viriketoimintaa äideille. Harkitsimme jo viime keväänä jonkun harrastuksen aloittamista, mutta totesin silloin, ettei kolmevuotias tarvitse päiväkotipäivien päälle mitään erillistä ohjelmaa. Lisäksi harrastusten sitovuus on itselleni vähän ahdistavaa ja yritän välttää kalenteriin laitettavia toistuvia menoja viimeiseen asti. Nyt kun tytön päiväkotipäivät vähenevät syyskuusta alkaen, ajattelin yhden harrastuksenkin mahtuvan ihan hyvin viikko-ohjelmaan. Päädyimme lasten tanssiin, koska jumppapäivät ovat olleet tytölle erityisen mieluisia päiväkodissa. Puolen tunnin tanssituokion ajaksi salin ovet suljettiin ja me vanhemmat jäimme oven taakse ihmettelemään, että sinnekö se pieni nyt meni ihan yksin harrastamaan. Tyttö tuntui onneksi tykkäävän, ainakin siitä päätellen että hän olisi oman tunnin päätyttyä mennyt uudelleen saliin perään alkaneen isompien ryhmän mukana. Ehkä tämä on siis ihan hyvä juttu, vaikka toisaalta vähän hirvittääkin, että tästäkö se harrastusrumba nyt alkaa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>18.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHxvqUf3tcJjY2EiqafZTiMbqkURIqbJ3OZoA6kwLt1D7Ke7Q2HjewaYd_QoG_ykNPgXcFNg4JHQMOL_DcPrEV7IU6Cd21WmHgqpCQzj8vBXsT9G0YU_2hgVjoVBNmo85v2bzBTA6DBPb7/s1600/20170818_172424.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHxvqUf3tcJjY2EiqafZTiMbqkURIqbJ3OZoA6kwLt1D7Ke7Q2HjewaYd_QoG_ykNPgXcFNg4JHQMOL_DcPrEV7IU6Cd21WmHgqpCQzj8vBXsT9G0YU_2hgVjoVBNmo85v2bzBTA6DBPb7/s640/20170818_172424.jpg" width="360" /></a></div>
Perjantaina vietimme miehen kanssa 10-vuotishääpäiväämme. Sen kunniaksi lähdimme viikonloppureissuun Porvooseen, koska ulkomaanmatka ei enää tässä vaiheessa raskautta houkutellut. Yövyimme ensimmäisen yön <a href="http://www.haikko.fi/" target="_blank">Haikon Kartanossa</a>, jossa on kieltämättä aika hienot puitteet tällaisen merkkipäivän viettoon. Mies oli vielä erikseen tilannut huoneeseen ruusuja ja kuohuvaa, jotta romanttinen tunnelma oli varmistettu. Hotelliin saavuttuamme kävimme ensin yhdessä intialaisessa päähieronnassa ja sen jälkeen suuntasimme Porvoon keskustaan <a href="http://meatdistrict.fi/" target="_blank">Meat Districtiin</a>, jossa nautimme peräti kahdeksan ruokalajin illallisen. Takaisin hotellille palattuamme katselimme vielä kymmenen vuoden takaisia videotaltiointeja juhlapäivästämme. Miten nopeasti aika meneekään, vastahan me menimme naimisiin?! Miehelle hääpäivän kohokohta taisi kuitenkin olla se, kun hän sai Haikosta koeajoon tuliterän BMW:n, jolla pääsi kaasuttelemaan illallisreissullamme. Jokaiselle jotakin, heh.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>19.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0RdIZNCJAQkXE3khAHhNUaigCAArb6ynxAxGKxXtfd_2EqMdYCXVqRaF3D6Ohnx1y9mZ7RDuSEJ2mbLHsLCgSDG7pS-fO4QLj_0-ylXa0GkyvznThx4aSlU6p0IGuzLKL8LS5VjXQGs7A/s1600/20170819_121400.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0RdIZNCJAQkXE3khAHhNUaigCAArb6ynxAxGKxXtfd_2EqMdYCXVqRaF3D6Ohnx1y9mZ7RDuSEJ2mbLHsLCgSDG7pS-fO4QLj_0-ylXa0GkyvznThx4aSlU6p0IGuzLKL8LS5VjXQGs7A/s640/20170819_121400.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Lauantaipäivä vietettiin vielä Haikossa ennen kuin jouduimme vaihtamaan majapaikkaa. Note to self: varaukset tällaisia tilaisuuksia varten kannattaisi ehkä tehdä aiemmin kuin samalla viikolla... Kartanoaamiaisen jälkeen suuntasimme Haikon Spa-osastolle, jossa miehelle oli varattu extreme-elämys <a href="http://www.haikko.fi/kylpyla/huippukylma-120-astetta" target="_blank">Huippukylmässä</a>, kun taas itse menin hemmoteltavaksi puolentoista tunnin vartalo- ja kasvohierontaan. Sen jälkeen saunoimme ja uimme kylpylän puolella vielä useamman tunnin, kunnes oli aika lähteä syömään <a href="http://zum.fi/" target="_blank">Zum Beispieliin</a>. Ravintola oli hieman eri tyyppinen mitä olin olettanut, sillä siellä ei esim. ollut pöytiin tarjoilua ja keittiökin meni kiinni jo seitsemältä. Ruoka oli kuitenkin todella hyvää ja ehdinkin jo Instagramin puolella hehkuttaa, kuinka ravintolassa oli ehkä paras leipäpöytä ikinä. Oikeastaan pelkällä leivällä olisi saanut vatsansa täyteen, niin herkullisia kaikki paikan päällä leivotut leivät olivat. Illalla ajelimme 15 km:n päähän Pornaisten Laukkoskelle, josta olimme varanneet huoneen vasta-avatusta majatalosta. <a href="https://www.booking.com/hotel/fi/fore-village.fi.html" target="_blank">Fore Village</a> oli vielä hieman keskeneräinen, erityisesti meidän huoneemme, mutta paikasta tulee varmasti hieno kunhan remontti saadaan valmiiksi. Mitä pahaa voi oikeastaan sanoa paikasta, jossa tarjoillaan iltapalaksi mannapuuroa kynttilänvalossa?<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>20.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwPDlqt3aY9AseG754C0e02SUY08qw3SOYQ3_RKM7RJA8LdQXwA2YXcLpu_-4ahfW76tMJIoaz7JcElIqj3_W9GbGkPTdRA6NkylesWnDZJ8pFbaOI8fN9hjPaIv6TulbLToWUUBE0Qdy_/s1600/20170820_141025.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwPDlqt3aY9AseG754C0e02SUY08qw3SOYQ3_RKM7RJA8LdQXwA2YXcLpu_-4ahfW76tMJIoaz7JcElIqj3_W9GbGkPTdRA6NkylesWnDZJ8pFbaOI8fN9hjPaIv6TulbLToWUUBE0Qdy_/s640/20170820_141025.jpg" width="360" /></a></div>
Pakkohan tälle viikolle on yksi ruokakuvakin saada, niin hallitseva elementti tuo syöminen meidän Porvoon viikonlopussa oli. Tai no ruokakuva ja ruokakuva, mutta kuitenkin. Porvoossa oli sattumoisin samaan aikaan käynnissä <a href="http://www.uusimaa.fi/artikkeli/540382-smaku-annokset-ovat-nyt-tassa-luvassa-elamyksia" target="_blank">Smaku</a>-niminen ruokatapahtuma, johon osallistui 16 eri ravintolaa tarjoamalla viiden euron hintaan maisteluannoksia oman listansa parhaimmista taidonnäytteistä. Sunnuntain lounaan hoidimmekin <i>smakuilemalla, </i>eli kiersimme muutaman tapahtumassa mukana olevan ravintolan ja maistelimme mm. friteerattuja etanoita, karitsaa ja tietysti tätä Porvoon Vanhan Jäätelötehtaan ruskistetun voin makuista jäätelöä, joka jäi pysyvästi mieleeni Taste of Helsinki-tapahtumasta. Niin kova hinku oli saada kyseistä herkkua, että jäimme varta vasten tunniksi odottamaan, että jäätelöä saatiin tuotua lisää sen loputtua jo aamupäivän aikana kesken. Porvoossa on kyllä käsittämättömän laaja ja laadukas ravintolatarjonta kaupungin asukaslukuun nähden - ihan täydellinen paikka tällaiselle rentoutumiseen ja herkutteluun keskittyvälle viikonloppulomalle! Ihana Porvoo ja ihana viikonloppu, pakko laittaa tähän lopuksi oikein sydän sen kunniaksi: <3Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-74283287364042299742017-08-26T09:51:00.001+03:002017-08-26T09:51:40.706+03:00Viikkokatsaus nro 32<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">7.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4NsBeoVsO0qc1pp3q7m5dGler_O0ePuRDlI-7u6vd5rjSr0Zksi6WMDAMxBTgo_1SYP1Held-jwgEZfQrk6Y49JScaqAagkadnsyTHEuOsKA7Z5jBjU7O4HxZmedCjFYQIR120MB220wh/s1600/P8070039.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4NsBeoVsO0qc1pp3q7m5dGler_O0ePuRDlI-7u6vd5rjSr0Zksi6WMDAMxBTgo_1SYP1Held-jwgEZfQrk6Y49JScaqAagkadnsyTHEuOsKA7Z5jBjU7O4HxZmedCjFYQIR120MB220wh/s640/P8070039.JPG" width="640" /></a></div>
