28. kesäkuuta 2017

Viikkokatsaus nro 24

12.6.
Viikko käynnistyi neuvolakäynnillä. Jos ensimmäisessä odotuksessa tuntui siltä, että ramppasin neuvolassa harva se viikko, niin tässä toisessa odotuksessa neuvolakäyntejä on ollut selvästi harvemmin. Ensiodottajia seurataan kai aina tarkemmin kuin uudelleensynnyttäjiä, mutta ilmeisesti myös suositukset ovat tässä välissä muuttuneet. Toki meillä on asuinkuntakin vaihtunut sitten ensimmäisen raskauden, eli sekin saattaa vaikuttaa asiaan. Tämä taisi olla kolmas tai neljäs neuvola koko odotusaikana ja nyt oltiin jo siinä vaiheessa, että sain todistuksen Kelaa varten raskaudesta. Nyt voisi sitten hakea äitiysavustusta, kunhan saisi aikaiseksi. Äitiyspakkauksen ajattelin ottaa tälläkin kertaa, vaikka iso osa esikoisenkin pakkauksen tuotteista jäi käyttämättä. Enemmänkin olen tuumannut, että pakkaus olisi kiva muisto lapsille sitten aikanaan kun he kasvavat isoksi.

13.6.
Tiistaina saimme yllätysvieraita, kun mies oli töistä tullessaan törmännyt moottoritiellä pikkuveljeeni (ei onneksi kirjaimellisesti) ja kutsui tämän ex tempore kylään. Tyttö oli erityisen innoissaan vieraasta ja esitteli enolleen mm. Disneyn prinsessoja Lumikista Tuhkimoon ja Bellestä Auroraan prinsessakirjastaan. Tai jos tarkkoja ollaan, prinsessakirja on minun, sillä sain sen joskus vuosia sitten lahjaksi mieheltä. Itse en ole kirjaa kovin ahkerasti lukenut, mutta nyt kun tyttö on saanut kunnon prinsessavaihteen päälle, pitäisi kirjan tarinoita lukea lähes joka päivä. Kirjassahan olisi myös iiiihana äänitoiminto, mutta paristot ovat onneksi loppuneet ja uusia ei ole jostain kumman syystä asennettu.

14.6.
Keskiviikkona tein tortilloja ja tarkoituksenani oli laittaa yhdeksi lisukkeeksi guacamolea. Avokadot eivät kuitenkaan olleet riittävän kypsiä muussattavaksi, joten päädyin soveltamaan tällaisen salsan ja guacamolen välimuodon, jossa oli avokado- ja tomaattikuutioiden sekä punasipulin lisäksi kaikkia lempimakujani: korianteria, limeä ja valkosipulia. Oli muuten aivan älyttömän hyvää! Joskus ruoka onnistuu vähän kuin vahingossa ja tämä oli yksi niitä kertoja.

15.6.
Maanantaina Lidlistä ostettu liljakimppu antoi odottaa melko pitkään ennen kuin ensimmäiset kukat suvaitsivat aueta. Seurasimme tytön kanssa jännityksellä tilanteen etenemistä monta päivää, kunnes vihdoin torstaina päiväkodista ja töistä kotiuduttuamme saimme ihastella ensimmäistä hehkuvan keltaista liljaa. Kovin kauaa en ehtinyt kimpusta iloita, sillä muutaman päivän viikonloppureissulta palatessani maljakossa oli jäljellä enää nuupahtaneita kukkia sekä hämmentävän paljon aukemattomia nuppuja. No mutta ainakin tuon pienen hetken kimppu oli oikein kaunis.

