Venetsian vesillä

Koska tänään on ollut varsin vetinen päivä, on suorastaan teemaan sopivaa palata reilun viikon takaiseen päivään, jonka vietimme Venetsiassa. Ajankohta vierailullemme oli sikäli hyvä, että matkailusesonki ei ollut vielä kuumimmillaan ja vältyimme pahimmalta turistitungokselta. Sen sijaan esimerkiksi hinnoittelusta kyllä huomasi, että Venetsia elää turismista, ruokien hinnat ravintoloissa olivat noin kaksinkertaiset verrattuna vaikkapa Manerban hintoihin. Vaikka olimme kaupungissa ensimmäistä kertaa, oli siellä läsnä jonkinlainen tuttuuden tunne, sen verran vahva mielikuva Venetsiasta oli jo elokuvien ja tv-ohjelmien myötä muodostunut ennakkoon. Kanavat, gondolit, vanhat koristeelliset rakennukset - kaikkea tuota riitti ihmeteltäväksi.

Venetsia on rakennettu 118 saarelle, joita yhdistää toisiinsa 354 siltaa. Venetsian vanhaankaupunkiin ei pääse autolla, joten jätimme autot vanhankaupungin laidalle parkkitaloon ja hyppäsimme vesibussiin. Vuorokauden matkalippu maksoi 20 euroa ja sillä pääsi kulkemaan vesillä niin paljon kuin ehti, mutta lopulta teimme vain pari siirtymää vesireittiä ja muuten kävelimme. Rattaiden kanssa käyskentely pitkin kapeita kujia oli hieman hankalaa, sillä joka paikassa oli portaita. Oli kuitenkin helpompaa pitää pienet pääosin rattaissa kuin antaa heidän taapertaa itsekseen, sillä muuten olisimme varmaan saaneet jossain vaiheessa onkia heitä kanavasta.

Me emme juurikaan kiertäneet mitään erityisiä nähtävyyksiä, vaan kuljimme ympäriinsä lähes sattumanvaraisesti. No, periaatteessahan Venetsia on yhtä suurta nähtävyyttä... San Marcon aukio ja kirkko tuli katsastettua, mutta esimerkiksi kuuluisat Rialton ja Huokausten sillat jäivät näkemättä. Lasten kanssa matkustaessa on mielestäni mukavampi liikkua suht rennosti ilman erityisempää aikataulua tai päämäärää, muuten lomasta tulee helposti turhaa stressiä ja suorittamista. Tunnelmaan pääsee kyllä hyvin ilman kartan lukemistakin.

Elämäni ensimmäinen Aperol Spritz

Ja se mikä lopulta voi olla kaikista mieleenpainuvinta tai elämyksellisintä, onkin jotain ihan muuta kuin turistioppaissa neuvotaan. Kuten vaikkapa jättimäiset saippuakuplat, joiden pyydystäminen tuntui kiehtovan kaikkia lapsia kansallisuudesta riippumatta.

Venetsia oli hieno kokea, mutta en ihastunut kaupunkiin niin palavasti, että haluaisin välttämättä palata sinne uudestaan. Historiallinen ja mielenkiintoinen, monessa kohtaa kauniskin, mutta ehkä hieman rähjäinen ja turhan kallis paikka - siinä Venetsia pähkinänkuoressa.