Tähän viikon alkuun olisi sopinut kuva esimerkiksi uusista kuravaatteista, sisätossuista tai päikkyrepusta, kun kerran päiväkoti alkoi. Sellaista kuvaa ei kuitenkaan ollut saatavilla, koska emme tietenkään saaneet loman aikana päivitettyä kumisaappaita paria kokoa isompaan tai edes pestyä niitä kuravaatteita, jotka oli loman alkaessa sullottu mihin lie muovipussiin kaapin perälle. Jonkinlaisen vaihtovaatepinon sain kuitenkin haalittua kasaan aamulla ennen kuin vein innokkaan pienen päivähoitoon. Tyttö kyseli kovasti, että onko nyt syksy kun kesäloma loppui, mutta en oikein tiennyt mitä vastata. Elokuu on kuitenkin vielä kesäkuukausi, mutta kyllähän koulujen ja päiväkotien alkaminen aina tuntuu hieman syksyltä. Eivätkös nuo omenatkin ole vähän niin kuin syksyn juttu? Nyt näyttäisi siltä, että saamme syödä ensimmäistä kertaa tässä asuessamme edes pari omenaa omasta puusta, jos nyt muumiotauti ei pilaa kaikkia ennen aikojaan.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>8.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5YW21hI6FU4ZqBuQT_gSQQz88Ewt6Ci7Cl2CWF-NoFLxVFcLf3wAVIxVjF2NeD9M542izazjZ9MxI5SwK4-pw1cW2wiO11Qa_p29i9e0nIFmjKYSYCR5_pyQEbkY_5i2_rYmho0EW9Go0/s1600/20170808_162640.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5YW21hI6FU4ZqBuQT_gSQQz88Ewt6Ci7Cl2CWF-NoFLxVFcLf3wAVIxVjF2NeD9M542izazjZ9MxI5SwK4-pw1cW2wiO11Qa_p29i9e0nIFmjKYSYCR5_pyQEbkY_5i2_rYmho0EW9Go0/s640/20170808_162640.jpg" width="640" /></a></div>
Tiistaina lähdimme vähän aiemmin töistä ja suuntasimme kohti Vesilahtea ja <a href="http://www.laukonkartano.fi/" target="_blank">Laukon Kartanoa</a>, jossa järjestettiin kesän viimeinen Disney-aiheinen Puistokino. Ohjelmistossa oli Prinsessa Ruusunen, jota olemme lukeneet ahkerasti satukirjasta, mutta lapsi ei ollut vielä nähnyt itse elokuvaa. Puistokino oli todella positiivinen kokemus ja ainutlaatuinen elämys myös itselle, sillä en ole aiemmin ollut elokuvissa ulkoilmanäytöksessä. Puistokinto sopii hyvin esim. ensimmäiseksi elokuvakokemukseksi, koska monelle pimeä elokuvateatteri ja kovat äänet voivat olla vähän pelottavia. Puistokinoon on helppo tulla ihan pientenkin kanssa, koska puistossa on tilaa temmeltää jos ei jaksa ihan koko aikaa keskittyä elokuvaan, tai vaikka hyssytellä vaunuja jos sellaiseen on tarvetta. Puistokino ei myöskään maksanut mitään ja samalla pääsi ilmaiseksi alueelle, joten kävimme kiertämässä myös satuaiheisen luontopolun sekä tutustumassa kartanon Suomi-filmin maailmaan sukeltavaan valokuvanäyttelyyn, trampoliinihyppelyä unohtamatta. Olisimme viihtyneet paikalla kauemminkin, mutta valitettavasti sulkemisaika tuli liian aikaisin. Toivottavasti näitä järjestetään myös ensi kesänä!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>9.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRo88s29Uf1ZkhxocjUMfyZO8nJY1qdhSAgzvVvaqkwVVfjhTxxklyn7u9LJJkT0hEjCcBiv8HO1rGFTbgOaMtou25OtNasDIjpD3gctXXybNiGOBLhQwYdsulVY5nhrFDum43K7T8avDg/s1600/20170809_185900.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRo88s29Uf1ZkhxocjUMfyZO8nJY1qdhSAgzvVvaqkwVVfjhTxxklyn7u9LJJkT0hEjCcBiv8HO1rGFTbgOaMtou25OtNasDIjpD3gctXXybNiGOBLhQwYdsulVY5nhrFDum43K7T8avDg/s640/20170809_185900.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkona kävimme Nokian <a href="https://pepper.fi/ravintolat/nokia-2/" target="_blank">Pepperin</a> 10-vuotisjuhlissa. Pepperhän on yksi meidän tytön lempiravintoloita, joten otimme myös hänet mukaan kutsuvierastilaisuuteen, perheravintolasta kun kerran on kyse. No, eihän siellä ketään muita lapsia ollut, mutta emme kuitenkaan saaneet suurempaa paheksuntaa osaksemme, ainakaan toivottavasti. Muistan meidän olleen paikalla Pepperin avajaisia edeltävässä ennakkomaistelutilaisuudessa silloin vuonna 2007, joten oli mukava päästä mukaan juhlistamaan ravintolan kymmenvuotisjuhlaa. Ravintolan alkutaival Nokian vesikriisin iskiessä päälle melkein heti avajaisten jälkeen ei ollut ihan helppo, mutta hienosti Restbarin porukka on siitä selvinnyt ja saanut sittemmin kasvatettua Pepperin oikein ketjuksi asti. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">10.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhklNcIQvTa85IlajISm_BLyaUTyp7ffXqkjfG4SQROtTWZE9dHRKs59cUWqb-ZDxMZzR5iOp_TsXGOUIkWl5oTw5NTTRthiQ6ZN2vrrUz91vdS6bTrZuPw0QpEZQrTa0ew-onFwgqmF1F3/s1600/P8100051.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1295" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhklNcIQvTa85IlajISm_BLyaUTyp7ffXqkjfG4SQROtTWZE9dHRKs59cUWqb-ZDxMZzR5iOp_TsXGOUIkWl5oTw5NTTRthiQ6ZN2vrrUz91vdS6bTrZuPw0QpEZQrTa0ew-onFwgqmF1F3/s640/P8100051.JPG" width="518" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Torstaina olin joutunut ottamaan neuvola-ajan keskelle päivää, joten kokeilin niinkin eksoottista konseptia kuin etäpäivä. Olen ollut vähän vanhanaikainen siinä suhteessa, että menen mielelläni toimistolle tekemään työni enkä ole juurikaan etäpäiviä pitänyt. Nyt työt oli huomattavasti helpompi sovitella näin, kun jouduin poikkeamaan kesken päivän lääkärissä. Hommat luistivat varsin mukavasti kotonakin, varsinkin kun osan päivästä sai näpytellä läppäriä mukavasti sohvalla. Koko päivän istuminen ei enää tunnu kovin miellyttävältä, joten tämä oli hyvää vaihtelua. Muumi-muistipeli ei muuten kuulunut työpäivän agendaan, vaikka se olisi varmasti ihan hyvää taukojumppaa aivoille ollutkin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b> <span style="font-size: large;">11.8.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiVfEFy5bG1oN-iL1TTcVV88kGIehSl8jPfqiWn_ozVZPhKCDDVVgj8wYgT171iSt8ydOpgltT9djcJ18YeGSd4BhSZYa6W6lfpSQjTyUojh1qeql-RYL6pc6EZBSx0nlI3y3FTA4AZ6WV/s1600/20170811_191324.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiVfEFy5bG1oN-iL1TTcVV88kGIehSl8jPfqiWn_ozVZPhKCDDVVgj8wYgT171iSt8ydOpgltT9djcJ18YeGSd4BhSZYa6W6lfpSQjTyUojh1qeql-RYL6pc6EZBSx0nlI3y3FTA4AZ6WV/s640/20170811_191324.jpg" width="640" /></a></div>
Perjantaina mies oli ajelemassa radalla Alastarossa, joten me lähdimme tytön kanssa Haiharassa järjestettyyn Lasten taiteiden yöhön. Siellä esiintyi mm. Maltti ja Valtti sekä Sirkusrakkauspumpumin PellePändi, joka paitsi rokkasi, myös valisti lapsia mm. tasa-arvosta. Muutakin ohjelmaa löytyi sanataidepajasta maalaukseen ja nukketeatteriin, läheskään kaikkea emme ehtineet kokeilla. Bongasin tapahtuman ihan sattumalta samana päivänä Facebookissa ja oikein hyvä sattuma olikin. Mieskin kurvasi paikalle tapahtuman loppumetreillä ja pääsi mukaan iloiseen juhlatunnelmaan. Kiva että eri toimijat jaksavat järjestää näitä lastentapahtumia, joista ei varmastikaan paljoa jää käteen, mutta lapsille ovat iso juttu.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>12.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0kWmTc8Ub59c33-vXdm9uql7ZTcqdPqNyvAbUOmwcptUkFxFAJYYxJjPCuaaPXuqNITR9xplLfFrhOf3XsjntxaqQfcUOXgGbDgRHH_Dm2VxU8YJRNIpqUw4HEHqH0K8-LdZRx7ZcBTM4/s1600/20170812_141044.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0kWmTc8Ub59c33-vXdm9uql7ZTcqdPqNyvAbUOmwcptUkFxFAJYYxJjPCuaaPXuqNITR9xplLfFrhOf3XsjntxaqQfcUOXgGbDgRHH_Dm2VxU8YJRNIpqUw4HEHqH0K8-LdZRx7ZcBTM4/s640/20170812_141044.jpg" width="360" /></a></div>