16.6.
Perjantaina suuntasimme pääkaupunkiin Taste of Helsinki -tapahtumaan, jonne voitin liput Emmin Instagram-arvonnassa. Kerrankin mulla kävi arpaonni! Oli tosin lähellä että liput olisivat jääneet käyttämättä, sillä sekoilin vähän päivämäärissä ja buukkasin samalle viikonlopulle ulkomaanreissun. Ajatus Helsinki-viikonlopusta toteutettiin siis hieman typistetysti siten, että ajoimme perjantai-illaksi Helsinkiin nauttimaan tästä vähän erilaisesta piknikistä, yövyimme lentokenttähotellissa Vantaalla ja minä karkasin sitten aamuvarhain lentokentälle muun perheen jäädessä vielä koisimaan hotellille. Erittäin toimiva ratkaisu omalta kannaltani, pisteet miehelle kun suostui näin lyhyeen reissuun. Itse tapahtuma oli jälleen tosi kiva, annokset olivat maistuvia ja sääkin suosi. Tapahtumasta ja ruuista voit lukea tarkemmin esim. täältä tai täältä. Tuo Einon hehkuttama Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan ruskistetun voin makuinen jäätelö oli muuten ihan kaikkien kehujen arvoista. Josko sitä ensi vuonna pääsisi itsekin osallistumaan tapahtumaan niin, että voisi nauttia myös shampanjabaarien tarjonnasta...

 17.6.
Lauantaina suuntasimme ystäväni kanssa Amsterdamiin. Lento lähti jo kahdeksalta aamulla, mikä tarkoitti sitä että matkaseuralaiseni oli lähtenyt ajelemaan Tampereelta kohti lentokenttää neljän aikaan aamuyöstä ruhtinaallisten yhden tunnin yöunien jälkeen. Ei siis mikään ihme, että kun viimein saimme määränpäässä hotellihuoneen, kävimme ensimmäiseksi ottamassa pienet päiväunet. Pääsimme lopulta liikenteeseen kolmen jälkeen iltapäivällä ja kunnon turistien tavoin hyppäsimme Hop On, Hop Off -bussiin, jolla otimme kaupungin haltuun. Itse olin Amsterdamissa jo kolmatta kertaa, mutta matkaseurani oli ensimmäisellä vierailullaan, joten perusnähtävyyksissä ja kaupunkikuvassa riitti ihmeteltävää. Täytyy myöntää, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä mukavuudenhaluisempi olen myös matkustamisen suhteen. En ole koskaan ollut mikään reppureissaaja, mutta kuitenkin selkeästi enemmän omatoimi- kuin pakettimatkailija. Nyt taas tuntuu, että mitä helpommalla pääsee, sen parempi. Siinä mielessä esim. tällainen turistibussikierros on oikein passeli. Myöskään majoituksesta emme tinkineet ja yövyimmekin varsin laadukkaassa hotellissa, joka oli kyllä sekä sijaintinsa puolesta että muutenkin oikein oivallinen valinta. Tästä ehkä vielä myöhemmin lisää, jos saan aikaiseksi tehdä oman postauksensa Amsterdamin reissusta.

 18.6.
Viikko päättyi helteisissä merkeissä lämpömittarin kivutessa lähelle kolmeakymmentä astetta. Sain vetää ensimmäistä kertaa tänä kesänä ylleni hellemekon ja jalkaan sandaalit. Kaupunkikiertelyyn ilma oli jopa vähän turhan lämmin, mutta riittävillä juoma- ja lepotauoilla selvisimme päivästä kunnialla. Syöminen tosin unohtui päivällä, mutta nautimme sentään nämä Stroopwafelit Museumpleinin markkinoilla. Itselleni nämä keksit ovat lapsuuden harvinaista herkkua, joita sai aina kerran tai kaksi vuodessa Hollannissa asuvan kummitätini vieraillessa Suomessa. Kutsuimme näitä lapsena jostain syystä hunajakekseiksi, mutta hunajaahan näiden vohveleiden välissä ei ole, vaan siirappimaista karamellikastiketta. Nyt pääsin ensimmäistä kertaa maistamaan vohvelikeksejä tuoreeltaan ja olihan tämä nyt ihan superherkkua. Melkein pelkästään näiden takia kannattaa matkustaa Amsterdamiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti