Viikkokatsaus nro 46

13.11.

Isänpäiväaamiaiselta jäi yli vähän kaikenlaista, joten aloitimme viikon sitten tällaisella terveellisellä aamupalalla. Croissantit ovat muutenkin esikoisen herkkua, mutta Nutella-täytteellä ne olivat tietysti vielä parempia. Näistä lautasella olevista leivonnaisista neiti kelpuutti itselleen tuon etummaisen, koska toinen oli vähän kärsinyt kuljetuksessa eikä hän kuulemma tykkää "littaantuneista" croissanteista. On se tarkkaa. Ihme ja kumma, tuolla purkissa on vieläkin Nutellaa jäljellä, vaikka siitä on leivottu tämän jälkeen joulutorttujakin. Se ei silti kerro siitä, että täällä olisi syöty jotenkin vähemmän sokeria viime aikoina, vaan ennemminkin siitä, että makeita herkkuja on ollut liikaakin tarjolla. Marraskuun pimeys, imetys ja ties mitkä muut (teko)syyt ovat aiheuttaneet sen, että sokerin syönti on lähtenyt aika lailla lapasesta. Mutta eihän tässä nyt joulua kohti mentäessä kannata ruveta vähentämään. Ensi vuonna sitten. Ihan varmasti. Kyyyllä kyllä.

14.11.

Tiistaina kävimme lounaalla Bistro & Café Miss Adassa, joka avattiin hiljattain Ylöjärvelle. Vanhassa kotikunnassani ei juurikaan ole ravintolatarjontaa Pepperiä lukuun ottamatta, sillä Tampereen runsas ravintolavalikoima houkuttaa asiakkaat helposti pois kotinurkilta. Guy ja Maiju Peled ovat kuitenkin tarttuneet rohkeasti haasteeseen ja pystyttäneet viihtyisän koko perheen bistron keskelle kauppakeskusta. Miss Adassa tarjotaan päivittäin vaihtuvalta listalta lounasta, päivällistä ja kahvilatuotteita. Raaka-aineet hankitaan mahdollisimman pitkälle lähituottajilta ja ruoka tehdään alusta asti itse pastoja ja leipiä myöten. Tällä ensimmäisellä visiitillä lounasloheni oli ihan maistuva, mutta hivenen ylikypsä. Lapsi tykkäsi kovasti tomaattipastastaan ja käly fetasalaatistaan. Jälkiruuaksi maistelimme leivonnaisvitriinin herkkuja. Tämän jälkeen olen käynyt jo toisenkin kerran Miss Adassa lounaalla. Silloin söin ihanan tuhdin savulohipastan, mies ja tytär taas herkullista tomaattikeittoa. Illalliselle emme ole vielä ehtineet, mutta tämä pitää kyllä korjata mahdollisimman pian. Miss Ada on todella tervetullut lisä Ylöjärven ravintolatarjontaan ja siellä kannattaa poiketa ihan varta vasten.

15.11.

Kytät = poliiseja! Aika vahva statement tuolla Pirkkalan S-Marketin vessassa. Tai no voihan se olla, että viesti ei välity oikein minulle, koska en ihan ota selvää noista muista töherryksistä. Mutta hyvä että nuorisolla löytyy mielipiteitä ja halua ottaa kantaa. Vai oliko tämä sittenkin valistusta nuoremmalle polvelle, että tietäisivät mitä tarkoitetaan kun puhutaan kytistä?

16.11.

Torstaina tartuin pitkästä aikaa imuriin. Ja pitkästä aikaa tarkoittaa tässä yhteydessä oikeasti todella pitkää aikaa. Meillä kävi nimittäin liki vuoden verran kotisiivooja, minkä vuoksi vältyin hyvän tovin imuroinnilta, vessan pesulta ja moppaamiselta. Valitettavasti nyt kun palkansaajia on tässä taloudessa vain yksi, oli siivoojasta järkevämpi luopua ja ottaa imuri itse kauniiseen käteen. Saavutetuista eduista on aina vaikea luopua ja kieltämättä lykkäsin siivouksen aloittamista aika moneen otteeseen. Torstaina oli viimein pakko tarttua toimeen, sillä kastepappi oli iltapäivällä tulossa käymään ja sitä varten koti piti luonnollisesti laittaa kuntoon. Eihän tuo imurointi nyt oikeasti edes ole niin paha rasti, mutta siivoaminen yleisesti ottaen on tympeää puuhaa, jonka olen valmis ulkoistamaan heti kun siihen on taas taloudellisesti mahdollisuus. Se on muuten jännä, miksi kotisiivoojaa pidetään jotenkin kauhean ylellisenä asiana. Siskonikin kommentoi, että "aikamoista luksuselämää", kun kerroin etten ole siivonnut vessaa liki vuoteen. Eihän sitä yleensä hämmästellä, jos joku käy ravintolassa syömässä, vaikka ruuan voisi tehdä itsekin. Eikä sitä, jos käy kampaajalla, kun hiukset voisi leikata ja värjätä myös kotona. Mutta jos ostat siivouspalveluita, sitä jaksetaan kyllä päivitellä. Enkä viittaa tässä nyt pelkästään siskooni, vaan yleisesti kommentteihin mitä olen saanut, kun olen maininnut että meillä käy siivooja. Eikös se ole kansantaloudellisestikin järkevää ostaa palveluita ja työllistää näin yrittäjiä? Siivouspalveluita käyttämällä ostan itselleni myös aikaa ja ennen kaikkea mielenrauhaa, kun siivoamisesta ei tarvitse stressata ja siihen kuluvan ajan voi käyttää johonkin mielekkäämpään. Vaikka palkkatuloja ei tällä hetkellä olekaan, olen silti aikeissa ulkoistaa joulusiivouksen. Olkoon se sitten vaikka joululahja itselleni.