Lauantaina oli vuorossa jo perinteeksi muodostunut Ikosenlahden triathlon, joka tosin tänä vuonna kärsi hieman osallistujakadosta. No, jokaiselle osallistujalle oli ainakin luvassa mitalisija. Miehen veli vaimoineen on siis järjestänyt tämän kisan ystäväporukalleen muutamana kesänä ja mukaan on myös houkuteltu perheenjäseniä ja muita sukulaisia. Kisa ei ole kovin vakavahenkinen, sillä nytkin uintimatka lyheni noin puoleen, kun yksi kisaaja totesi kesken uintiosuuden veden olevan liian kylmää ja huikkasi muitakin osanottajia kääntymään aiemmin takaisin. Ja huomio, tämä kisaaja ei siis ollut ainoa ilman märkäpukua uinut osallistuja eli mieheni, joka on uinut koko kesän järvessä veden lämpötilasta huolimatta. Jäimme vielä kilpailun jälkeen maalle saunomaan, syömään muurikkalättyjä ja jännittämään miten Pitkämäen käy keihäskisassa, kun alun perin suunnitelmissa ollut kesäteatteriesitys ei vaikuttanut kovin hyvältä idealta säätiedotusten valossa. Suurempaa myrskyä ei Pirkanmaalle lopulta saapunutkaan, kun taas Helsingissä Flow-kävijät saivat varsin ikimuistoisen festarikokemuksen.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>13.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixzu5dpq1cv9A5mxTFmjyjC3X_9oeZXMu-Po6XKzZjHI4iFoSjm853TxM4CAJfZTLe6dE9Ip6VJIvT2F2qz2jWpgV4aFR3TLKuAmIsiFXqeOx7MJo7cVoKk64GUGId8XeVdJzB5RFoa076/s1600/20170813_141420.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="929" data-original-width="1600" height="370" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixzu5dpq1cv9A5mxTFmjyjC3X_9oeZXMu-Po6XKzZjHI4iFoSjm853TxM4CAJfZTLe6dE9Ip6VJIvT2F2qz2jWpgV4aFR3TLKuAmIsiFXqeOx7MJo7cVoKk64GUGId8XeVdJzB5RFoa076/s640/20170813_141420.jpg" width="640" /></a></div>
Sunnuntaina otin jos mahdollista vielä rennommin kuin edellispäivänä ja vietin noin puolet päivästä anoppilan vinttikamarissa kirjaa lukien, torkkuen ja sateen ropinaa kuunnellen. Sää vaihteli päivän aikana aurinkoisesta sateiseen ja tuulisesta tyyneen, mitä lie Kiiran (vai Klaaran?) rippeitä sitten saatiinkaan näille seuduille. Kieltämättä tuli hieman huono omatunto, kun en viikonlopun aikana osallistunut mihinkään ruuanlaittoon tai muuhun, vaan olin lähinnä passattavana, mutta tällä hetkellä en vaan jaksa juurikaan mitään ylimääräistä. Onneksi mies ei ainakaan syyllistä, vaan päinvastoin kannustaa ja välillä suorastaan vaatii lepäämään, vaikka se tarkoittaakin sitä, että hänen on kannettava isompi vastuu kotitöistä ja muusta arjen pyörittämisestä. Kaikilla odottavilla äideillä ei taida olla yhtä hyvä tilanne.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-44857808848570272832017-08-22T17:56:00.001+03:002017-08-22T17:56:26.858+03:00Viikkokatsaus nro 31<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>31.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg-7Qb075qKQH5U4Ey7tfvEtwoMmbO3Z9RGX8INXRalvTFNZG5IG05FDcfKhwbVVDSfWSLypNwuBonONKnx5YJnCogToe2yNfsuqayY_4uZGFIBRECNZMwVs3PwN1kLEoc612hYFsKbgbx/s1600/20170731_200754.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="846" data-original-width="1600" height="338" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg-7Qb075qKQH5U4Ey7tfvEtwoMmbO3Z9RGX8INXRalvTFNZG5IG05FDcfKhwbVVDSfWSLypNwuBonONKnx5YJnCogToe2yNfsuqayY_4uZGFIBRECNZMwVs3PwN1kLEoc612hYFsKbgbx/s640/20170731_200754.jpg" width="640" /></a><span style="font-size: small;">Heinäkuun viimeisenä loma loppui ja arki periaatteessa alkoi, mutta ei kuitenkaan vielä täydellä teholla. Tytön päiväkoti oli nimittäin vielä tämän viikon suljettuna ja järjestelimme erinäisiä hoitokuvioita lapselle työpäiviemme ajaksi. Mies piti alkuviikosta pari etäpäivää ja työskenteli maalta käsin, sillä lapselle löytyi serkkuseuraa mummulasta. Itse sain siis aloittaa viikon ylhäisessä yksinäisyydessäni, mikä on aika harvinaista herkkua. Koti-ilta omassa rauhassa olisi kieltämättä houkutellut, mutta lähdin kuitenkin siskoni ja isäni kanssa syömään Olympiakorttelin <a href="http://olympiakortteli.fi/muusa/" target="_blank">Muusa</a>-ravintolaan. Aiempi brunssikokemukseni ko. paikasta ei ollut mikään täysosuma, mutta koska Muusa on kerännyt niin paljon kehuja, oli sille pakko antaa toinen mahdollisuus. Ja oikein hyvää ruokaahan sieltä saa! Valikoima on hieman erilainen verrattuna moneen muuhun tamperelaiseen ravintolaan ja erityisesti kasvissyöjille täältä löytyy todella hyvin tarjontaa. Ehkä pitäisi käydä siellä brunssillakin vielä uudelleen. Josko toinen kerta olisi vähemmän kaoottinen kuin ensimmäinen.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<strong><span style="font-size: large;">1.8.</span></strong></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOwm3uRXjMTkXJlgcO2tq30_8RAY5JcQStitAsvINvGelKWjcKrdSsc7rK72FnS22aVdj2iW19gwxxUbSBo8Cy1H1MsvsyVtszWJ-h3_jyVjZSg4igcT4lLQ0zRYzO8MSxdhW8qiDYwCSu/s1600/20170801_191303.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="932" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOwm3uRXjMTkXJlgcO2tq30_8RAY5JcQStitAsvINvGelKWjcKrdSsc7rK72FnS22aVdj2iW19gwxxUbSBo8Cy1H1MsvsyVtszWJ-h3_jyVjZSg4igcT4lLQ0zRYzO8MSxdhW8qiDYwCSu/s640/20170801_191303.jpg" width="372" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tiistaina ajelin työpäivän jälkeen maalle muun perheen luo. Kävimme veneilemässä, grillasimme ja saunoimme, uskaltauduinpa järveenkin ehkä toista tai kolmatta kertaa tänä kesänä. Vietimme niin leppoisaa kesäiltaa, että melkein unohdin loman jo loppuneen. Tällainen pehmeä lasku arkeen on oikeastaan aika hyvä kesäloman jälkeen. Ihan heti ei kannata aloittaa sitä makaronilaatikkoarkea Pikku Kakkosineen ja pyykkipäivineen, sitä lajia ehtii harrastaa myöhemminkin syksyllä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><strong>2.8.</strong></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2pTagOoRbQj0J6Uh8K_wiwziJUtv3rYkA9mNOvCX2vbnlan-2NSQaZxe4FSs7evkXbFffrpHz7fQ6K0-D2M3sRo4vlLdYV8OmPT9FNhykw6DEOsxRovRCHIZNADV69_Fxxq9KDKqkgfWV/s1600/P8020019.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2pTagOoRbQj0J6Uh8K_wiwziJUtv3rYkA9mNOvCX2vbnlan-2NSQaZxe4FSs7evkXbFffrpHz7fQ6K0-D2M3sRo4vlLdYV8OmPT9FNhykw6DEOsxRovRCHIZNADV69_Fxxq9KDKqkgfWV/s640/P8020019.JPG" width="640" /></a></div>
<span style="font-size: small;">En ole viime vuosina juurikaan pakastanut marjoja kahdesta syystä: 1) meillä on onnettoman pieni pakastin ja 2) hintaero kesällä torilta tai talvella kaupan pakastealtaasta ostettujen marjojen välillä ei ole ollut niin suuri, että olisin jaksanut nähdä itse perkaamisen ja pakastamisen vaivan. Keskiviikkona mies toi kuitenkin laatikollisen mansikoita, joten illalla oli luvassa säilöntäpuuhia. Aika kivuttomasti tuon yhden laatikollisen lopulta perkasi, pilkkoi ja pussitti, mutta enempää mansikkaa emme kuitenkaan lähteneet hamstraamaan talven varalle. Niitä saa sitten Lidlistä lisää kun on tarve.</span><br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><strong>3.8.</strong></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhd1G0tbqKm4tTVx8LZ6XkTwGxB4H_zTVn7lvtu_f1AFWi7fpYA67ynN2zweTLqgZO0jk2kXIE9ahoOhVmHsqRAbyNdEO7Lz-SOCgdmn73677kEutTNONsTB6sUEZm4LWBu92supJ7rw64V/s1600/20170803_194102.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1110" data-original-width="1600" height="442" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhd1G0tbqKm4tTVx8LZ6XkTwGxB4H_zTVn7lvtu_f1AFWi7fpYA67ynN2zweTLqgZO0jk2kXIE9ahoOhVmHsqRAbyNdEO7Lz-SOCgdmn73677kEutTNONsTB6sUEZm4LWBu92supJ7rw64V/s640/20170803_194102.jpg" width="640" /></a></div>
<span style="font-size: small;">Torstaina tyttö sai viettää tädin kanssa laatuaikaa meidän vanhempien työpäivän ajan. Kotiin tulikin onnellinen neiti prinsessakruunu päässä, prinsessalehti ja prinsessaelokuva kainalossaan, maha täynnä Pyörykkäbaarin pyöryköitä ja jäätelöä. Aikamoista hemmottelua! Siskoni jäi meille vielä grillaamaan, samaten veljeni poikkesi parahiksi juuri kun ruoka saatiin pöytään. Grillaaminen on jäänyt tänä kesänä todella vähälle, mutta nyt panostimme vähän enemmän ja grillasimme mm. marinoituja jättikatkarapuja sekä fetajuustoa, jonka päällä oli itse tehtyä pestoa. Annos ei ole järin kaunis ja kuvakin aika surkea, mutta ruoka oli todella hyvää. Yllätyin myös, kuinka ennakkoluulottomasti tyttö pisteli jättikatkiksia poskeensa ensimmäistä kertaa ikinä. Ilmeisesti se, että ruoka tarjoillaan vartaasta, tekee ruuasta jo lähtökohtaisesti houkuttelevaa.</span><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<strong><span style="font-size: large;">4.8.</span></strong></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRiLjzn97RkG9B7jOQSjKSwX7LGYUDhf0SS8wqx2CleNboGs8HmXDvgmotKLnSqxmawAOzZDcdJh5pxVKOzMRU864RRsC6vJdq9-cJduPKTrjSdjNwpjaLMvmPcfw9IohVJRPMB4RgO0kd/s1600/20170804_205324.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRiLjzn97RkG9B7jOQSjKSwX7LGYUDhf0SS8wqx2CleNboGs8HmXDvgmotKLnSqxmawAOzZDcdJh5pxVKOzMRU864RRsC6vJdq9-cJduPKTrjSdjNwpjaLMvmPcfw9IohVJRPMB4RgO0kd/s640/20170804_205324.jpg" width="360" /></a></div>
<span style="font-size: small;">Perjantaina oli ihan mukava päivä, mutta jostain syystä illalla kotiin päästyäni iski joku armoton ketutus, jonka aiheuttajaa en oikein itsekään tiedä. Päädyinkin jo aikaisessa vaiheessa iltaa peiton alle tuijottelemaan kattoon, kun en parempaakaan tekemistä keksinyt. Siinä omassa surkeudessani velloessani muistin, etten ollut vielä ottanut päivän kuvaa. Tässä siis meidän makuuhuoneen ikkuna sängystä käsin kuvattuna, muuhun en sillä hetkellä kyennyt.</span><br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>5.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBt7o0tqYST2rKwWxKl0I_-9i2k1t2Pqwy42ol3My6tPva4dXF0Y30X6kZAPILjXWFvqurm02BWoFuVIhH8SyCJ8tqH-k1zbanFuPqtr_RflzGHYJp39jm2hX0CUD6oIXhSY0CHRXekx_b/s1600/20170805_225307.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="969" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBt7o0tqYST2rKwWxKl0I_-9i2k1t2Pqwy42ol3My6tPva4dXF0Y30X6kZAPILjXWFvqurm02BWoFuVIhH8SyCJ8tqH-k1zbanFuPqtr_RflzGHYJp39jm2hX0CUD6oIXhSY0CHRXekx_b/s640/20170805_225307.jpg" width="386" /></a></div>
<span style="font-size: small;">Lauantaina edellisillan harmitus oli onneksi ollutta ja mennyttä. Järjestimme pienimuotoisen brunssin siskoni ja hänen tyttönsä kanssa meillä kotona sekä kävimme retkeilemässä <a href="http://kolmentahdenarkea.blogspot.fi/2015/08/lahimatkailua-reipin-tilalla.html" target="_blank">Reipin tilalla</a>. Sitten lapsi lähtikin siskoni mukana yökylään ja me suuntasimme kohti miehen serkun yllätysnelikymppisiä. Ohjelmassa oli illallisristeily Pyhäjärvellä ja sen jälkeen jatkot päivänsankarin kotona, jossa viihdyimmekin yömyöhään. Juhlat olivat todella onnistuneet ja mukavat. Erityiskiitoksena pitää mainita, kuinka hyvin myös alkoholittomia juomavaihtoehtoja oli tarjolla. Tuo Codorniun Zero- kuohuviini oli oikeasti todella hyvää, ei ollenkaan sellaista äklömakeaa sokerilientä mitä monet alkoholittomat vaihtoehdot tuntuvat usein olevan. Jos siis on hyvälle alkoholittomalle kuohuvalle tarvetta, suosittelen tätä!</span><br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>6.8.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw17PjEQ_D9k4ZPxPS_tZ7KnA7qULDjb8SpsGFDUa9GWxAYReGXYoZRyya6DI__p-QrQmqCtw72drEMYbArY0ByLwT9d-PSghCgwq7WJQCW1VYoEazsUUh89tiviwQeORYE5TSYdfLdZ_f/s1600/20170806_201319.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1007" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw17PjEQ_D9k4ZPxPS_tZ7KnA7qULDjb8SpsGFDUa9GWxAYReGXYoZRyya6DI__p-QrQmqCtw72drEMYbArY0ByLwT9d-PSghCgwq7WJQCW1VYoEazsUUh89tiviwQeORYE5TSYdfLdZ_f/s640/20170806_201319.jpg" width="402" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Se on jännä juttu, miten juuri nukkumaanmenoaikaan tulee mieleen kaikki parhaat leikit ja jutut, joita ei millään malttaisi lopettaa. Viime aikoina olemme saaneet nauttia näistä erilaisista esityksistä, joiden pääpointti tuntuu olevan se, että kuulutetaan kovaan ääneen kuinka "kohta alkaaaa esityyyyys", mutta itse asiaan ei tunnuta koskaan pääsevän. Sunnuntai-iltana piti päästä hyvissä ajoin nukkumaan, koska seuraavana päivänä alkoi päiväkoti. Eihän se tietenkään niin mennyt. Tässä on siis käynnissä yksi niistä lukuisista esityksistä, joita meidän pitää herkeämättä tuijottaa ja tietysti taputtaa aina kun käsky käy. Melkoinen show-mimmi.</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-23105327896099858992017-08-06T23:14:00.004+03:002017-08-21T23:01:34.258+03:00Viikkokatsaus nro 30<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">24.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBn1kVPQa7vhLx_RwwOF4-Ki-7uiXCAtfvRv806BzVjOmfHCs99WKVyTf5TP4PNP1Bkgu3s2viVTMNvXAMEHavUfVq5DBPcBl7sWx3IsV8PhPh_uzLkDaj1ukNhFhkbg5E3ZtXVdeJJV4_/s1600/20170724_200859.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1021" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBn1kVPQa7vhLx_RwwOF4-Ki-7uiXCAtfvRv806BzVjOmfHCs99WKVyTf5TP4PNP1Bkgu3s2viVTMNvXAMEHavUfVq5DBPcBl7sWx3IsV8PhPh_uzLkDaj1ukNhFhkbg5E3ZtXVdeJJV4_/s640/20170724_200859.jpg" width="408" /></a></div>
Viimeinen lomaviikko alkoi hyvin rennoissa merkeissä kotosalla. Sää ei varsinaisesti kannustanut ulkoiluun ja muutenkin laiskotti, joten vietin koko päivän neljän seinän sisällä. Muu perhe kävi sateesta huolimatta pyörähtämässä vähän leikkipuistossa, jolloin pötkähdin itse sohvalle ja avasin pitkästä aikaa television. Olikohan peräti ensimmäinen kerta koko heinäkuussa...? Tällainen mitääntekemätön päivä tuli kyllä tarpeeseen kaiken reissaamisen ja hääräämisen jälkeen. Kun hetken aikaa sai hengähtää, oli taas intoa ja energiaa puuhata loppuviikko kaikkea kivaa.<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>25.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQvzGSyTP4XEyKxi-t1lJX_jQMWlWm14ZCwfjbOvySp2XVvtP1GyiyjBiW-KuOrahEwNrImvadLk-LZ7XbbJmpITiPt00oXrWsuOqh0-o1ky8M1GNHqSn052wUbq1300i0fbmWywjXMCO1/s1600/20170725_165843.