17.11.

Perjantai-iltana ajelimme Jyväskylään kummitytön syntymäpäiville. Juhlat vietettiin päivänsankarin toiveesta discoteemalla ja pukeutumiseen toivottiin jotain bling blingiä. Minulta ei löytynyt mitään sopivaa vaatetta, mutta sen sijaan löysin vessan kaapista ikivanhan glitterhilemeikin, jota sudin reippain ottein luomille. Silmämeikistä tuli oikeasti ihan hieno ja näyttävä, mutta kun yritin ottaa siitä kuvaa, näytti siltä kuin luomilla olisi ollut vain pari hassua hilettä ja jotain öljyä. Miten ihmeessä meikkibloggaajat onnistuvat ottamaan meikeistään järkeviä kuvia? Niinpä päivän kuvana saa nyt sitten olla tuo synttäreillä otettu kännykkäräpsy olohuoneen tanssilattialta. Kyllä, kuvassa on tanssilattia, vai ettekö muka hahmota? Väriläiskät ovat siis lasten hohtavia valotikkuja, joita heiluteltiin riehakkaasti Marcuksen ja Martinuksen tahtiin. Hauskat bileet oli ja itsekin pääsin vähän tanssahtelemaan, kun vauvalle oli innokkaita hoitajia paikalla. Tuon lähemmäs discoa ja tanssilattiaa en taida sitten ihan hetkeen päästäkään.

18.11.

Lauantaina mies lähti omille menoilleen jo aikaisin aamusta, ensin hirvimetsälle ja sitten pikkujouluihin. Me saimme kaveriksi siskoni ja vietimmekin hänen kanssaan koko päivän. Kävimme ensin brunssilla Lillanissa (tästä mahdollisesti lisää myöhemmin), sitten hengailemassa siskon luona, jossa myös isämme liittyi seuraan ja lähdimme porukalla sushibuffettiin. Itsudemo oli itselleni uusi tuttavuus, mutta ensimmäinen käynti ei varmasti jäänyt viimeiseksi. Tarjolla oli paljon muutakin kuin sushia, mm. monipuolinen salaattipöytä sekä herkullisia lämpimiä ruokia. Erityismaininta siitä, että kasvissushit oli aseteltu kokonaan eri pöydälle kuin kalaa ja lihaa sisältävät sushit. Näin ollen myös kala-allerginen mieheni voisi syödä tuolla huoletta kasvissusheja ilman pelkoa siitä, että samoilla ottimilla on otettu kalaa. Tyttö maisteli reippaasti muutamaa erilaista sushia, mutta minikokoiset kevätkääryleet ja jälkkärijäätelö vievät vielä tällä erää voiton. Koulutus jatkukoon... Itse maistoin ensimmäistä kertaa friteerattua sushia, mikä kuulostaa epäilyttävältä, mutta oli yllättävän hyvää. Suosikkini oli silti nuo nigirit, joiden päällä oleva lohi on kevyesti grillattu. Santsikierroksella en hakenutkaan paljon muuta kuin niitä.

19.11.

Sunnuntaita vietimme lasten kanssa varsin rennoissa merkeissä. Mies kotiutui vasta iltapäivän puolella pikkujouluistaan ja oli sen verran väsyneen oloinen, että katsoimme parhaaksi lähteä pois jaloista siskoni luo, jossa toinen siskoni oli lastenvahtina. No, olisimme kyllä lähteneet muutenkin, mutta jätimme miehen suosiolla kotiin toipumaan. Rankkaa tuo juhliminen tällä iällä. Vauvalle taas on rankkaa tällä hetkellä se, jos hän on hereillä enemmän kuin tunnin-pari kerrallaan. Laitoin siis neidin sitteriin siksi aikaa, että saisin tiskit laitettua enkä todellakaan olettanut, että hän vielä nukahtaisi, mutta niin vain kävi. Kamera piti kaivaa esille sen takia, etten ole tottunut itsekseen nukahtavaan lapseen. Esikoinen nimittäin nukahti sisällä lähes poikkeuksetta vain rinnalle, mutta tämä kuopus on päässyt välillä yllättämään. Kyllä hänkin mieluiten nukahtaa rinnalle tai syliin, mutta joskus näköjään myös näin. Varmimmin molemmat tytöt ovat kuitenkin nukahtaneet autossa. Äitiinsä tulleet - itsehän nukun siis edelleen autossa aina kun on vähänkin pitempi matka. Jos siis en ole itse kuskina, heko heko.