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="994" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQvzGSyTP4XEyKxi-t1lJX_jQMWlWm14ZCwfjbOvySp2XVvtP1GyiyjBiW-KuOrahEwNrImvadLk-LZ7XbbJmpITiPt00oXrWsuOqh0-o1ky8M1GNHqSn052wUbq1300i0fbmWywjXMCO1/s640/20170725_165843.jpg" width="396" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tiistaina vietetiin huvipuistopäivää Särkänniemessä. Olin ihan yllättynyt millainen hurjapää tytöstämme onkaan kasvanut. Hän kiersi isänsä kanssa kaikki mahdolliset laitteet joihin pituus suinkin riitti ja harmitteli, kun ei päässyt kaikkiin niihin härveleihin mihin isommat serkut menivät. Esimerkiksi Viikinkilaivaan piti päästä kaksi kertaa peräkkäin ja kolmattakin kertaa hinguttiin, mutta lopulta Tukkijoki vei voiton. Itselläni jäi tällä kertaa kaikki laitteet väliin sattuneesta syystä, mutta enpä kyllä olisi pystynytkään menemään esimerkiksi siihen Viikinkilaivaan tai Troikaan. Hyi olkoon, pelkkä ajatuskin saa mahan kääntymään ympäri. Mikä tahansa keinuva tai pyörivä laite on nykyään poissuljettu vaihtoehto, tulen niissä niin huonovointiseksi. Ällö olo saattaa iskeä jopa ihan tavallisessa leikkipuiston keinussa, eli ei mitään vatkauslaitteita enää minulle kiitos. Tornado sen sijaan kuuluu omiin lemppareihin Särkänniemessä ja uusi Hypekin olisi ihan mielenkiintoista testata. Ehkä ensi kesänä sitten, kun maha ei enää rajoita tekemistä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b style="text-align: center;">26.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWMKCYZUWtMPk_K4oi7b-UEJvORmVGXKJxhMLkKxzFjLRRJKRhQ4a2CeDuEViQKuDNWZsOY0FnmwpnjX2CLE2_AoAvDUxpVAqxvrZ81duk4ns3pgMQu7KTJqG-tdySrloUdzfbPb_ygv68/s1600/20170726_141429.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="934" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWMKCYZUWtMPk_K4oi7b-UEJvORmVGXKJxhMLkKxzFjLRRJKRhQ4a2CeDuEViQKuDNWZsOY0FnmwpnjX2CLE2_AoAvDUxpVAqxvrZ81duk4ns3pgMQu7KTJqG-tdySrloUdzfbPb_ygv68/s640/20170726_141429.jpg" width="372" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Keskiviikkona kävimme tutustumassa kesäkuussa Tampere-taloon avattuun <a href="https://muumimuseo.fi/" target="_blank">Muumimuseoon</a>. Nappasimme siskontyttöni matkaan ja tokihan suloisista serkkulikoista piti saada kuva museon sisäänkäynnin luona (sisällä ei saa kuvata). Jokaiselle lapselle tulee ilmeisesti jossain kohtaa se vaihe, kun valokuvissa aletaan niin sanotusti poseerata ja luonnollisen hymyn tilalle ilmestyy ihmeellinen virnistys. No, meillä se vaihe on nyt, kuten kuvasta näkyy. Muumimuseo oli mielenkiintoinen elämys, vaikka en olekaan mitenkään erityisen vahvasti perehtynyt Tove Janssonin tuotantoon. Paikka on nimensä mukaisesti museo eikä mikään Muumimaailma. Tyttö olikin vähän pettynyt kun paikalla ei ollut mitään eläviä muumihahmoja, mutta onneksi ihmeteltävää riitti myös kolmiulotteisissa muumikuvaelmissa, niihin liittyvissä kuunnelmanpätkissä, sähköä tuottavissa Hattivateissa ja jännittävässä Taikurin hatussa. Museokäynnin aikana sää muuttui ihanan aurinkoiseksi ja otimmekin ilon irti lämmöstä ensin Sorsapuistossa syödyillä jäätelötötteröillä ja sen jälkeen vielä uimareissulla. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>27.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9F1hAhsHqUQVWSUSmhS9MTvoCRngHp7W8g_XNJ9GteabsKiM-MaJlyRpqGe_OgRIYJY71exnOzc0D5mEydg9pVi_xLi1Uk1yXjw0bS47007BJC1mn2ng8xa0_zQ9wN5mrN62JAuehyQdB/s1600/20170727_164741.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="972" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9F1hAhsHqUQVWSUSmhS9MTvoCRngHp7W8g_XNJ9GteabsKiM-MaJlyRpqGe_OgRIYJY71exnOzc0D5mEydg9pVi_xLi1Uk1yXjw0bS47007BJC1mn2ng8xa0_zQ9wN5mrN62JAuehyQdB/s640/20170727_164741.jpg" width="388" /></a></div>
Torstaina teimme ystäväni ja hänen poikansa kanssa päiväretken Sastamalaan, jossa kävimme <a href="https://herrahakkaraisentalo.fi/" target="_blank">Herra Hakkaraisen talossa</a>. Kohteessa pääsee hyppäämään Mauri Kunnaksen lastenkirjojen maailmaan esimerkiksi avaruusseikkailulla, 1800-luvun kaupunkimaisemissa, ritarilinnassa ja tietysti Herra Hakkaraisen kodissa. Jokaisessa huoneessa pääsi pukeutumaan teeman mukaisesti ja siten eläytymään leikkeihin entistä paremmin. Talon takapihalta löytyi myös hurjan hauska autopiha, jossa pääsi polkemaan polkuautoilla, ajamaan bussia ja leikkimään hiekkalaatikolla. Herra Hakkaraisen talo oli juuri sopiva kohde kolmevuotiaille ja siellä sai mainiosti kulumaan muutaman tunnin. Tätä kohdetta voi lämpimästi suositella! Sastamalan seudulla on muitakin kivoja lapsiperhekohteita, kuten <a href="http://www.kiviniitty.fi/" target="_blank">Kiviniityn kotieläinpuisto</a>, jossa meillä oli myös aikomus poiketa, mutta aika loppui kesken. Ehkä ehdimme tehdä sinne vielä visiitin tässä joku viikonloppu ennen kuin kesäkohteet sulkeutuvat. Herra Hakkaraisen talossa voi sen sijaan vierailla ympäri vuoden, varmasti menemme sinne uudelleenkin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">28.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1YuOmZyAyIUou2gAs1UpjzjDI_pmHakAh04On_VK_T5mS_QNOlmKIGE7oKnX-uOrZbISQk-G_DFyG82DPhNP5_D1nHPBsB6mSVZV9KGETokCyWlg6QYWSh4FTpMrbKpel3wau_uo7KWvO/s1600/20170728_161055.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1YuOmZyAyIUou2gAs1UpjzjDI_pmHakAh04On_VK_T5mS_QNOlmKIGE7oKnX-uOrZbISQk-G_DFyG82DPhNP5_D1nHPBsB6mSVZV9KGETokCyWlg6QYWSh4FTpMrbKpel3wau_uo7KWvO/s640/20170728_161055.jpg" width="360" /></a></div>
Perjantaina oli minun ja miehen viimeinen lomapäivä ennen töiden alkua. Kävimme sen kunniaksi mm. <a href="http://lillanhotel.fi/" target="_blank">Lillanissa</a> aamiaisella (ihana paikka!), Arboretumissa tuoksuttelemassa ruusuja sekä syömässä Jörn's Dönerissä, jonka kebabit ovat Tampereen parhaimmistoa. Mies lunasti myös syntymäpäivälahjansa, eli kävi kokeilemassa <a href="http://tampereenvesijettivuokraus.fi/" target="_blank">Flyboardia</a> Hatanpään Soutupaviljongin edustalla. Homma sujui ensikertalaiselta yllättävänkin hyvin ja oli kuulemma hauskaa. Harmi vaan etten aamulla lähtiessä hoksannut ottaa kunnon kameraa matkaan. Kännykässä ei oikein resoluutio riittänyt kauempaa laiturilta kuvatessa, varsinkaan kun puhelimeni zoom ei ole kummoinen. Valtaosa näistä lomakuvista on muuten otettu kännykkäkameralla ja olen huomannut, että ne näyttävät blogin mobiiliversiota luettaessa ihan ihme pikselimössöltä. Onkohan muilla samaa ongelmaa vai itselläni vaan? Kun klikkaa kuvan auki, muuttuu laatukin heti paremmaksi, mutta se onkin sitten asia erikseen kuka niin viitsii tehdä. Jos tähän suttukuvaongelmaan on jollain blogimaailmaa paremmin tuntevalla antaa joku vinkkivitonen, niin mielelläni otan vastaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>29.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2uNHcUKk5wwXfDwUBVa3VlmNfJiRyBK2syyzjzwTxatF-S-6EseepbJg__6lCWXdbyWFge61Nc_WQRKhLaUrzVeEoJ0DFQfEAZrVTMpGmzi1cT_K2l0qYChaYNlsacSNKCcoFy4qTvWh8/s1600/20170729_225452.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="953" data-original-width="1600" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2uNHcUKk5wwXfDwUBVa3VlmNfJiRyBK2syyzjzwTxatF-S-6EseepbJg__6lCWXdbyWFge61Nc_WQRKhLaUrzVeEoJ0DFQfEAZrVTMpGmzi1cT_K2l0qYChaYNlsacSNKCcoFy4qTvWh8/s640/20170729_225452.jpg" width="640" /></a></div>
Lauantai oli kaksien lastenkutsujen päivä. Ensimmäisissä juhlissa edustimme tytön kanssa kaksin miehen ahkeroidessa Pirkan Soudussa, mutta toisiin juhliin hänkin ehti mukaan. Olin fiksuna varautunut kahdella eri mekolla, koska ensimmäisissä kemuissa tytön päällä ollut kolttu ei enää todellakaan ollut juhlakuntoinen siirtyessämme seuraavaan paikkaan. Saavuimme toisiin juhliin vasta illansuussa ja olimme lopulta viimeiset jotka lähtivät, koska miehet innostuivat vielä lämmittämään saunan ja nauttimaan pari virvokettakin siinä samalla. Ilta huipentui melkoiseen spektaakkeliin, kun lapset esittivät ensin nukketeatteria ja sen jälkeen kaikenlaisia pellehyppyjä sun muita sekoiluja sohvalla. Itkuhan siinä tuli pitkästä ilosta kun piti kotiin lähteä. Ehkä silläkin oli jotain osuutta asiaan, että kello oli yli yksitoista... Me taidamme kyllä usein olla ne vieraat, jotka eivät tajua lähteä ajoissa, vaan jäävät roikkumaan ihan liian pitkään muiden vieraiden mentyä koteihinsa jo aikaa sitten.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>30.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuUsCPTa2j1yp8DAQl4wup80avJ8-zyfIv-oNGw5WVtTPFOJFMs5wHUxfIJuD3EW5EV8d8aY8p_HM4__lDULKAxbKc8Es8X0uF3FUtMhyN5URUinOCPdGsPVkkAjB3TtUvkCjapck0ZM3V/s1600/20170730_185222.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="995" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuUsCPTa2j1yp8DAQl4wup80avJ8-zyfIv-oNGw5WVtTPFOJFMs5wHUxfIJuD3EW5EV8d8aY8p_HM4__lDULKAxbKc8Es8X0uF3FUtMhyN5URUinOCPdGsPVkkAjB3TtUvkCjapck0ZM3V/s640/20170730_185222.jpg" width="398" /></a></div>
Sunnuntaina jatkettiin juhlimista, tällä kertaa tytön serkkujen tuplasynttärien merkeissä. Ennen juhlia kävimme <a href="https://www.facebook.com/cafehinttala/" target="_blank">Hinttalan kesäkahvilassa</a> brunssilla, jossa oli mainio hinta-laatusuhde ja kaikki tarjottavat itse tehtyjä. Cafe Hinttala on avoinna vielä elokuun loppuun, joten kannattaa poiketa jos Nokian suunnalla liikkuu. Brunssille suositellaan pöytävarausta, mutta mahduimme onneksi mukaan ilman ennakkovarausta aurinkoisen sään salliessa ulkona syömisen. Koska olimme kerrankin ajoissa liikenteessä, ehdimme myös poiketa Hiedanrannassa ihmettelemässä sinne ilmestyneitä uusia graffititaideteoksia. Loppupäivä menikin sitten synttäreillä. Tyttö ei olisi taaskaan malttanut lähteä kotiin päästessään kunnolla leikkien makuun serkkujen kanssa. Oikeastaan voisi todeta saman kuin edellispäivän juhlien osalta, olimmehan jälleen viimeiset vieraat. Lähdimme kuitenkin sentään hieman enemmän ihmisten ajoissa kuin edellisiltana. Seuraavana aamuna piti nimittäin laittaa herätyskello soimaan ja palata töihin.Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-77488493241636465542017-08-05T09:36:00.004+03:002017-08-05T09:37:38.303+03:00Viikkokatsaus nro 29<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>17.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKdWuUpSaEaCJue8HWaSTvJ41nTnBGWpjd09HGB23zUMXe46176oG2Y3F413eW3gOd1lzBH7qJDvIX7aSKN2YXV8ehr_8k8hMQWtgPz8I0IUQbwPIT0erH6PuKq3az9krz69uDvob3K0qQ/s1600/20170717_205439.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1053" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKdWuUpSaEaCJue8HWaSTvJ41nTnBGWpjd09HGB23zUMXe46176oG2Y3F413eW3gOd1lzBH7qJDvIX7aSKN2YXV8ehr_8k8hMQWtgPz8I0IUQbwPIT0erH6PuKq3az9krz69uDvob3K0qQ/s640/20170717_205439.jpg" width="420" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kolmannelle lomaviikolle olimme varanneet aikaa yhteiseen reissuun ystäväperheen kanssa. Matkakohdetta arvottiin viimeiseen asti, mutta lopulta ostimme maanantaina laivaliput Viroon. Havittelimme alunperin Pärnua, mutta koska sieltä ei löytynyt sopivaa majoitusta, varasimme ajomatkalla satamaan hotellihuoneet Tallinnasta. Varsinkin lapset olivat aivan intopiukassa yhteisestä reissusta ja erityisesti siitä, ettei tarvinnut pitää hajurakoa toisiinsa vatsataudin tarttumista vältellessä kuten edellisviikon SuomiPopeilla, vaan nyt sai halailla ja kulkea käsi kädessä niin paljon kuin halusi. Kuvassa tytöt kirmaavat hotellin läheiseen puistoon leikkimään hetkeksi ennen illallista, jonka nautimme eksoottisesti ostoskeskuksessa sijaitsevassa Vapianossa. Aina ei vaan jaksa etsiä ravintolaelämyksiä, vaan avainsana on helppous. Sitä paitsi lasten mielestä oli äärimmäisen hienoa saada nallen muotoon leivotut pizzat.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">18.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM0sVJxVU3EHAW18wr98m8BU5t07VCiOpy5icqJn0PNsqI81mH0WfL36DDaljKQD-ruxPW2XW1PlSo2ZQYrDmxACA0Du5h-Ha-HugeLVEhyphenhyphen5c-dly1M3aDLG4QGJRw9vmemKeaWi2OqSiB/s1600/20170718_191317.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="922" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM0sVJxVU3EHAW18wr98m8BU5t07VCiOpy5icqJn0PNsqI81mH0WfL36DDaljKQD-ruxPW2XW1PlSo2ZQYrDmxACA0Du5h-Ha-HugeLVEhyphenhyphen5c-dly1M3aDLG4QGJRw9vmemKeaWi2OqSiB/s640/20170718_191317.jpg" width="368" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Tiistaina tallustimme koko päivän ympäri Tallinnan keskustaa ja tutustuimme mm. vanhaan kaupunkiin, jossa osa matkaseurueestamme oli ensimmäistä kertaa. Lasten kanssa ne perinteiset nähtävyydet tai hienot maisemat eivät kuitenkaan välttämättä ole se juttu josta haltioidutaan tai joka jää mieleen. Paikalliset kivet ja kepit saattavat olla paljon kiinnostavampia kuin vanhat rakennukset. Ja entäpä sitten, kun näimme tuon Neitsetornin lähistöllä ihan oikean rotan! Siinä vasta riittikin ihmeteltävää.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>19.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAAZMV5qLMNr94W6y41Qz-XzsDrqR7RVFD3aPrjWYDkal_sezSpy2WNT5ayW7exvanDKz487nTnYaHgl0XhziUc6S9J_IqZWd1HTgA_lWRPTEa5AUdgxd3DSVDKsQ7NUnE3HrwNBGEpsxR/s1600/P7190345.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1374" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAAZMV5qLMNr94W6y41Qz-XzsDrqR7RVFD3aPrjWYDkal_sezSpy2WNT5ayW7exvanDKz487nTnYaHgl0XhziUc6S9J_IqZWd1HTgA_lWRPTEa5AUdgxd3DSVDKsQ7NUnE3HrwNBGEpsxR/s640/P7190345.jpg" width="548" /></a></div>
Keskiviikkona totesin, että edellispäivän kävely oli vähän liikaa omalle jaksamiselle ja lähdimme sitten liikkeelle autoilla. Kävimme aamupäivästä Kadriorgin puistossa ja siellä olevassa lastenmuseo Miiamillassa, jonka jälkeen suuntasimme Kalamajaan toiveissa päästä syömään F-Hooneen. Olimme jo edellisiltana yrittäneet sinne illalliselle, mutta laihoin tuloksin. Saimme ravintolasta neuvon, että syömään saattaa ehkä päästä alkuiltapäivästä, mutta varauksia ei lounasaikaan voinut tehdä. Ensin meidät käännytettiin ovelta, mutta saimme lopulta pienen neuvottelun jälkeen paikan terassilta ja pääsimme kuin pääsimmekin syömään kehuttuun ravintolaan. F-Hoone tarjosi mielenkiintoisen miljöön lisäksi hyvää ruokaa todella kohtuulliseen hintaan, eli tätä voi kyllä suositella. Napsin paikan päällä sen verran paljon kuvia, että niistä saisi ihan oman postauksen. Katsotaan saanko koskaan aikaiseksi...<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">20.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq55tYFWree8ckt2FjfPYGCjCRc9ZlQXZgzEwOwOxleviqnOBLdYUeYZcY2p9KlGF8M7ujAJZVNJ4ncVwh5L9YznFvbPsm_uWbaWjbRLYOe42P2NL6pL2ML3xN-1anEFKzTa-eZX_AdwpQ/s1600/20170720_192826.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="991" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq55tYFWree8ckt2FjfPYGCjCRc9ZlQXZgzEwOwOxleviqnOBLdYUeYZcY2p9KlGF8M7ujAJZVNJ4ncVwh5L9YznFvbPsm_uWbaWjbRLYOe42P2NL6pL2ML3xN-1anEFKzTa-eZX_AdwpQ/s640/20170720_192826.jpg" width="396" /></a></div>
Torstaina ohjelmassa oli ehkä matkan odotetuin juttu, kun kävimme Tallinnan eläintarhassa. Itse vähän ahdistuin paikassa, sillä osa eläimistä oli pienissä betonilattiaisissa häkeissä, joissa ei ollut mitään virikkeitä. Varsinkin kopissaan yksinään edestakaisin ravaava jääkarhu, jolla oli märkivä haava jalassaan, oli aika surullinen näky. Käsittämätöntä, että eläintarhan alueella on pilvin pimein tilaa, mutta silti suuri osa eläimistä asuu todella ahtaasti ja ankeasti. Lasten mielestä oli toki hienoa nähdä tiikerit, leijonat, krokotiilit sun muut eksoottiset eläimet, mutta itse en paikkaa ihan varauksetta voi suositella. Eläintarhapäivän jälkeen suuntasimme iltalautalle ja siellä suoraan buffetpöytään. Yksi pieni matkalainen ehti tosin uuvahtaa ajomatkalla laivaan, ilmeisen rankka reissu. Täytyy muuten kehaista tuota <a href="https://www.tallinksilja.fi/megastar" target="_blank">Megastaria</a> jolla matkustimme mennen tullen, todella hieno ja siisti laiva!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">21.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZzzTnxzNez7TwyBXZZi_TktIvSvQN-xQADizt8JwspfNG5T4QHQwd6nsSL367naqiOUVyYuUiSsnVuLuFuztp1KjPgl7Z1MuwcLPf9qh_3xLzZ4Dc_IWbFqG1gCxLUSBcd_QWiwovCCnc/s1600/20170721_173546.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="917" data-original-width="1600" height="366" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZzzTnxzNez7TwyBXZZi_TktIvSvQN-xQADizt8JwspfNG5T4QHQwd6nsSL367naqiOUVyYuUiSsnVuLuFuztp1KjPgl7Z1MuwcLPf9qh_3xLzZ4Dc_IWbFqG1gCxLUSBcd_QWiwovCCnc/s640/20170721_173546.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Perjantaina koitti loman ensimmäinen päivä ilman suunnitelmia ja ennalta sovittua ohjelmaa. Mies lähti omille menoilleen ja me notkuimme kaupungilla koko päivän tyttöporukassa. Tai no, oli meillä siinä välillä kyllä isäni ja veljenikin seurana. Kävimme Tammelantorilla, leikkipuistossa, ostoksilla ja pizzalla sekä fiilistelimme Tammerfesteillä esiintynyttä Vesalaa Ratinan rannassa. Meillä oli kylläkin vähän erilaiset eväät kuin valtaosalla porukasta, jotka poksauttelivat skumppapulloja tai korkkailivat muita juomia festitunnelmissa. Kuvaa ottaessa huomasin myös olevani äärimmäisen epätrendikäs verrattuna tyttöön tai siskoon - olisi selvästi pitänyt hankkia peililasiarskat itsellekin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">22.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfVivybkJTnDFAMrHF80X1cxFdF5ndBtBEViZCg2uoGDnaXtyh1FdLk2XbLp0QVaEyMYfxQqnrKM4B14z87d24VxRTx8JhUOQwLGAz8b8W05w40SYbbkrzN0T4jIsxGPoeWlseyhNkG7Wn/s1600/20170723_012437.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1108" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfVivybkJTnDFAMrHF80X1cxFdF5ndBtBEViZCg2uoGDnaXtyh1FdLk2XbLp0QVaEyMYfxQqnrKM4B14z87d24VxRTx8JhUOQwLGAz8b8W05w40SYbbkrzN0T4jIsxGPoeWlseyhNkG7Wn/s640/20170723_012437.jpg" width="442" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Lauantaina kävimme päivällä kesäteatterissa ja illalla oli oma vuoroni lähteä Tammerfesteille miehen hippaloitua edellisiltana. Kävimme ensin Piemontessa syömässä ja jatkoimme iltaa kaupungilla. Yllättävän hyvin jaksoin riekkua mukana jonnekin puoli kolmen korville. Tosin siirtyessämme aivan loppuillasta Ihkuun piti todeta, että oma ja muun festiväen kunto oli karannut hieman liian kauaksi toisistaan, eli oli aika suunnata kotiin. Onneksi seuraavana aamuna sai nukkua niin pitkään kuin halusi, sillä muu perhe oli lähtenyt maalle. On se jännä, miten raskaana ollessa krapulaisen olon saa ihan pelkästä valvomisesta ja Pepsi Maxin lipittämisestä.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">23.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfEfwGR5RrLVeWgUYB8Sc20UugnrOy_t1Xd2wmpu5wlO9SdmrOn7iUMrHaX3iwWRna4IVByOFecfG2DUOiHQfmgzYMAYCX-_hTb8vVIwaNh9ary1bcs27DArr2bylhqj_SfUOyVQamV-3x/s1600/20170723_164736.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfEfwGR5RrLVeWgUYB8Sc20UugnrOy_t1Xd2wmpu5wlO9SdmrOn7iUMrHaX3iwWRna4IVByOFecfG2DUOiHQfmgzYMAYCX-_hTb8vVIwaNh9ary1bcs27DArr2bylhqj_SfUOyVQamV-3x/s640/20170723_164736.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sunnuntaina meillä oli ohjelmassa neljävuotisjuhlat Jyväskylässä. Päivänsankari oli toivonut teemaksi mansikkakesäsynttäreitä ja sellaisethan saatiin. Oli mansikoita sekä kakussa että jäätelön kanssa ja hetken aikaa kesäinen sääkin niin, että herkulliset tarjottavat ehdittiin nauttia piknikviltillä takapihalla ennen kuin sade iski. Viihdyimme juhlissa iltamyöhään, mutta ajelimme kuitenkin yöksi kotiin, sillä oma toiveeni oli viettää viimeinen lomaviikko ihan vaan kotimaisemissa. Johan meillä olikin varsin vauhdikkaat kolme viikkoa lomaa takana.</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8501033092584950786.post-18563037988578250972017-07-26T11:26:00.002+03:002017-07-26T11:26:09.159+03:00Viikkokatsaus nro 28<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">10.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi23cBpjHKAWXF6FC8U52yuHKhUCV0NkZlmzZZVCVRvrvP-0zW3NBmDwrjYkF8Tpuo6Wb7UCEOEd2LRB3Fl_r3Lk5O6pSrA7RSTon7Vauh6CYuySWrqvFpdglSyUrskFcs3XqcXDWZ30wAC/s1600/P7100039.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi23cBpjHKAWXF6FC8U52yuHKhUCV0NkZlmzZZVCVRvrvP-0zW3NBmDwrjYkF8Tpuo6Wb7UCEOEd2LRB3Fl_r3Lk5O6pSrA7RSTon7Vauh6CYuySWrqvFpdglSyUrskFcs3XqcXDWZ30wAC/s640/P7100039.JPG" width="640" /></a></div>
Toinen lomaviikko starttasi helteisissä tunnelmissa. Herkkähipiäisinä suomalaisina emme korkeista suojakertoimista huolimatta pystyneet viettämään ihan koko päivää auringossa, joten suuntasimme iltapäivästä kohti Elcheä ja <a href="http://riosafari.com/en" target="_blank">Rio Safari</a>-eläintarhaa. Suhtaudun nykyään vähän kaksijakoisesti eläintarhoihin ja niiden eettisyyteen, mutta onneksi tämä ei ollut olosuhteiltaan ihan pahimmasta päästä. Paikassa olisi saanut kulumaan vaikka koko päivän, koska sieltä löytyi myös pieni vesipuisto, mutta itse ehdimme olla paikalla vain reilu pari tuntia ennen puiston sulkemista. Siinäkin ajassa ehti kyllä nähdä ne kiinnostavimmat eläimet, joihin ei tule yleensä törmättyä kuin kirjoissa tai luontodokumenteissa. Apinoiden touhuiluja olisi jaksanut seurata vaikka kuinka pitkään ja ne myös osasivat ottaa yleisönsä, kuten kuvasta näkyy. Paluumatkalla poikkesimme vielä illalliselle Alicanteen ja tällä kertaa autokin pysyi tallessa, kun jätimme sen turvallisesti parkkitaloon.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>11.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi3JxQox6kqkX_xYIHeXbEt1Bn7UThcOp6HLkZNvAmEew9b847UNGfiPFirOSrKMP0rpjHIxO9_RVMjbfdqyur9g4HKJvP4A9qq8nke5O-lwUHo9N7X4c0iixlHWGZWidD5KHg1vU0wZL3/s1600/P7110113.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1113" data-original-width="1600" height="444" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi3JxQox6kqkX_xYIHeXbEt1Bn7UThcOp6HLkZNvAmEew9b847UNGfiPFirOSrKMP0rpjHIxO9_RVMjbfdqyur9g4HKJvP4A9qq8nke5O-lwUHo9N7X4c0iixlHWGZWidD5KHg1vU0wZL3/s640/P7110113.JPG" width="640" /></a></div>
Tiistaina oli viimeinen päivämme Espanjassa ja koska aurinkoihottumani alkoi helpottaa, jouskaltauduin pulikoimaan altaassa vähän pitemmän kaavan mukaan. Tämän seurauksena luonnollisesti poltin itseni. Sen siitä saa kun ei ole altistunut auringolle koko kesänä, edes SPF 50 ei riitä suojaamaan ihoa palamiselta. Hotellilla oli muuten tosi kiva ja suuri allasalue, jossa lapsi viihtyi todella hyvin. Tytön puolesta meidän ei olisi tarvinnut poistua hotellin alueelta varmaan koko lomalla. Kieltämättä viihdyn itsekin paljon paremmin altaalla kuin rannalla, koska en erityisemmin pidä merivedestä enkä varsinkaan joka paikkaan tunkevasta hiekasta. Sisämaan kasvatti on sisämaan kasvatti lomallakin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-size: large;">12.7.</span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIqDHCE7vJIihNyFWb9t4K8I68NWp0KnnR7nANx2zFXcDgHJbGGjPeuLISaeIo8HNJcIiI519tdciKCyyuU6hYK0FjH4VAXxlOuCU5v4yIrMAJWSTep7tMpuTW5zXzpWqIjz0sS9Y7mbmO/s1600/20170712_120633.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIqDHCE7vJIihNyFWb9t4K8I68NWp0KnnR7nANx2zFXcDgHJbGGjPeuLISaeIo8HNJcIiI519tdciKCyyuU6hYK0FjH4VAXxlOuCU5v4yIrMAJWSTep7tMpuTW5zXzpWqIjz0sS9Y7mbmO/s640/20170712_120633.jpg" width="640" /></a></div>
Keskiviikkona oli aika palata kotiin. Ei voi kyllä muuta kuin ihmetellä miten hienosti lentomatkat menivät kolmevuotiaan kanssa, siitä isoin kiitos menee piirretyille. Lapsi tuijotti melkein koko matkan mennen tullen Taavi Tiikeriä ja Pipsa Possua eikä juuri muuta virikettä kaivannutkaan. Välillä aina kysäisin haluaako neiti syötävää tai juotavaa tai olisiko mahdollisesti vessahätä, mutta muuten sain keskittyä itse lukemaan kirjaa tai torkkumaan. Aika luksusta. Seuraava reissu voikin olla sitten vähän erilainen jos matkassa on toinenkin lapsi. Veikkaan, ettei päästä ihan yhtä helpolla.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>13.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrYJZYBwpqRf4q0LAI95gstlpTshYc_aDrfLKIkCeE9cLwTxiw0k_JKsQgbTMeSS2N5MaZeUNO0gulghghRunuYVRkm-Rf1hbiDvns8HpCipOgSV7_UzimXKWumn2pmuXu3MvdT3GfQWoQ/s1600/20170713_192424.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="968" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrYJZYBwpqRf4q0LAI95gstlpTshYc_aDrfLKIkCeE9cLwTxiw0k_JKsQgbTMeSS2N5MaZeUNO0gulghghRunuYVRkm-Rf1hbiDvns8HpCipOgSV7_UzimXKWumn2pmuXu3MvdT3GfQWoQ/s640/20170713_192424.jpg" width="386" /></a></div>
Torstaina suuntasimme Jyväskylään SuomiPop-festareille. Alkuperäinen suunnitelma oli viettää päivä festeillä yhdessä ystäväperheen kanssa, viedä lapset loppuillaksi hoitoon ja jatkaa iltaa aikuisten kesken, mutta ystäväperheen kuopukseen iskenyt vatsatauti laittoi suunnitelmat uusiksi. Harkitsimme jo lippujen myymistä, mutta päätimme lopulta kuitenkin lähteä matkaan sillä ajatuksella, että olemme paikalla niin kauan kuin tyttö viihtyy. Illan viimeisenä esiintynyt Antti Tuisku toimi niin hyvänä houkuttimena lapsellekin, että hän jaksoi valvoa yli puolenyön. Torstai oli muutenkin ilmeisen hyvä koko perheen festaripäivä, sillä alueella oli suht väljää ja meno muutenkin rauhallista. Kolea sääkin hillitsi ehkä osaltaan juhlijoita, paitsi Anatuden keikalla, jotka olivat hillittömät bileet sateesta huolimatta.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>14.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDddCcry6oX-GreY6e8gvLQmxaH5lK516ZnmHzKCutUdey8Y2nDfKfteIzdqAtJ91v3kdI-1l2U378EI-Xh9hAHvCIbgsQBgvqhY6TpWDXeKucIy_F5nyHbnh15TDUOTGbKAxl4mG_8Rl9/s1600/20170714_201540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="928" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDddCcry6oX-GreY6e8gvLQmxaH5lK516ZnmHzKCutUdey8Y2nDfKfteIzdqAtJ91v3kdI-1l2U378EI-Xh9hAHvCIbgsQBgvqhY6TpWDXeKucIy_F5nyHbnh15TDUOTGbKAxl4mG_8Rl9/s640/20170714_201540.jpg" width="370" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Perjantaina reissaaminen alkoi vaatia veronsa ja olin aika poikki. Olimme kutsuneet lauantaiksi väkeä synttärikahveille, joten perjantaipäivä piti käyttää juhlavalmisteluihin, mutta en vaan saanut oikein mitään aikaiseksi. Iltaohjelmassa oli ystävien tupaantuliaiset, joten keräiltyäni hetken voimia veimme lapsen hoitoon mummulaan ja suuntasimme juhliin. Epäilin etukäteen, että joudun lähtemään kotiin hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta jaksoin lopulta yllättävän hyvin jonnekin yhden kieppeille. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa vanhaa lukioporukkaa, nauttia grilliherkuista ja kesän ensimmäisestä mansikkakakusta, eli kyllä kannatti lähteä väsymyksestä huolimatta.</div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>15.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR7VWoZ-GGZmMT1PdIegQ_PSIPmTu23PajoLpN9hIw40Q2YpKMPZ7oz_JLXpJo20VUhoGpjN7jwrsYWvoyQ9AdHstT3nq5zcHb6fI3nCJGt6dLWBeRWQXhKS_xQACDUYyem_P2hse42VfF/s1600/P7150225.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1254" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR7VWoZ-GGZmMT1PdIegQ_PSIPmTu23PajoLpN9hIw40Q2YpKMPZ7oz_JLXpJo20VUhoGpjN7jwrsYWvoyQ9AdHstT3nq5zcHb6fI3nCJGt6dLWBeRWQXhKS_xQACDUYyem_P2hse42VfF/s640/P7150225.jpg" width="500" /></a></div>
Lauantaina oli miehen syntymäpäivä ja pidimme yhteiset 70-vuotiskahvitukset. Olimme kutsuneet paikalle vain molempien perheet, mutta siitäkin tulee jo kolmisenkymmentä henkeä. Aamupäivä meni siis tehoillessa, kun piti siivota, leipoa, valmistella ruokia ja laittaa pihaa edellispäivänkin edestä. Valmiina ei perinteiseen tapaan ollut vieraiden saapuessa vielä yhtään mitään, mutta onneksi sää suosi ja väki viihtyi hyvin takapihalla auringonpaisteessa odotellessaan tarjoiluiden valmistumista. Vielä jonain päivänä järjestän kyllä juhlat joissa vieraat pääsevät valmiiseen pöytään, jossa kattaus on viimeistelty ja ruoat ehditty asetella kauniisti. Eläkkeellä ehkäpä?<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><b>16.7.</b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKpvpWFSospMGIhRPmtRv5ZBzzhO7a9waWgNVWPgayGMJzMldL_YNJeW5wcwDvY7DQuv0Pgp7UPFkmo3-DdCwNjMjp5NOMW3OGxl4thA0eCUcShgSFXo3XEWbggGf9ax-lh810jCoJfByG/s1600/P7160246.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1197" data-original-width="1600" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKpvpWFSospMGIhRPmtRv5ZBzzhO7a9waWgNVWPgayGMJzMldL_YNJeW5wcwDvY7DQuv0Pgp7UPFkmo3-DdCwNjMjp5NOMW3OGxl4thA0eCUcShgSFXo3XEWbggGf9ax-lh810jCoJfByG/s640/P7160246.JPG" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
Sunnuntaina saimme vieraita heti aamusta, kun edellispäivän juhlahulinassa en ehtinyt seurustella ollenkaan paikalla olleen lapsuudenystäväni kanssa. Katoimme aamiaisen ensimmäistä kertaa tänä kesänä takapihan terassille ja herkuttelimme mm. edellispäivältä jääneellä Brita-kakulla. Se on muuten meidän juhlien vakioleivonnainen, mutta en ole tainnut koskaan laittaa siitä reseptiä blogiin. Täytyykin korjata asia, jos siitä saisi samalla hyvän syyn tehdä vielä yhden mansikka-Britan tälle kesälle... Iltapäivällä ajelimme anoppilaan viettämään serkkusynttäreitä lettukestien, saunomisen ja grillaamisen merkeissä. Ihan täydellinen kesäsunnuntai siis!</div>
</div>
Maijahttp://www.blogger.com/profile/17143618224074822360noreply@blogger.com0